Ihmiset

Uusperheen perustaneet Miia Nuutila ja Antti Paavilainen: ”Emme anna lasten tulla väliimme”

Miia Nuutila ja Antti Paavilainen ovat päättäneet, että eivät toista tässä suhteessa vanhoja virheitään. Myös uusperheen lasten on hyväksyttävä, että aikuiset ovat valinneet toisensa.

Näyttelijä Miia Nuutila ja muusikko Antti Paavilainen istuivat iltapäiväkahvilla Helsingin Kampissa. Kahvi jäähtyi kuppeihin, kummallakaan ei ollut nälkä. Oli kevättalvi 2014, ja molemmat olivat juuri eronneet tahoillaan.

Yhdessä he ihmettelivät toistensa pitkien liittojen päättymistä ja sitä, miltä tuntui olla yksin.

Tapaamisen jälkeen Miiaa hymyilytti ja olo oli kevyempi. Antista taas tuntui, että Miia osasi käsitellä asioita hienosti. Silti kumpikaan ei osannut aavistaa, että pöydän toisella puolella oli juuri istunut tuleva puoliso ja elämän rakkaus.

Nyt, kaksi ja puoli vuotta tuon iltapäivän jälkeen, umpirakastunut pariskunta nauttii kuusihenkisen uusperheen arjesta. Joka toinen viikko espoolaisen paritaloon pelmahtaa neljä lasta: Antin 10- ja 15-vuotiaat pojat sekä Miian 12-vuotias poika ja 15-vuotias tyttö.

Mutta palataan vielä siihen, miten kahdesta särkyneestä sydämestä päästiin tähän hetkeen.

Kummallakin taustalla kipeä avioero

Miia: Tutustuimme ja ystävystyimme Antin kanssa jo vuonna 2011, kun olimme molemmat mukana samassa UIT- teatteriproduktiossa. Olimme tahoillamme vielä naimisissa. Harrastin laulunsanojen kirjoittamista ja lähettelin niitä Antille kommentoitavaksi, koska kaipasin musiikkialan ammattilaisen palautetta. Kesällä 2014 minulla oli erityisen tuottelias vaihe ja lähetin tekstejä Antille tiuhaan, mutta hän ei vastannut viesteihini. Ajattelin, että onpas epäkohtelias tyyppi.

Antti: Oma elämäni oli tuolloin ihan sekaisin. Pohdimme ex-vaimoni kanssa eroa ja lopulta päädyimme siihen ratkaisuun, vaikka en olisi toivonut liiton päättyvän. En ollut puhunut asiasta vielä monellekaan. Syksyllä Miialta tuli närkästynyt tekstari, jossa hän tivasi, miksi en kommentoi hänen biisejään. Silloin ajattelin, että naiset ovat ihan idiootteja: yhden kanssa yritän vääntää eroon liittyviä asioita ja nyt jo toinen pommittaa ja kiukuttelee. Soitin saman tien Miialle ja kerroin tilanteen. Puhelimessa Miia oli yllättynyt ja pahoitteli, että oli odottanut kommentteja. Eihän hän voinut tietää, miten hirveitä viimeiset kuukaudet elämässäni olivat olleet.

Miia: Ymmärsin tietysti heti, että Anttia eivät siinä tilanteessa kiinnostaneet työasiat, kun 15 vuotta kestänyt avioliitto oli loppumassa. Vain pari päivää puhelun jälkeen myös omassa avioliitossani alkoi yllättäen kriisi, joka johti eroon 20 vuoden jälkeen. Muutamien kuukausien päästä ehdotin Antille tapamista, koska halusin kertoa, mitä minulle oli tapahtunut. Aloimme tapailla ystävinä ja juttelimme eroistamme. Antin lähellä oli hyvä olla. Hän oli vakava mies, joka purki pahaa oloaan remontoimalla uutta kolmiotaan. Minä auttelin ja pitelin Antille lattialistoja, että hän sai ne paikoilleen.

Antti: Miian kanssa jutteleminen paransi oloani valtavasti. Hän ymmärsi, miltä pitkän liiton päättyminen tuntui. En kuitenkaan vielä silloin tajunnut, että suhde voisi kehkeytyä joksikin muuksi kuin ystävyydeksi. Olin niin eroni syövereissä, että en osannut edes kuvitella löytäväni elämääni rakkautta.

Miia pommitteli Anttia viesteillä

Miia: Minä ihastuin ensin Anttiin ja pommittelin häntä viesteillä. Tunsin kipinää alkukeväästä 2015, mutta äkkiä tajusin, että Antti ei lämpene. Olin itse ensimmäistä kertaa sinkku yli 20 vuoteen ja helpottunut vaikean avioliiton päättymisestä. Sanoin Antille, että ei meidän kannata väkisin yrittää mitään. Ehdotin, että soitellaan toukokuussa ja katsotaan silloin, miltä tuntuu. Iloitsin siitä, että olen vapaa nainen. Voi olla, että kun sanoin sen ääneen, Antti kiinnostui minusta.

Antti: Maaliskuussa sain Miialta synttärilahjaksi nahkaisen käsikorun. Silloin tajusin, että tuo nainen taitaa tykätä minusta aika paljon. Huhtikuun alussa meillä oli bändimme kanssa Lapin-rundi. Yhtäkkiä huomasin, että laittelen mieluummin hotellihuoneesta Miialle viestejä kuin lähden baariin.

Kosinta hetken mielijohteesta

Antti: Kosin Miiaa hetken mielijohteesta Tukholmassa juuri ennen joulua 2015 yhdeksän kuukauden seurustelun jälkeen.  Katsoin Miiaa, kun hän istui minua vastapäätä kahvilassa ja yhtäkkiä tajusin, että me muuten varmaan mennään naimisiin. Ajatus avioliitosta tuli mieleeni kuin salama kirkkaalta taivaalta. Viisi sekuntia myöhemmin päästin suustani kysymyksen: ”Meeksä mun kaa naimisiin?” Se tuntui totaalisen oikealta.

Miia: En miettinyt sekuntiakaan, vaan vastasin heti ”menen”. Vietimme häitämme vuosi sitten kotonamme lähipiirin läsnä ollessa.

Uusperheen haasteet

Miia: Arjessa olemme joko kaksin tai sitten kaikki kuusi yhdessä. Pyrimme järjestämään niin, että molempien lapset olisivat meillä samaan aikaan. Tämä on heidänkin toiveensa, sillä he tulevat hyvin toimeen keskenään.

Antti: Odotin, että vastaamme olisi voinut tulla sekä murrosikään että uusperheeseen liittyviä ongelmia. En ole huomannut lapsissa turvattomuuden tunnetta tai puolien valitsemista, vaikka sitä varmasti on ollutkin.

Miia: Olemme molemmat kaikkien lasten vanhempia, tukena ja turvana jokaiselle. Totta kai Antin lapset tukeutuvat enemmän häneen, mutta minä olen heille myös yksi vanhempi. Lapsilla on samat säännöt ja oma tasa-arvoinen paikka kodissamme. Tasapainoilemme kaikkien harrastukset ja elämäntilanteet huomioon ottaen.

Antti: Sovimme jo alussa, että emme missään tilanteessa päästä lapsia väliimme. Me olemme valinneet toisemme ja yhdessä asumisen, ja lasten on sopeuduttava siihen. Se kuulostaa itsekkäältä, mutta antaa terveen pohjan perheen elämälle.

Miia: Lapset eivät ole koskaan yrittäneet rikkoa välejämme, mutta tietysti heillä on ollut omat haasteensa sopeutumisessa uusioperheeseen ja vieraisiin aikuisiin. Mutta kaikkien hyvinvoinnille on parasta, että puhumme ja käsittelemme haasteet yhdessä. Uskomme meidän kaikkien olevan näin onnellisempia kuin että asuisimme erillämme omien lastemme kanssa.

Lue koko juttu Kotiliedestä 20/2017!