Nostalgia

Ylioppilaslakki – 10 yllättävää faktaa ylioppilaiden juhlapäähineestä

1800-luvun lopulla yleistynyt ylioppilaslakki on kokenut historiansa aikana muutoksen jos toisenkin. Lue ylioppilaslakin tarina!

Ylioppilaslakki oli aluksi vain miehille ja vielä 50-luvulla ylioppilaslakkia pidettiin koko kesä. Tiesitkö nämä yllättävät faktat suomalaisen ylioppilaslakin historiasta?

Lue myös: Mitä tarjolle yo-juhliin? Katso parhaat reseptit ja ideat!

Lue myös: Onko äidinlyyra taas muodissa? Osallistu keskusteluun!

1. Ylioppilaiden univormusta luovuttiin, vain lakki jäi

Ylioppilaiden univormu oli 1800-luvun alkupuolella tummansininen. Kalliin univormun käyttö ei yleistynyt ja siitä luovuttiin 1850- ja 1860–luvuilla. Käyttöön jäi vain uusimman univormumallin lyyrakoristeinen lakki.

2. Ensimmäinen maininta Suomen valkomustasta ylioppilaslakista on vuodelta 1864

Länsisuomalainen ylioppilas teetti lakin Turussa. Lakin materiaalina ei ollut vielä sametti vaan pikee.

yo-lakki

3. Ylioppilaslakin syntymävuotena pidetään vuotta 1865

Neljä helsinkiläistä ylioppilasta tilasivat ompeluliikkeestä samettilakit. Tarvittava sametti piti tilata Ruotsista. Ylioppilaat pitivät lakkeja vappuna Helsingin Kaisaniemessä, jossa oli tapana juhlistaa lukukauden päättymistä.

Ensimmäiset lakin käyttäjät saivat osakseen pilkkaa. Heitä pidettiin ”ruotsinmaalaisten matkijoina”. Ruotsissa ylioppilaslakin käyttö oli yleistynyt jo 1840-luvulla.

4. Lakin käyttö yleistyi Suomessa 1860-1870-luvuilla

Vuonna 1867 sata Helsingistä ylioppilaaksi valmistunutta tilasi lakin. Seuraavan vuoden vapuksi lakkeja myytiin jo 200 kappaletta.

Lue myös: Top 5 kaameimmat valmistujaislahjat – vältä näitä!

5. Ylioppilaslakki oli vain miehille

Naiset saivat käyttää aluksi vain lyyraa. 1800-luvun lopulla naisille suunniteltiin oma lakkimalli, joka ei kuitenkaan vakiintunut käyttöön. Lipattomassa lakissa valkoinen sametti tuli toiselta puolen mustan reunuksen yli lyyran viereen.

6. Vielä 1950-luvulla ylioppilaslakkia oli tapana käyttää päivittäin vapusta syyskuuhun

Ylioppilaslakki oli yleinen kesäpäähine 1950-luvulle asti. Ylioppilaslakkia pidettiin toukokuun alusta syyskuun loppuun.

60- ja 70-luvuilla ylioppilaslakin käyttö väheni. Nykyään lakkia käytetään vappuna ja akateemisissa juhlissa.

7. Ylioppilaslakissa on Helsingin yliopiston Apollo-lyyra

Ylioppilaslakkia koristaa Helsingin yliopiston lyyrakuvio, koska aluksi ylioppilastutkinto oli myös pääsykoe Helsingin yliopistoon. Uudet ylioppilaat voivat korkeakouluun päästyään vaihtaa lyyran oman korkeakoulunsa malliseksi.

ylioppilaslakki

8. Kielikiista vaikutti lyyran kokoon

Kielikiista heijastui 1800-luvun lopulla ylioppilaslakkeihin. Lyyran koko viesti lakin kantajan kielipoliittista näkemystä. Ruotsinkieliset ylioppilaat käyttivät isompaa lyyraa ja suomenkieliset pienempiä erottuakseen ruotsia puhuvista.

Nykyisin lyyra ei kerro poliittista näkemyksistä. Ruotsinkielisten lakissa on 22 millimetrin kokoinen lyyraa ja suomenkielisten lakissa 14 tai 16 millimetrin lyyra.

9. Ylioppilaslakin vuorin värin voi valita

Nykyisin ylioppilaslakin vuori on yleensä sini-valkoinen, mutta muitakin vaihtoehtoja on saatavilla. Vuorin värin voi valita oman asuin- tai syntymäpaikkakunnan mukaan. Värit tulevat maakuntien väreistä.

Lue myös: Onnittele runolla – 9 kauneinta onnittelurunoa valmistuneelle

10. Suomenruotsalainen ylioppilaslakki ja kaksoistutkintolakki ovat erinäköisiä

Suomenruotsalainen ylioppilaslakki on hieman korkeampi ja leveämpi kuin suomalainen lakki. Lakissa on kelta-sini-valkoinen vuori ja isompi lyyra kuin suomenkielisten lakissa. Vuorin värit tulevat Helsingin yliopiston vanhimman osakunnan, vuonna 1643 perustetun Nylands Nationin väreistä.

Kaksoistukintolakin sametti on mustan sijaan tummanvioletti. Muuten lakki on samanlainen kuin suomalainen ylioppilaslakki.

Lähde: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, E. R. Wahlman

Kommentoi

Kommentoi juttua: Ylioppilaslakki – 10 yllättävää faktaa ylioppilaiden juhlapäähineestä

Taina Hollo

Miten niin ”mustan sijaan tummanvioletti”?!

Sinun täytyy kommentoidaksesi.