Nostalgia

Tähtiballerinan uskomaton tarina: Viimeisen tsaarin salarakas

Tsaarinajan Venäjän palvotuimman balettitanssijan Mathilde Krzesinskan elämä oli kuin loistava satu. Suurinta rakkauttaan, itse tsaaria, tähtiballerina ei kuitenkaan saanut koskaan omakseen.

Balettitanssija Mathilde Krzesinska  huomsi, että hänen sydämensä löi tavallista kiihkeämmin hänen odottaessaan esiripun takana esiintymisvuoroaan. 17-vuotias neito oli yksi maaliskuussa 1890 Pietarin keisarillisesta balettikoulusta valmistuvista ballerinoista, ja opiskelijoiden kesken käytiin armotonta kilpailua.

Liihotellessaan näyttämölle Mathilde näki tsaariperheen jäsenten istuvan aitiossaan. Hän selviytyi tulikokeestaan loistavasti. Valmistujaistilaisuuden jälkeen tanssija kutsuttiin mukaan illallisille, joilla hän sai pöytäseurakseen itse tsaari Aleksanteri III:n ja tämän 21-vuotiaan pojan, kruununprinssi Nikolain.

Puolalaisballerina lumoutui paitsi nuoren Nikolain sinisten silmien lempeästä katseesta myös tämän arvonimistä ja rikkauksista.

Hän on minun, Mathilde kirjoitti päiväkirjaansa. Samalla hän kuitenkin tiesi, ettei voi saada Nikolaita milloinkaan omakseen.

Flirttaileva säihkysilmä

Mathilde Krzesinskaa (venäläisessä muodossa Matilda Kschessinska) kuvailtiin häikäilemättömäksi ja vallanhimoiseksi naiseksi, joka oli päättänyt napata rikkaan miehen seurauksista piittaamatta.

Vai oliko hän sittenkin vain naiivi ja viaton nuori tyttö, traagisen rakkauden uhri?

Mathilde syntyi elokuun 19. päivänä vuonna 1872 Pietarin lähellä olevalla datšalla tanssitaidostaan kuuluisaan perheeseen.

Mathilden isä, vuonna 1853 Puolasta Venäjälle muuttanut Felix Krzesinska tunnettiin masurkkataiturina, joka hullaannutti tansseillaan Pietarin ylhäisimmät seurapiirit.

Mathilden äiti Julia oli leski ja yhdeksän lapsen äiti avioituessaan Felixin kanssa. Tämä entinen tanssija synnytti toiselle aviomiehelleen vielä neljä lasta. Mathilde oli vanhempiensa hemmottelema iltatähti, jota kutsuttiin perheessä lempinimellä Pienokainen.

Taiteilijapariskunta jätti tanssitaidon perinnöksi lapsilleen, ja pian näyttämöllä pyörähtelivät sekä Mathilden veli Jósef että sisko, äitinsä kaima Julia.

Lahjakkain sisaruksista oli Mathilde, joka tanssi ensimmäisenä venäläisenä ballerinana peräkkäin 32 fouettéa eli suurta teknistä taitoa vaativaa pyörähdystä ja nousi maineikkaan Mariinski-teatterin kirkkaimmaksi tähdeksi. Vaikka hänen jalkojensa sanottiin olevan hieman liian lyhyet, Mathilde oli synnynnäinen flirttailija, jonka tummien silmien säihke ja säteilevä hymy sulattivat sydämet.

Nikolai II

Tsaarin juoni

Mathilde Krzesinska ei voinut aavistaa, että hänen ja Nikolain kohtaaminen oli suunniteltu etukäteen.

Amorin virkaa toimitti itse tsaari Aleksanteri III, joka oli huolissaan siitä, että hänen ujo ja lapselliselta vaikuttava poikansa Nikolai juhli kylläkin mielellään kaartinhusaarien kosteissa illanvietoissa, mutta naisista nuorukainen ei tuntunut piittaavan.

Paitsi yhdestä. Nikolai oli rakastunut saksalaissyntyiseen Hessenin prinsessa Alixiin, jonka isoäiti oli Englannin kuningatar Viktoria.

Aleksanteri III ei kuitenkaan halunnut Nikolain avioituvan luonteeltaan epäsosiaalisen ja neuroottisuuteen taipuvaisen Hessenin prinsessan kanssa.

Saadakseen pojan ajatukset pois Alixista Aleksanteri päätti hankkia Nikolaille rakastajattaren – Mathilden.

Sinänsä tässä ei ollut mitään epätavallista. Monet pietarilaisylimykset kävivät seuraamassa balettiesityksiä vain löytääkseen ballerinojen joukosta itselleen rakastajattaren.

Romanttinen Romanov

Valmistujaisillallisten jälkeen kesti vielä kuukausia ennen kuin Mathilden ja Nikolain romanssi leimahti täyteen roihuun. Kruununprinssin ollessa seuraamassa balettiesitystä nuoret vaihtoivat joskus muutaman sanan näytösten väliajalla, mutta Mathilde unelmoi paljon syvemmästä suhteesta.

Mathilde uskoi, ettei näkisi Nikolaita enää koskaan, kun nuorukainen ilmoitti kesäkuussa 1893 lähtevänsä vuoden kestävälle maailmanympärimatkalle.

Nikolai ei ollut kuitenkaan unohtanut ballerinaa, jota hän kutsui päiväkirjassaan hellittelynimellä Pikku K. Matkalta palattuaan Nikolai eli Nicky tuli usein viettämään iltaa Mathilden perheen asuntoon. Usein hän toi mukanaan iloisen seurueen, jonka näkyvimpiä hahmoja oli Nikolain hyvä ystävä, suuriruhtinas Sergei Mihailovitš.

Rakastavaiset pitivät tapanaan kiitää troikan kyydissä läpi Pietarin valkeiden öiden ja juoda samppanjaa hienoimmissa ravintoloissa.

Siitä alkaen kun tapasin teidät, olen ollut kuin sumussa, romanttinen Nicky vakuutti kirjeessä.

Nikolai hankki rakastajattarelleen Pietarista art deco -tyylisen palatsin yhteiseksi lemmenpesäksi. Se oli todellinen ylellisyyden ja kauneuden temppeli, jonka ikkunoiden salpojenkin kerrottiin olleen puhdasta kultaa.

Pietarissa juoruiltiin, että Mathilden talosta johti Neva-joen ali rakennettu käytävä Talvipalatsiin, jota pitkin Nikolai piti tapanaan vierailla salaa rakastajattarensa luona.

Mathilden isä varoitti tytärtään, että tämä menettäisi maineensa, sillä hänestä ei voisi koskaan tulla tulevan tsaarin vaimoa.

Mathilde jumaloi kuitenkin Nikolaita ja halusi kokea onnen, vaikka kuinka lyhyen.

Hylätyn naisen kosto

Niin ihastuttava kuin Mathilde Krzesinska olikin, mikään ei saanut Alixin kuvaa haihtumaan Nikolain mielestä. Kruunupää ihmetteli itsekin, voiko hän todellakin olla samanaikaisesti rakastunut kahteen täysin erilaiseen tyttöön.

Mathilde oli vilkas kuin elohopea, nauravainen ja estoton, mutta pidemmän korren veti sittenkin Alix, eteerisen kalpea ja viileä kaunotar.

Kun Nikolai sai keväällä 1894 vihdoin luvan kihlautua Alixin kanssa, hän ei tiettävästi enää koskaan tavannut Mathildea muuten kuin sattumalta.

Hylätty rakastajatar ei suostunut hyväksymään, että hän oli merkinnyt Nikolaille vain hetken hupia. Mathilde päätti lyödä kiilaa Nikolain ja Alixin suhteeseen lähettämällä jälkimmäiselle nimettömiä kirjeitä, joissa hän paljasti intiimejä yksityiskohtia hänen ja Nikolain suhteesta. Juoni ei kuitenkaan tuottanut tulosta, sillä Alix antoi Nickylleen nuoruuden hairahduksen anteeksi.

Raastava kolmiodraama

Mathilde Krzesinska löysi pian uuden suojelijan ja uskollisen ystävän suuriruhtinas Sergei Mihailovitšista. Hän ei tuntenut uutta hyväntekijäänsä kohtaan intohimoa, vaikka korviaan myöten hullaantunut mies hukutti Mathilden jalokiviin ja osti hänelle datšan Pietarin läheltä Strelnasta.

Romanov-suvun arvovaltaiset daamit näkivät miesten jumaloimassa tanssijassa sen sijaan vain laskelmoivan ja ahneen kurtisaanin.

Kun uusi tsaari Nikolai II ja hänen puolisonsa Alix, keisarinna Aleksandra, kruunattiin Moskovassa toukokuussa 1896, Nikolain äiti, leskikeisarinna Maria Fjodorovna vaati skandaalinkäryisen ballerinan poistamista kruunajaisjuhlallisuuksien esiintyjälistalta. Sergei järjesti kuitenkin suhteillaan asian suojattinsa eduksi, ja Mathilde tanssi kuin tanssikin Romanovien naisten mulkoillessa esitystä happamina teatterikiikareillaan.

Vuonna 1900 Mathilde täydensi Romanov-sukuisten rakastajiensa kokoelmaa vielä yhdellä suuriruhtinaalla. Tämä oli Nikolain serkku Andrei Vladimirovitš, suuriruhtinatar Maria Pavlovnan ja suuriruhtinas Vladimirin poika. Mathilde rakastui tosissaan itseään seitsemän vuotta nuorempaan hurmuriin, joka lahjoitti hänelle komean huvilan Provencesta Etelä-Ranskasta.

Mathilde piti lähes kahdenkymmenen vuoden ajan talutushihnassaan yhtä aikaa kahta rakastajaa. Kolmiodraama kiristi Sergein ja Andrein välejä varsinkin sen jälkeen, kun Mathilde synnytti kesällä 1902 Vladimiriksi kastetun pojan, jota kutsuttiin Vovaksi. Lapsen isä saattoi olla kumpi tahansa suuriruhtinaista.

Tai ehkäpä pienokaisen oli siittänyt Andrein isä, suuriruhtinas Vladimir? Pietarin salongeissa kuiskuteltiin, että vanhenevan playboyn kiintymys nuorta ballerinaa kohtaan ei ehkä ollut pelkkää isällistä huolenpitoa.

Mathilde Krzesinska

Esirippu laskeutuu

Mathilde Krzesinska oli Mariinski-teatterin hallitseva prima ballerina peräti neljännesvuosisadan ajan. Korkea-arvoisten suojelijoidensa ansiosta hän sai vapaat kädet kahmia itselleen kaikki halutuimmat roolit. Oikutteleva ja juonitteleva diiva raivasi häikäilemättä tieltään kilpailijansa. Tyrannimainen asenne ärsytti monia, ja Mathilde sai pilkkaninen ”baletin mustasilmäinen naispaholainen”.

Helmikuussa 1917 Mathilde tanssi Mariinski-teatterissa viimeisen kerran. Seuraavana päivänä puhkesi bolsevikkivallankumous. Nikolai II pakotettiin luopumaan kruunustaan, ja aristokraattien mielivaltaisista pidätyksistä ja teloituksista tuli osa arkipäivää.

Kuluneeseen takkiin naamioitunut Mathilde ja Vova pääsivät pakenemaan Pietarista viime hetkellä ennen kuin humalaiset bolsevikkisotilaat ryntäsivät heidän kotiinsa.

Kuvitellen tanssijan kätkeneen palatsiinsa rakastajiltaan saamiaan mittaamattoman arvokkaita jalokiviä ja muita aarteita ryöstäjät penkoivat talon, sotkivat hienot matot likaisilla saappaillaan ja rikkoivat peilit ja kristallikruunut. Mahorkka lemusi, ja bolsevikkijohtaja Vladimir Lenin piti kansaa kapinaan kiihottavia puheita palatsin parvekkeelta.

Kommunistien silmissä juhlia, naamiaisia, jalokiviä ja turkiksia intohimoisesti rakastanut Mathilde oli rappion ja ylellisyyden symboli. Ilkeämielisissä herjakirjoituksissa arveltiin, että viettelijättären huumaavilta parfyymeiltä tuoksuvassa buduaarissa poikuutensa menettänyt Nikolai nautti vielä ukkomiehenäkin Mathilden suloista.

Sellaistakin vihjailtiin, että Nikolai olisi harkinnut luopuvansa kruunusta voidakseen mennä naimisiin hehkeän tanssijattaren kanssa. Villeimpien fantasioiden mukaan Mathildella ja Nikolailla oli myös ainakin yksi yhteinen lapsi.

Raskain menetys

Piileskeltyään muutamia päiviä erään taiteilijan luona Mathilde ja Vova pääsivät pakenemaan bolsevikkien valtaamasta Pietarista Kaukasukselle, jonne Andrei oli mennyt jo edeltä. Muutaman vuoden kuluttua kolmikko jatkoi vaarallista pakomatkaansa Etelä-Ranskaan. Mathilde ja Andrei vihittiin vuonna 1921 Cannesissa ja Mathilde sai Krasinskan ruhtinattaren arvon.

Bolsevikit surmasivat monia Romanov-suvun jäseniä, myös Sergein. Koko tsaariperhe murhattiin heinäkuisena yönä vuonna 1918.

Mathilde yritti hukuttaa tuskaansa Monte Carlon ja Cannesin pelikasinoilla. Tarinan mukaan hän menetti eräänä iltana koko omaisuutensa, minkä jälkeen hän nautti kylmän rauhallisesti lasillisen samppanjaa ja käveli arvokkaasti ulos.

Ennen lähtöään maanpakoon Mathilde oli jättänyt tsaarilta saamansa kirjeet taloudenhoitajansa säilytettäviksi. 1920-luvun lopulla hän sai kuulla, että kirjeet oli poltettu. Kaikista menetyksistä tämä oli Mathildelle raskain isku.

Ihanan elämän muistot

Edes pudotus satumaisista rikkauksista maanpakolaisen köyhyyteen ei kuitenkaan lannistanut Mathilden taistelutahtoa. Vuonna 1929 hän asettui Andrein ja Vovan kanssa pysyvästi Pariisiin. Mathilde avasi Pariisissa oman balettikoulun, jossa hän opetti 35 vuoden ajan aina 92-vuotiaaksi saakka.

Vaikka rahaa ei aina ollut edes tanssistudion lämmittämiseen, Mathilde Krzesinska kertoi muistojen tuovan lohtua ankeaan todellisuuteen: Näen joka yö ihmeellisiä unia menneestä elämästäni.

Joulukuun kuudennen päivän vastaisena yönä vuonna 1971 Mathilden lähes kokonaisen vuosisadan sykkinyt sydän petti ja hän nukkui hiljaa pois.

Neuvostoaikana parjattu mutta kommunismin romahtamisen jälkeen ansaitsemaansa arvoon nostettu legendaarinen ballerina ei koskaan unohtanut katkeransuloista nuoruuden rakkauttaan.

Vuonna 1949 Mathilde oli kirjoittanut: Elämäni oli kaunis. 

Lähteitä: Coryne Hall: Imperial Dancer. Mathilde Kschessinska and the Romanovs (2006); Mathilde Kschessinska: Dancing in Petersburg (1960); Russia´s People of Empire. Life Stories from Eurasia, 1500 to the Present. Edited by Stephen M. Norris and Willard Sunderland (2012); Simon Seibag Montefiore: Romanovit 1613–1917 (2017), suom. Seppo Raudaskoski; Edvard Radzinski: Viimeinen tsaari. Nikolai II:n elämä ja kuolema (1992), suom. Kari Klemelä.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Tähtiballerinan uskomaton tarina: Viimeisen tsaarin salarakas

Sinun täytyy kommentoidaksesi.