Nostalgia

Kiinnostaako sukututkimus? Tässä parhaat vinkit, linkit ja tärkeät vuosiluvut sukututkijalle

Toimittaja Riitta Lehtimäki innostui sukututkimuksesta. Hän listasi aloittelevalle sukututkijalle kymmenen tärkeintä nettiosoitetta, 11 tärkeintä vuosilukua sekä lisäksi useita perusohjeita, joilla pääsee hyvin alkuun.

Netissä pääset pitkälle, jopa 1700-luvulle asti, ilman sukututkimuskursseja ja -sukututkimusoppaita.

Listasin tähän kymmenen tärkeintä nettisivua, joilla pääset alkuun, jos sinulla on perustiedot 1800–1900-luvun vaihteessa syntyneestä esivanhemmastasi. Perustietoihin kuuluvat tarkka nimi, syntymäaika ja -paikka. Aloita etsimällä nämä esivanhemmat syntymäpitäjän kirkonkirjoista. Tee tarkat muistiinpanot löydöistäsi, jotta voit helposti palata tarkistamaan asioita.

Facebookista löydät ryhmiä, joissa on samaa sukua, pitäjää tai maakuntaa tutkivia ihmisiä. Sieltä löytyy myös vanhoja kuvia julkaisevia kuvaryhmiä. Nykyään voit myös opiskella sukututkimusta nettiseminaareissa, webinaareissa.

Sukututkijan 9 tärkeimmällä nettiosoitteella pääset alkuun sukututkimuksessa:

  1. Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys: www.sukuhistoria.fi
  2. Suomen Sukututkimusseura, Hiski: www.genealogia.fi
  3. Sukututkimuskurssit Facebookissa: https://www.facebook.com/sukututkimuskurssit/
  4. Arkistolaitos: www.arkisto.fi
  5. Arkistolaitoksen digitaaliarkisto: http://digi.narc.fi/digi
  6. Hakemistoja arkistolaitoksen aineistoihin: http://digihakemisto.appspot.com
  7. Karjala-tietokannan henkilöhaku: https://katiha.xamk.fi/Karjalatk/www.karjalatk.fi
  8. Lehdet ja pienpainatteet: http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
  9. Lääketieteen tohtori Arno Forsiuksen keräämä luettelo kirkonkirjojen tautien nimistä ja ihmisten kuolinsyistä: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/kuol_syy.html
Vanhat valokuvat

Nämä 11 tärkeää vuosilukua on sukututkijan hyvä tietää

Listasin myös sukututkijan tärkeimmät vuosiluvut, jotka auttavat sinua pitämään sukusi ja historian suhteessa toisiinsa. On helpompi ymmärtää esivanhempien kohtaloita, kun tiedät, että he ovat selvinneet 1800-luvun nälkävuosista tai osaat etsiä heitä vaikkapa vuoden 1918 sisällissodan lähteistä:

  1. Suuret kuolonvuodet 1696–97, jolloin kansaa kuoli kulkutauteihin ja monet joutuivat lähtemään kerjuulle.
  2. Vuoden 1734 laki, jonka mukaan perukirja on tehtävä kolmen kuukauden kuluttua kuolemasta. Perukirjoja on digitoitu joissakin tuomiokunnissa jopa 1900-luvun alkuun asti, toisissa ei ollenkaan.
  3. Vuosina 1771–1910 ilmestyneet sanomalehdet on digitoitu, palvelusta löytyy myös aikakauslehtiä.
  4. Suomen sota 1808–09, jonka jälkeen Suomi siirtyy Ruotsin alaisuudesta Venäjän suuriruhtinaskunnaksi.
  5. Suuret nälkävuodet (1866–68) johtuivat peräkkäisistä katovuosista ja tiukasta rahapolitiikasta.
  6. 1800-luvun lopulla kirkonkirjoissa ryhdyttiin käyttämään suomea.
  7. Sisällissota 1918
  8. Vuodesta 1919 alkaen kantakortit suomalaisista sotilaista, myös aiempia Ruotsin-ajan sotilastietoja on hyvin digitoitu.
  9. Sukunimilaki astui voimaan vuonna 1921. Länsi-Suomeen alkoi tulla sukunimiä vasta 1870–1890-luvuilla, sitä ennen käytössä tilanimet.
  10. Vuonna 1923 maistraatti aloitti toimintansa ja siviilirekisteri perustettiin, väestötietojärjestelmä tuli 1969.
  11. Toinen maailmansota päättyi 1945 ja Karjala luovutettiin.

Kaksi tärkeintä ohjetta aloittelevalle sukututkijalle:

  1. Kartoita sukusi valokuvat ja yritä löytää kuvien henkilöiden nimet, kuvauspaikat ja -ajat.
  2. Haastattele suvun vanhimmat ja nauhoita heidän tarinansa.

Kotiliedessä 26/16 on juttu nykyajan sukututkimuksesta. Lue myös sieltä nykyajan sukututkimuksesta.

Sukututkimus ja vanhat valokuvat

Kommentoi

Kommentoi juttua: Kiinnostaako sukututkimus? Tässä parhaat vinkit, linkit ja tärkeät vuosiluvut sukututkijalle

Sinun täytyy kommentoidaksesi.