Tarinat

Uransa yrittäjänä tehnyt Mirkku, 64 kärsii yksinäisyydestä: “Kadehdin ihmisiä, joilla on työyhteisö”

Tietokoneen kanssa ei voi jakaa työhuolia, tietää uransa yrittäjänä tehnyt 64-vuotias Mirkku. 
Moni yksin työskentelevä kärsii hänen laillaan yksinäisyydestä. Nyt asiantuntija kehoittaakin Mirkkua hankkimaan sparraajan. Lue lisää!

”Tietokoneelle ei voi kertoa työhuolia. Sitä ei voi pyytää lounaalle eikä sille voi pukea tonttulakkia ja sanoa, että pidetään pikkujoulut. Monelle tulee yllätyksenä, miten yksinäistä yrittäjän arki on.

Olen työskennellyt viestintäalan yrittäjänä vuodesta 1986. Nykyisin olen eläkkeellä, mutta teen edelleen töitä freelancerina. Näinä vuosina olen joskus kadehtinut ihmisiä, joilla on työyhteisö.

Työskentelin ennen yrittäjäksi ryhtymistäni yli 200 hengen yrityksessä. Parasta isossa firmassa oli se, että vastuu ei ollut koskaan vain itsellä. Jos jotain ei osannut, pystyi aina pyytämään joltakulta apua. Tuntui myös kivalta kahvitella ja rupatella työkavereiden kanssa kesken päivän.

Yrittäjänä sen sijaan saattaa viettää kahdeksan tuntia pelkän tietokoneensa seurassa. Eräs tuntemani yrittäjä kertoi, että hän lähtee hakemaan kaupasta vaikka maitopurkin kesken päivän vain siksi, että saisi syyn poistua kotona. Hänen työmatkansa on kuusi askelta asunnon huoneesta toiseen.

Minun yritykselläni oli sentään toimitilat ja vähintään yksi vakituinen työntekijä. Vaikka hänestä sai kahvi- ja lounasseuraa, se ei poistanut vastuunkantamiseen liittyvää yksinäisyyttä. Pienyrittäjän pitää tehdä päätökset itse, ja se on yrittäjyydessä sekä hyvä että huono puoli.

On rankkaa, kun ei voi neuvotella kenenkään kanssa esimerkiksi siitä, kannattaako ottaa riski vai pelata varman päälle. Toki kokemuksia voi jakaa samalla alalla olevien yrittäjien kanssa, mutta he ovat myös kilpailijoita.

Onnistumisestakin iloitsin yksin

Pahinta yksinäisyys on taloudellisesti huonoina aikoina. Muistan, miten radikaalisti toimeksiannot vähenivät, kun 1990-luvun lama alkoi. Juhlan aiheelta tuntui jo se, että kalenterissa oli töitä kahdeksi seuraavaksi viikoksi. Valvoin öisin ja mietin, millä maksan asuntolainan, työntekijän palkan ja kaikki työpöydän laatikkoon kertyneet laskut.

Vaikka olen sosiaalinen ihminen, surkuttelin huonoina aikoina paljon yksinäni. En halunnut näyttää muille, miten huonosti itsellä meni, enkä jaksanut iloita muiden menestyksestä.

Niin kummalliselta kuin se saattaa tuntua, myös onnistumisen hetket voivat tuntua yhtä yksinäisiltä.

Muistan uraltani hetkiä, joina tein hyvät kaupat enkä voinut jakaa iloa kenenkään kanssa. Yrittäjänä oppii varomaan kateutta. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että yrittäjällä on palkansaajiin verrattuna helppo elämä: siellä se kävellä kopsuttelee korkokengät jalassa ja timanttisormukset sormissa, naputtelee vähän tietokonettaan, ja rahaa tulee. Se on kaukana totuudesta.

Halleluja, nykyään on mentoreita

Minua pyydettiin taannoin mentoriksi toisille yrittäjille. Ajattelin, että halleluja! Tällaista toimintaa olisi tarvittu aikaa sitten. Suosittelen, että pienyrittäjä harkitsee osuuskuntaa tai yrityshautomoa. Silloin ei jää yksin.

Nyt olen eläkkeellä ja freelancerina tilanteeni on paljon parempi kuin täysipäiväisenä yrittäjänä. Aikaa jää kaikkeen siihen, mitä aiemmin lykkäsin tuonnemmaksi. Laulan kuorossa, opiskelen villivihanneksia, maalaan ikoneita, lellin lapsenlapsiani ja teen vapaaehtoistöitä. Enää en kaipaa työyhteisöä, koska tapaan joka viikko kymmeniä eri ihmisiä.”

Älä jää yksin, hae itsellesi sparraaja – kehoittaa Mirkkua pyskologi Erika Heiskanen

”Tarinasi on upea. Olet käynyt läpi paljon ja oppinut matkan varrella huikeasti. Toivottavasti moni lukee tarinasi ja tarttuu ideoihisi.

Yrittäjyyden yksi ydinoivallus on, että jos homma ei toimi, pitää mennä peilin eteen. Ja jos homma toimii, pitää taas mennä peilin eteen. Itseen liittyvät mahdollisuudet, osaaminen sekä kyky käsitellä onnistumisia ja epäonnistumisia ovat läsnä joka hetki. Tämä on henkisesti haastavaa. Yritä pitää huolta siitä, että et ryhdy mielessäsi saati ääneen haukkumaan asiakkaitasi. Kuuntele palautetta aina uteliaana ja hae siitä jotakin oivallusta.

Yksinäisyys vaivaa ylintä johtoa kaiken kokoisissa yrityksissä. Johto ei koskaan voi jakaa kaikkia asioitaan omien alaistensa kanssa ja paineet ovat kovat. Mentorin tai coachin käyttäminen on aina hyvä ratkaisu, jos kaipaa sparrausta, ajatusten jakajaa ja henkistä pallotteluseinää.

Kannattaa varmistaa, että on paikka, jossa ajatuksiaan voi käydä läpi rehellisesti ja siloittelematta, jotta ei totu yksinäisyyteen ja opi puhumattomaksi. On tärkeää, että on joku, joka uskaltaa haastaa ajatuksiasi ilman omia intressejä, jotta opit uutta.

Fantasiat yrittäjyydestä voivat ruokkia kateutta. Jos ystäväpiirissä joku on kovin kateellinen, voit miettiä, mitä siitä ystävyydestä saat. Vähentäisikö avoin keskustelu yrittäjyydestä tuota kateuden kokemusta. Joskus yrittäjä esittää asioiden menevän hyvin silloinkin, kun näin ei ole. Näin hän vahvistaa sekä yksinäisyyttään että toisten kateutta.

Yrittäjän työpäivä usein venyy. Jos sinulla on pari-suhde ja/tai lapsia, on tärkeä varmistaa, että myös heille on aikaa. Ihmissuhteita täytyy hoitaa, kauppalistojen laatiminen tekstiviestitse ei ole riittävää kommunikaatiota läheisyyden ylläpitämiseksi. Myös ystävyyssuhteita on syytä vaalia.

Osaaminen on yksi yrittämisen kulmakivistä. Yleensä yrittäjä ymmärtää oman sisältöosaamisensa lisäksi sen, että taloushallinto on hoidettava. Yllättävän moni sivuuttaa toiminnallisen osaamisen kokonaan.”

”Jos yrittäjällä on hankalia asiakkaita, 
voi olla, että hän on itse hankala. Ikävä ajatus, mutta tätä kannattaa miettiä.”

1. Harjoittele palautteen vastaanottamista ja pohdi, miten voisit sen pohjalta kehittää itseäsi, tuotteitasi tai palveluitasi.
2. Jos sinulla on paljon hankalia asiakkaita, voi olla, että olet itse hankala. Tämä on ikävä ajatus, mutta tätä kannattaa miettiä.
3. Pidä huolta ihmissuhteistasi. Läheisyys ruokkii ja pitää sydämen hengissä.
4. Lue bisneskirjoja. Huonostakin kirjasta voi oppia jotakin.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 20/2016.