Ihmiset

Riitta Uosukainen pukeutumisestaan vuonna 1991: "Käytän klassikoita mutta rakastan dramatiikkaa"

Eduskunnan entinen puhemies ja opetusministeri Riitta Uosukainen tunnetaan kauniista ja näyttävästä pukeutumisestaan. Laman keskellä korostettiin kotimaisen tuotteiden ostamista, näin vuosikymmenten tyylikuningatar kertoo vaatevalinnoistaan vuoden 1991 Kotiliedessä.

”Jos jokainen suomalainen käyttäisi kuukaudessa 100  markkaa nykyistä enemmän kotimaisten tuotteiden ostamiseen ulkomaisten sijasta, se merkitsisi 30 000 uutta työpaikkaa. Jos kotimaisiin tuotteisiin uhrattaisiin 300 markkaa, saataisiin 100 000 uutta työpaikkaa. Se tuntuisi jo työttömyysluvuissa,” oli professori Osmo Forsell esittänyt toiveen syvän lama-aikaan.

Kotiliedessä 21/1991 onkin haastattelut muutamalta tunnetulta, hyvin pukeutuvalta naiselta ja heidän käsityksistään kotimaisista vaatteista.

Yksi haastatelluista oli silloinen opetusministeri Riitta Uosukainen, joka tunnettiin jo tuolloin upeista, persoonallisista vaatteistaan.

”Olen ommellut vaatteeni siihen asti, kun tulin politiikkaan”

Riitta Uosukaisen mielestä olikin hyvin tärkeää puhua kotimaisita vaatteista lama-aikaan.

”Minä olen ommellut vaatteeni siihen asti, kun tulin politiikkaan. Nyt yhteiset asiat ovat vieneet aikani niin, etten ehdi enää ompelemaan. Mutta lukioaikana tein kaikki vaatteeni ja vielä 1960-luvulla opiskeluaikoina. Olen tehnyt itse iltapukujakin. Kun säästin työkustannuksissa, voin hankkia korkealaatuisia kotimaisia kankaita,” Riitta Uouskainen kertoo lehdessä.

Marimekkojen ja vuokkojen käyttäjä

Riitta Uosukainen sanoo myös olleensa kauan myös innokas marimekkojen ja vuokkojen käyttäjä. Ministerin vaatekomerosta löytyivät 1990-luvun alussa ”kootut vuokot”, koko nippu.

”Minä olin niillä kuuluisilla itsenäisyyspäivän kutsuilla yksikuuluisien vuokkojen kantajista, enkä ymmärrä ollenkaan asiasta noussutta kohua. Minua ei haitannut tuuman vertaa se, että muutamilla muilla oli samanlainen vaate kuin minulla. Sehän oli komea vaate ja sopi minulle niin kuin muillekin. Mutta onhan ihmisessä oltava sen verran persoonallisuutta, että se riittää tekemään kokonaisuudesta yksilöllisen, kantaa vaatteen yli,” hän muistelee vuokoista noussutta kohua.

Jutussa ministeri Uosukainen syyttää kohun nostattajaa Vuokon ateljeen kuolemasta.

”Minä katson aina vaatteita ostaessani, missä ne on tehty. Kotimaisuus on minulle tärkeää. Olen niin kotipaikkauskollinen, että ostan tietyt vaatteeni jopa niin läheltä kotiseutani kuin mahdollista, en suinkaan Helsingistä.”

Uosukainen on tehnyt plajon työtä myös kotimaisen pellavatuotannon elvyttämisponnisteluissa Saaren pitäjässä.

”Meillä päin nämä käsityöasiat ja kansallispukutraditio ovat voimissaan ja arvossaan. Niinpä minäkin teetän suuren osan vaatteitani, minulla on loistava ompelija sekä Helsingissä että kotona Imatralla.”

”Vaatteessa sielunmaisemat ratkaisevat”

Toisaalta Riitta Uosukainen kertoo todellisten pukeutujien tapaan käyttävänsä vaatteitaan pitkään. Impulssiostot ovat harvinaisia.

”Minulla on niin vanhoja vaatteita, että ihmiset nauravat niiden unohtuneen minun päälleni. Käytän niin klassisia vaatteita, että ne kestävät kauan. Toisaalta rakastan tietynlaista dramatiikkaa.”

Riitta Uosukainen kertoo myös haluavansa tukea kaikin voimin suolaista tekstiili- ja vaatetusteollisuutta.

”Armi Ratian, Vuokko Nurmesniemen ja Maija Isolan aikaansaannokset olivat mahtavia. Minä puhun mielelläni sielunmaisemista, jotka usein lopulta ratkaisevat vaateasioissakin. Eiväthän ne tavallisa vaatteita ollett, vaan sielunmaisemia.”

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 21/1991.