Ihmiset

Mistä mummu haaveilee? Unelmatehdas toteuttaa toiveita

Vieläkö mummu uskaltaa unelmoida? Vieläkö unelmia voi vanhana toteuttaa? No totta kai. Unelmatehdas tarttui toimeen.

Arvokas vanhuus, siitä se lähti. Tampereella perustettiin tämän niminen yhdistys, Arva ry, vuonna 2014.

Mukaan tuli ihmisiä, joista hyvä elämä vanhanakin on tavoittelemisen arvoinen asia: vanhuksia, hoitajia, omaisia, vapaaehtoistyöntekijöitä.

Yksi perustajista on väitöskirjatutkija Jari Pirhonen Tampereen yliopiston gerontologian tutkimuskeskuksesta. Hän on työskennellyt kolme vuotta vanhusten parissa lähihoitajana ja tekee nyt väitöskirjaa vanhusten hyvästä hoidosta.

Hän on huomannut, että muutosta tarvitaan.

”Pitkäaikaishoidossa olevien vanhusten hyvinvointi ei ole vain hoitajien vastuulla, vaan meidän jokaisen.”

Pirhonen veti eräässä hoivakodissa työpajaa, jossa asukkaat, hoitajat ja omaiset kävivät läpi Aristoteleen ajatuksia hyvästä elämästä. Yhdessä pohdittiin, mitä se ihmisen kukoistaminen oikein on. Mitä se vaatii? Ja mitä se voisi tarkoittaa hoivakodissa?

Tämän seurauksena Arva-yhdistys järjesti kukoistamista mahdollistavaa toimintaa. Palvelutalon porukkaa vietiin risteilemään Näsijärvelle, käytiin tanssimassa ja vietettiin kemuja. Unohdettiin hetkeksi poteminen ja keskityttiin kukoistamaan.

Unelmatehdas vei Erkin Tapparan matsiin

Työssään hoivakodeissa Jari Pirhonen huomasi erään ongelman: niissä unelmoidaan ihan liian vähän!

”Aina katsellaan vain taaksepäin. Virkistystoiminta tarkoittaa sitä, että muistellaan, millaista elämä oli ennen sotia. Pitäisi katsoa myös eteenpäin, haaveilla tulevasta.”

Moni oli samaa mieltä. Erään vanhainkodin johtaja sai idean: perustetaan Unelmatehdas!

Ja näin tehtiin. Nyt Unelmatehdas yllyttää palvelutaloissa asuvia vanhuksia kertomaan, mistä he unelmoivat. Mitä he vielä haluaisivat tehdä, nähdä tai kokea?

Sen jälkeen Unelmatehdas etsii unelmille toteuttajat.

”Tähän tarvitaan sponsori, joka tarjoaa tapahtuman. Sekä saattaja, joka auttaa paikalle. Sellainen löytyy meidän porukkamme vapaaehtoisista”, Jari Pirhonen sanoo.

Tilaisuudesta, esimerkiksi siitä, kun eräskin Erkki pääsi Tapparan matsiin, laitetaan sitten kuva Unelmatehtaan Facebook-sivuille.

Unelmia kertyi heti 79, kaikkea mustan makkaran syömisestä Brasilian-matkaan. Nyt on jo toteutettu lukuisia niistä: on päästy Suomi–Ruotsi-maaotteluun, äitienpäiväkonserttiin ja kiertoajelulle.

Kopioi idea omaan kaupunkiisi

Pirhosesta on tärkeää, että Unelmatehtaassa iäkkäät ihmiset ovat itse toiminnan keskellä. Se ei ole itsestään selvää edes vanhusten mielestä. Moni heistä ajattelee, että mitäs minusta, ei haaveilu enää minulle kuulu.

”On tärkeää osoittaa heille, että jokaisella voi olla ja pitää olla unelmia. Ne vievät katseen tulevaan. Elämä menee eteenpäin vanhanakin. ”

Unelmatehdas sai joulukuussa Tampereen Osuuspankilta Hyvä Teko -palkinnon lähimmäisten eteen tehdystä työstä.

Nyt tämä 4 000 euron palkintoraha käytetään uusien unelmien toteuttamiseen. Kuten ravintolareissuun palvelutalosta taksilla pyyhkäisten.

”Ensi viikolla lähden viemään yhtä kaveria italialaiseen ravintolaan. Tämä on hänen suuri unelmansa.”

Jari Pirhonen on innoissaan siitä ilosta, jota on syntynyt, kun vanhusten unelmia on ryhdytty kuuntelemaan ja toteuttamaan. Hän kannustaa kopioimaan ideaa muihinkin kaupunkeihin.

”Tässä voittavat kaikki! Yritys, joka tarjoaa kiertoajelun, saa hyvää mieltä ja hyvää julkisuutta.”

Vapaaehtoiset saavat iloa auttamiensa vanhusten ilosta. Vanhukset puolestaan saavat luvan haaveilla ja nähdä unelmiensa toteutuvan.

Lue lisää juttuja ikääntymisestä:

Vapaaehtoistyöntekijä Tuula, 70: ”Se mitä antaa, heijastuu takaisin”

Ota kantaa: Hoidetaanko vanhuksia huonommin kuin nuoria?

Muistisairas äiti katoaa

Apua kotiin vai paikka jo hoivakodissa? Kartoita iäkkäiden vanhempien avuntarve