Ihmiset

Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen: ”Jos kokoani kommentoidaan, muistutan, että en ole fitness-malli”

Kotilieden kolumnisti, ravitsemusterapeutti Hanna Partanen suhtautuu ruokaan enemmän polttoaineena kuin herkkuna. Liiallista keittiössä väkertämistä hän ei ymmärrä.

Minkälaiseksi kuvittelet televisiosta tutun ravitsemusterapeutin keittiön? Hanna Partasen, 37, omakotitalon sydän Klaukkalassa on moderni. Pinnat kiiltävät, varustelu on tasokasta. Kaikki on täysin tiptop.

Itse asiassa keittiössä on hämmentävän siistiä. Tulee mieleen, että täällä ei ehkä laiteta ruokaa kovin usein.

Se pitää paikkansa.

Aamuisin Hanna saattaa pyöräyttää smoothien tai kiehauttaa puuron. Lounaan kiireinen yrittäjä korvaa toisinaan hotkaisemalla autossa banaanin ja proteiinijuoman. Iltaisin hän usein heittää pakastejuureksia uunipellille ja pirskottaa päälle sitruunaa ja öljyä. Ne hän nauttii yhdessä insinöörimiehensä kanssa.

Pari kolme kertaa kuukaudessa Hanna valmistaa ruokaa pidemmän kaavan mukaan. Viiniä hän ei juo paremmankaan aterian kanssa, koska ei pidä alkoholin mausta.

Hanna Partanen aloittaa Kotiliedessä ravitsemuksesta kirjoittava kolumnistina. Onko hän syönyt aina näin askeettisesti?

Maksakastiketta, nam!

Hanna Partanen varttui 1980-luvulla tavallisella kerrostaloalueella Kuopiossa perheensä ainokaisena. Äiti työskenteli kehitysvammaisten suojatyökeskuksessa, isä Geologian tutkimuslaitoksella. Kotona kokkasi useimmiten isä.

Hanna piti erilaisista ruoista kuin hänen kaverinsa. Kun ikätoverit yökkäilivät maksa- ja veriruoille, Hanna rakasti niitä. Hän piti myös monista kouluruoista. Jauhemaksakastike ja perunat: nam!

Yksi Hannan erityisherkuista oli perunavelli. Saarijärven ala-asteen keittolan tädit tiesivät sen ja tarjoilivat hänelle velliä usein kolmannenkin annoksen. Myös koulun suurissa kattiloissa haudutettu ohrapuuro maistui.

Ainoastaan sipattisoosista Hanna ei pitänyt. Eräs vanhempi opettaja pakotti hänet syömään sitä: vaaleaa kastiketta läskisten kinkunpalojen kera.

hanna partanen syö arjessa perusruokaa

Se oli ehkä ensimmäinen sykäys kohti kasvissyöntiä.

Partasilla ei vietetty pizzaperjantaita. Ruoka oli useimmiten ihan tavallista perusruokaa.

Syöjänä Hanna oli melkoinen jäärä. Jos jokin ei maistunut tai hän oli kylläinen, ruoka jäi lautaselle.

Makea maistuu

Herkuille Hanna Partanen oli erityisen perso. Saadakseen mieluisaa makeaa hän oli valmis näkemään vaivaa. Hän polki pyörällä pitkän matkan kioskille, josta sai omenakarkkeja.

Jouluna, mummolassa Ylivieskassa Hanna oli elementissään. Hänen kontollaan oli jälkiruokien valmistaminen juhlapöytään. Hän rakasti Saarioisten vadelmamansikkajäädykettä ja yritti jäljitellä sitä, onnistumatta.

Mutta leipojana Hanna oli taitava. Kermakakuista hän ei välittänyt, mutta sisilialaisesta tiramisusta tuli Hannan bravuuri. Hän löysi ohjeen täyttäessään 12 vuotta. Sen jälkeen Hanna valmisti tiramisua aina syntymäpäivilleen, toistakymmentä vuotta putkeen. Taikinan tahraama ohje vuodelta 1990 on yhä tallessa.

Hanna oli lapsena kooltaan ”normaali plus” eikä myöhemminkään aivan hoikka. Teininä hän ryhtyi tarkkailemaan vartaloaan. Hän tuli siihen tulokseen, että hänellä on aivan liian paksut jalat suhteessa muuhun vartaloon. Housujen vyötäröön jäi tilaa ja reisistä kiristi.

Teini-Hanna ei olisi voinut kuvitella pukeutuvansa sortseihin tai minihameeseen. Aikuisena hän suhtautuu itseensä armollisemmin.

”Jos kokoani nykyään kommentoidaan, muistutan, että ravitsemustieteilijä on eri asia kuin fitness-malli.”

Kokkaa itse, isä käski

Yläastetta käydessään Hanna pyöräili kouluun. Reitti kulki teurastamon ohi.

Eräänä päivänä teurastamon edessä oli traktori ja traktorin perässä lava. Hanna vilkaisi lavalle. Se oli täynnä verisiä lehmän päitä ja ruhoja.

Näky pöyristytti Hannaa. Hän päätti pärjäävänsä hyvin ilman jauhelihaa.

Eläinten oikeudet alkoivat kiinnostaa laajemminkin. Nahkavaatteet saivat jäädä. Hanna pukeutui suoriin housuihin, ja kengät olivat huopaa.

”Olin ehkä vähän outo.”

hanna partanen syö arjessa perusruokaa

Kun vapaan kanan munat tulivat kauppoihin Kuopiossa, Hanna halusi, että kotiin ostetaan niitä. Isä ei pitänyt ideasta, koska ne olivat kalliimpia.

Isä linjasi muutenkin, että jos tyttö aikoo olla kasvissyöjä, valmistakoon ruokansa itse. Niin Hanna alkoi kokata. Hänen taidonnäytteekseen muodostuivat tortillat, jotka oli täytetty papumuhennoksella, paprikalla ja sipulilla.

Koulussa oli Hannan lisäksi vain muutama muu kasvissyöjä. Heille tarjottiin usein valmiita kasviskroketteja tai ruskeaa kastiketta, jonka seassa oli herne-maissi-paprika-seosta. Aina se ei maistunut, ja toisinaan tytöt elivät pelkällä salaatilla ja näkkileivällä.

Salaattia yliopistolla

Hanna Partanen päätyi Kuopion yliopiston lääketieteellisen tiedekuntaan 2000-luvun alussa hieman sattumalta. Hän oli lukenut lukiossa pitkän matematiikan, mutta fysiikka oli tuottanut vaikeuksia. Kliinisen ravitsemustieteen Hanna äkkäsi selatessaan yliopiston opasta.

Ravitsemustieteen pääsykokeissa ei tarvinnut vastata fysiikan kysymyksin. Se ratkaisi pelin.

Hannaa kiehtoo ravitsemustieteessä ajatus ennaltaehkäisystä. Asioihin voi vaikuttaa jo ennen sairastumista. Lisäksi opiskelu oli monipuolista: oli psykologiaa, biokemiaa, ruoanvalmistusta ja lääketieteen perusteita.

Hyvää oli sekin, että ruokatunti oli aina kello 11 Amicassa.

”Minulla oli jo silloin kova nälkä. Salaattipöytä oli runsas ja leipä tuoretta. Ja oli halpaa.”

Opinnot vaikuttivat Hannan omaan ruoanlaittoon. Pakettimargariini vaihtui leivonnassa juoksevaan margariiniin, ja Hanna huolehti, että ravinnossa oli tarpeeksi kuituja.

Jo opiskeluaikana Hanna haaveili omasta televisio-ohjelmasta, jossa kokattaisiin terveellistä ruokaa. Ohjelman nimi olisi Synnittömän hyvää. Myöhemmin haave toteutui.

Bailausvaihetta Hanna Partasella ei ole ollut koskaan. Alkoholinkäyttö ei yksinkertaisesti kiinnosta. Tosin opintojen alussa Hanna saattoi juoda joskus siiderin päästäkseen mukaan porukkaan. Kun hän myöhemmin oli tutustunut ihmisiin, hän oli juomatta.

”En hae statusta tai hyväksyntää juomalla. Olen tehnyt elämässäni asiat muutenkin aina oman pääni mukaan.”

Mustikat vai goji-marjat?

Idean omasta ravitsemusalan yrityksestä Hanna sai 11 vuotta sitten, kun Olet mitä syöt -televisio-ohjelman ensimmäinen tuotantokausi oli ohi. Hannalle alkoi tuolloin syntyä kysyntää luennoitsijana, ja hän alkoi pitää ravitsemusterapeutin vastaanottoa lääkäriasemalla.

Hannan asiakkailla on usein kohonnut kolesteroli, verenpainetta, kakkostyypin diabetes, vatsaoireita, keliakia tai erityyppisiä syömishäiriöitä.

”Kun ihmiseltä kysyy, mitä hän syö tai laittaa leivän päälle, tulee menneeksi aika lähelle häntä.”

Tärkeintä on laittaa ruokavalion perusta kuntoon. Ei niinkään se, vaihtaako mustikat goji-marjoihin.

Hanna puhuu usein syömisen hallinnasta. Siihen vaikuttavat niin tunteet, uni kuin stressikin.

Hyvät työmaakuppilat

hanna partanen syö arjessa perusruokaa

Hiljattain Hanna sohaisi muurahaispesää. Hän totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei ruoan tarvitse olla aina erityisen hyvää. Pelkkä ”perusjees” riittää arjessa.

Vastalauseitaan parahtivat sosiaalisessa mediassa niin tavalliset suomalaiset kuin muutama ravitsemusterapeuttikin.

Hanna Partanen ei ymmärrä ruokahifistelijöitä, jotka käyttävät lähes kaiken vapaa-aikansa ruoanlaittoon. Silloin ei ehdi iltaisin aerobic- tai pilatestunneille.

Hannan mielestä arjessa riittää mainiosti yksinkertainen kotiruoka, esimerkiksi jauhelihakeitto tai eineslaatikko. Hän syö itse mieluusti henkilöstöravintoloissa tai muissa lounaskuppiloissa, joiden monipuolisia salaatti- ja raastepöytiä hän arvostaa.

Kermassa pyöritellyissä ja juustolla kuorrutetuissa aterioissa on sekin riski, että niitä tulee santsattua helpommin kuin terveellisempiä versioita. Myös annoskoot ovat monilla kasvaneet liian suuriksi.

Mutta mitä se ”perusjees” Hannalle itselleen tarkoittaa?

Ruokaa, jonka herkullisuus on kouluarvosanoilla arvioituna seiskan tai kasin paikkeilla. Se riittää.

Juttu julkaistu Kotiliedessä 1/17.

Lue myös:

Hanna Partasen 5 vaivatonta vinkkiä: Näin syöt arjessa terveellisemmin Maidoton, gluteeniton ja sokeriton – syötkö sinäkin tontonton-ruokaa? Näin lisäät kasviksia ruokavalioosi – 7 helppoa keinoa

Kommentoi

Kommentoi juttua: Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen: ”Jos kokoani kommentoidaan, muistutan, että en ole fitness-malli”

Sinun täytyy kommentoidaksesi.