Ihmiset

Koulukiusattu baritoni Waltteri Torikka: "Ammennan tulkintoihini kipeistä kokemuksista"

Kun pitkänhuiskea baritoni Waltteri Torikka astelee esiintymislavalle, hän näyttää itsevarmalta ja rauhalliselta. Sisällä matkustaa kuitenkin kiusattu poika. Laulaja käyttää sitä hyväkseen.

Baritoni Waltteri Torikka, 32, venyttelee jäseniään ja hankaa silmiään hotellin aamiaishuoneessa. Haukotuttaa.

Edellinen ilta on venynyt pitkäksi, töiden merkeissä. Sellaisia Waltterin päivät nykyisin ovat.

Voitettuaan keväällä 2015 Tähdet, tähdet -ohjelman oopperauraa tekevästä baritonista tuli hetkessä kansansuosikki. Sellainen, jonka konsertit myydään loppuun ja jonka Facebook-sivut täyttyvät ihastuksen huokauksista.

Mikä ääni, mikä näkö, naiset kirjoittavat. Waltteri Torikkaa nimitetään mieskarkiksi ja mussukaksi. Ja yhä uudestaan ja uudestaan ihanaksi. Hän näyttääkin ihan unelmavävyltä!

Tällaista hehkutusta laulaja saa harvemmin osakseen klassisen musiikin kuuntelijoilta.

Torikka: ”Teen omalla tavallani”

Waltteri Torikan valintoja on myös kritisoitu. Oopperasta kevyempään ohjelmistoon laajentanut baritoni on saanut osakseen ihmettelyä, eritoten klassisissa piireissä.

On puhuttu kaksilla rattailla ajamisesta. On neuvottu tekemään valinta, jotta ääni ei mene pilalle.

Waltteri hymähtää.

”Omasta mielestäni on vain hyvä asia, että minulla alkoi Tähdet, tähdet -voiton myötä toinen ura oopperan ohella. Tulin suuren yleisön tietoisuuteen, kun heittäydyin televisiossa tekemään häpeilemättä itselleni uusia tyylejä.”

Waltteri Torikka
”Suljen elämästäni pois ihmiset, 
joilla on pahat tarkoitusperät, koska he 
vievät vain energiaa.”

Waltteri Torikka ei ymmärrä, miksi klassisen laulun osaamista pitää kyseenalaistaa, jos laulaa muutakin.

Tehdessään kesällä Savonlinnan oopperajuhlilla Don Giovannin nimiroolin hänestä tuntui, että jokainen lehtiarvio alkoi samalla tavalla: pohdinnalla siitä, miten yleisö varmasti jännitti, kuinka tämä viihdettäkin levyttänyt laulaja selviää roolista.

Waltterista tällainen ei istu aikaamme.

”Elämme 2010-lukua. Monilla muillakin aloilla tehdään töitä vähän laajemmalla pensselillä.”

Joka tapauksessa Waltteri Torikka aikoo tehdä asiat omalla tavallaan. Hän ei juutu pohtimaan uskottavuutta tai muutakaan.

”On vain yksi elämä, joka täällä eletään. Erilaiset haasteet laulun saralla pitävät minut hereillä. ”

”Olen baritonina vielä aika baby”

Miesten äänialan keskiäänen, syvän ja lämpimän baritonin, on Torikan mukaan helpompaa tehdä sekä oopperaa että kevyttä kuin esimerkiksi korkean sopraanon.

Mutta tietysti pitää huolehtia äänihygieniasta. Waltteri tekee sitä esimerkiksi joogaamalla ja käymällä hierojalla.

Vuoden alusta lähtien Waltteri on myös matkustanut säännöllisesti Lontooseen, josta hän on löytänyt itselleen hyvän laulunopettajan, yli seitsemänkymppisen tenorin Ryland Daviesin.

”Olen baritonina vielä aika baby. Oopperassa kasvetaan hitaasti kohti vaativampia tehtäviä. Koko ajan pitää opiskella.”

Parhaillaan Vain rakkaus -konserttisalikiertueella kulkevan Waltteri Torikan kysynnästä kertoo sekin, että ensi vuonna hän laulaa Mannerheim-oopperan pääroolin Ilmajoella ja toimii ensi kertaa oopperan taiteellisena johtajana. Kyseessä on hänen ideastaan Hämeenkyröön kesäksi tehtävä Sillanpää-ooppera, jonka libreton on kirjoittanut Panu Rajala.

Waltteri myös laulaa F. E. Sillanpään roolin.

”Kai sitä voi pitää lapsettoman sinkkuihmisen vauvana, koska olen ollut luomassa siinä ihan uutta.”

Sukkula Venukseen

Insinööri-isän ja erityisopettajaäidin kanssa Tampereen Ikurin kulmilla varttunut Waltteri oli pianoa soittava, herkkä poika. Vanhemmat erosivat, kun hän oli seitsemänvuotias.

Jo ihan pienenä oli selvää, että Waltteri halusi esiintyä. Päiväkodissa hän komensi ryhmänsä tytöt yleisöksi ja tulkitsi heille iskelmätähti Kikan biisejä, sellaisia kuin Sukkula Venukseen.

Koulussa Waltteri lauloi kevätjuhlissa ja joutui kiusatuksi. Hänen päätään painettiin lumihankeen ja hänelle puhuttiin ikäviä. Kuulemiaan sanoja hän ei halua toistaa.

12-vuotiaana hän vaihtoi nimensä Valtterista Waltteriksi, koska se tuntui hienommalta. Kun Waltteri yläasteella venähti pituutta ja pukeutui H&M:ltä ostamiinsa tyylikkäisiin nuoren miehen vaatteisiin, erilaisuus oli sinetöity.

”Kaverini olivat löysissä farkuissa ja huppareissa kulkevia hoppareita. Minä olin laiha, kaunis poika.”

Hyväksyntää hakiessaan Waltteri pyöri hetken päihteitä käyttävässä jengissä.

”Yritin olla kova jätkä, mutta eihän minusta siihen ollut. Osalle siitä porukasta on sittemmin käynyt tosi huonosti.”

Ikurin kulmille Waltteri Torikka ei enää kaipaa.

Sen sijaan äidin nykyisestä asuinpaikasta Hämeenkyröstä on tullut paikka, jonne hän suuntaa aina kun mahdollista.

Sillanpääläisissä, kumpuilevissa peltomaisemissa ja harjuissa on jotain, joka rauhoittaa.

Siellä laulaja rojahtaa usein sohvalle ja äiti passaa.

”En minä sitä vaadi, mutta se on hänen tapansa osallistua elämääni.”

Sinkun rakkaus

Kun pitkänhuiskea baritoni astelee esiintymislavalle, hän näyttää itsevarmalta ja rauhalliselta. Sisällä matkustaa kuitenkin kiusattu poika. Laulaja käyttää sitä hyväkseen.

”Ammennan kokemuksistani tulkitessani kappaleita, vaikka eihän yleisö tiedä, mitä ajattelen. Yritän myös vaalia herkkyyttäni, joka minussa on ollut aina.”

Nykyisin Waltteri jo luottaa itseensä laulajana. Toisin oli opiskeluaikoina Sibelius-Akatemiassa. Silloin hän käytti paljon energiaa sen miettimiseen, onko hän varmasti hyvä.

Sisimpänsä suojaamisesta ja varautuneisuudestaan uusia ihmisiä kohtaan Waltteri ei ole päässyt.

”Näen nopeasti ihmisten tarkoitusperät. Suljen elämästäni pois ihmiset, joilla on pahat tarkoitusperät, koska he vievät vain energiaa.”

Mutta hetken päästä Waltteri täsmentää. Hän haluaa lähtökohtaisesti uskoa ihmisissä hyvään.

Hullu haaveilija

Waltteri Torikassa on roima annos romantikkoa. Tai hullua haaveilijaa, kuten hän itse asian ilmaisee.

Hän kertoo tarinan. Oli itsenäisyyspäivä vuonna 1993. Yhdeksänvuotiaalla Waltterilla oli tunteet pinnassa. Hän oli ihastunut naapurintyttöön.

”Kirjoitin tytölle rakkausrunon otsakkeella The Bold And the Beautiful. Vein runon ja itsenäisyyspäiväkynttilän tytön kotitalon postilaatikkoon, mutta en uskaltanut laittaa nimeäni lähetykseen. Eihän siitä sitten romanssi alkanut. Toivon, että olisin jo hieman parantanut tästä.”

Rakkaus on kantava teema myös Waltterin uudella levyllä. Hän halusi tehdä ison rakkausalbumin, koska ilmapiiri Suomessa on kylmentynyt ja muuttunut jopa vihamieliseksi.

”Ajattelin, että jos voin omalla tekemiselläni tuoda tänne hieman lisää rakkautta, niin hyvä. ”

Baritoni Torikka

Levyä tehdessään Waltteri matkasi myös itseensä. Hän on miettinyt, miten monenlaista rakkautta on olemassa, miten eri vaiheita.

”Aika harva rakastuu vain kerran ja elää samassa suhteessa läpi elämän.”

Hän elää itse sinkkuna. Mutta kyllä elämässä rakkautta on. Ystävien ja vanhempien osoittamaa rakkautta.

”Se kannattelee minua.”

Kiihkeitä faneja

Sikakova, määrittelee Waltteri työtahtinsa. Vapaa-aikaa ei ole.

”Tämä sopii minulle. Ei ehdi vatvoa turhia, kun keskittyy duuniin.”

Pikkuhiljaa Waltteri on tottunut siihenkin, että viihdelaulajana hänellä on sankat fanijoukot. He ovat pääosin 30–60-vuotiaita naisia.

”Fanini keskustelevat suljetussa Facebook-ryhmässä: kannustavat ja antavat palautetta siitä, mitä kappaleeni heille milloinkin merkitsevät.”

Fanit ovat tulleet myös talkoisiin, esimerkiksi silloin, kun Hämeenkyrössä raivattiin paikkoja Sillanpää-oopperaa varten. He heiluivat viikatteineen niityllä raivaushommissa.

Konserttiensa jälkeen Waltteri Torikka tapaa ihailijoita. Antaa nimikirjoituksia ja juttelee.

”Ei oopperassa tällaista tapahdu.”

Ihmiset tulevat kertomaan vaikkapa siitä, miten Waltteri Torikan laulut ovat lohduttaneet heitä.

Kerran eräs vanhempi rouva tuli juttusille tyttärensä kanssa. Nainen purskahti heti itkuun. Sitten hän kertoi, kuinka Sydän-albumin kappale Kuin taivaisiin kannatteli häntä. Hänen toinen tyttärensä oli kuollut vain kuukautta aiemmin.

Tällaisina hetkinä Waltteri ajattelee, että hänen työllään on merkitys.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 24/2016.

Lue kaksi Waltteri Torikan kirjoittamaa runoa!

Lue myös henkilöjutut:

Huippusopraano Karita Mattila: ”Minua ajaa itsekritiikki”

Ylpeästi omanlainen Hannu Lintu: ”Nöyryydellä ei pärjää”

Kauko Röyhkä: ”Olen joutunut olemaan isä itselleni”

Superfani Rauni Vahamäki: ”Johnny Hallyday on dvd-mieheni”

Kommentoi

Kommentoi juttua: Koulukiusattu baritoni Waltteri Torikka: "Ammennan tulkintoihini kipeistä kokemuksista"

Sinun täytyy kommentoidaksesi.