Kirjailija Claes Anderssonin viimeisimmässä runokokoelmassa Aamu meren rannalla on iso kokonaisuus, joka käsittelee runoilijan vaikeaa suhdetta isäänsä. Isä Oscar Rudolf Andersson oli sodan käynyt mies, jota rauhanliikkeessä aktiivisesti toiminut opiskelijapoika tasa-arvoisine tavoitteineen ärsytti välillä suunnattomasti.

Claes Andersson pystykuvaEnsin isä oli poissa sodassa, sitten hän oli poissa liike-elämässä. Claes Andersonille jäi ajatus, että aina pitää pärjätä itse, omin neuvoin.

”Ehkä juuri siksi olen olen hakeutunut hommiin, joissa kaikki tehdään yhdessä. Kuten psykiatrian pariin, politiikkaan ja musiikkiin,” Claes Andersson sanoo.

Kerran raivostunut isä jopa otti sotilaspistoolin mukaansa tarkoituksenaan ampua Vietnamin sodan vastaisessa mielenosoituksessa puhetta pitänyt punikkipoika.

Claes piti puheensa ja palasi kotiin, kuten sateessa läpimäräksi kastunut isäkin.

Isä ja poika pääsivät hieman lähemmäksi toisiaan vasta, kun Oscar Rudolf jäi eläkkeelle.

Katso koskettava video, jossa Claes Andersson lukee isäsuhdettaan käsittelevän runosikermän aloitusrunon. Se päättyy erittäin liikuttavasti:

Poissaolosi, sotasi ovat yhä minussa

Raskautesi, vihasi, lämpösi ja rakkautesi

ovat yhä minussa.

 

 

Lue myös:

Kanadalaiskirjailija Alan Bradley: ”Minulla oli täydellinen lapsuus”
Kirjailja Leena Lander: ”Kyynelehdin liikuttavien elokuvien ja sarjojen äärellä”
Polio jätti jälkensä Marjatta Nykäsen elämään: ”Minua riivasi jätetyksi tulemisen pelko”
Oopperalaulaja Waltteri Torikan paljastaa Kotilieden lukijoille kaksi runoaan