Talous

Tunnetko jo tämän politiikan uuden muotitermin? Tätä tarkoitetaan feministisellä talouspolitiikalla

Mitä on feministinen talouspolitiikka? Naiset pois armeijasta ja kotiin synnyttämään vai sen arviointia, miten päätökset vaikuttavat naisiin ja miehiin?

Ruotsissa on feministiseksi julistautunut hallitus ollut vallassa pian neljä vuotta. Suomessa tullaan jälkijunassa. Pelkkä termikin, feministinen talouspolitiikka, on tullut poliittiseen sanastoomme vasta hiljattain, vaikka esimerkiksi eduskuntaan perustettiin perinteisen naisverkoston rinnalle feministinen ryhmä.

Ensimmäisen suomenkielisen esityksen feministisestä talouspolitiikasta on kirjoittanut tutkijatohtori Anna Elomäki. Hän esitteli työtään ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön tilaisuudessa tiistaina 15.5.2018.

Näin Anna Elomäki avaa feministisen talouspolitiikan sisältöä ja päämääriä:

Mitä on feministinen talouspolitiikka?

Anna Elomäki

”Feminismiä on monenlaista, ja myös talouspolitiikka voi olla feminististä monella tapaa. Ei ole olemassa yhtä ennalta määriteltyä feminististä talouspoliittista ohjelmaa, vaan erilaisia tapoja tehdä feministisempää talouspolitikkaa. Feministinen talouspolitiikka on talouspolitiikkaa, joka edistää sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa.

Feministinen talouspolitiikka tähtää talouskasvun ja kilpailukyvyn ohella tai sijaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Tärkeää on myös pitkän tähtäimen sosiaalinen ja ekologinen kestävyys – se, että pystymme elämään yhdessä maapallolla myös tulevaisuudessa.

Kyse ei ole vain siitä, että tehdään tasa-arvoa edistäviä uudistuksia – esimerkiksi toteutetaan hoivaa vanhempien kesken jakava ja työelämän tasa-arvoa edistävä perhevapaauudistus ja osoitetaan sille riittävä rahoitus.

Feministinen talouspolitiikka vaatii myös talouden ajattelemista uudella tavalla. Miksi näin? Talouspolitiikkaan ja talouteen yleensä liittyy taustaoletuksia siitä, mitä talous on ja millainen toiminta on taloudellisesti arvokasta. Monet näistä taustaoletuksista pönkittävät sukupuolten epätasa-arvoa.”

Lue myös: Naisille vihdoin sama palkka: auttaisiko Islannin malli?

Miksi naisen työ on näkymätöntä?

”Pääosin naisten tekemää palkatonta työtä ja hoivaa ei nähdä osana taloutta, ja palkaton työ ja sen tarjoajat jäävät talouspolitiikassa näkymättömiin. Naisvaltaisia aloja ei nähdä yhtä tärkeinä ja tuottavina kuin miesvaltaisia aloja: julkiset hyvinvointipalvelut ja niiden naisvaltaiset työntekijät nähdään lähinnä kustannuserinä, ja naisvaltaisilla aloilla maksetaan myös pienempiä palkkoja.

Palkattoman työn sivuuttaminen ja lastentarhanopettajien alhaiset palkat ovat osa samaa naisten työn aliarvostuksen jatkumoa.

On tärkeää haastaa nämä talouteen liittyvät arvostelmat, jotka pitävät yllä sukupuolten epätasa-arvoa. Siksi taloutta pitäisi ajatella nykyistä laajemmin, esimerkiksi tunnistaa palkattoman työn ja hoivan taloudellinen arvo ja nähdä ne kiinteänä osana taloutta.”

Miksi feministinen talouspolitiikka on nyt ajankohtaista?

”Suomessa on viime vuosina tehty paljon tasa-arvoa vesittäviä uudistuksia. Esimerkiksi edellisen hallituksen aloittama ja nykyhallituksen jatkama siirtymä vanhusten laitoshoidosta kotihoitoon – ilman että kotihoidon resursseja on lisätty – on johtanut yhtäältä vanhusten heitteillejättöön, toisaalta sukulaisten, usein naisten, hoivavelvollisuuksien lisääntymiseen, kun kotihoidon aukkoja on pakko tilkitä.

Päivähoidon heikennykset ovat vaikeuttaneet naisten työnteon mahdollisuuksia ja lisänneet lasten eriarvoisuutta. Kilpailukykysopimus on käynyt etenkin naisvaltaisen julkisen sektorin naisten kukkarolle ja kasvattanut palkkaeroja. Määräaikaiset työsuhteet kasautuvat Suomessa jo muutenkin naisille, ja päätös sallia alle 30-vuotiaiden perusteettomat määräaikaisuudet saattaa lisätä nuorten naisten työmarkkinoiden epävarmuutta.

Lisäksi sukupuolten tasa-arvo on tipahtanut lähes täysin talouteen kiinnittyneen politiikan agendalla.”

Miksi tekemäsi julkaisu ”Feministinen talouspolitiikka” on vasta ensimmäinen suomenkielinen yleistajuinen esitys aiheesta?

”Suomessa kuten muuallakin maailmassa sukupuolta ei ole nähty talouspolitiikalle merkityksellisenä asiana eikä talouspolitiikan yhteydessä ole ollut tapana puhua tasa-arvosta. Talouspolitiikan instituutioiden hiljaiseloa tasa-arvon suhteen on ollut vaikea rikkoa.

Suomessa on toistaiseksi ollut suhteellisen vähän sukupuolinäkökulmaista tutkimusta taloudesta. Toisin kuin esimerkiksi Iso-Britanniassa, meillä ei ole talouspolitiikkaa tasa-arvonäkökulmasta arvioivia feministisiä taloustieteilijöitä.”

Miten feministinen talouspolitiikka suhtautuu kotitöihin ja hoivatyöhön?

”Palkaton koti- ja hoivatyö ja sen naisvaltaiset tekijät jäävät nykyään talouspolitiikassa näkymättömiin, eikä niitä muutenkaan ymmärretä osana taloutta. Feministisestä näkökulmasta olisi tärkeää tunnistaa palkattoman työn taloudellinen arvo ja ottaa se huomioon talouspolitiikan vaikutuksia arvioitaessa.

Palkatonta työtä ja hoivaa ei tällä hetkellä huomioida kansantalouden tilinpidossa, eikä sitä oteta huomioon bruttokansantuotetta laskettaessa. Koti- ja hoivatyötä tehdään Suomessa miljardeja tunteja vuodessa, ja sen taloudellinen arvo on merkittävä: vuonna 2012 palkaton kotitaloustyö olisi kasvattanut Suomen bruttokansantuotetta 41 prosenttia.

Palkattoman työn huomioiminen päätöksenteossa asettaisi esimerkiksi hoivapalveluiden leikkaukset ja tehostamispyrkimykset uuteen valoon. Palveluiden leikkaukset tai tehostamiset eivät enää näyttäytyisi säästöinä, vaan työn ja kustannusten siirtona valtiolta ja kunnilta perheille ja yksilöille.

Feministisestä näkökulmasta olisi myös tärkeää tehdä politiikkaa, joka tähtää palkattoman koti- ja hoivatyön jakamiseen. Esimerkiksi perhevapaauudistuksessa hoivan jakamisen tulisi olla tärkeä tavoite.”

Mitä feministinen talouspolitiikka sanoo siitä, kun puolustusministeri ehdottaa naisten poistamista armeijasta säästösyistä?

”Feministisestä näkökulmasta on tärkeää tarkastella mahdollisten säästöpäätösten sukupuolivaikutuksia. Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen lopettamisella saatavat säästöt ovat todella pieni osa puolustusbudjettia. Onko kyse oikeasti säästöjen hakemisesta vai siitä, ettei naisten asepalvelusta nähdä tärkeänä?

Ehdotusta pitää myös tarkastella laajempien tasa-arvotavoitteiden näkökulmasta. Vain miehiin kohdistuva asevelvollisuus on iso tasa-arvo-ongelma Suomessa, ja naisten poistaminen armeijasta vie meitä yhä kauemmas tämän ongelman korjaamisesta.”

Miten feministinen talouspolitiikka suhtautuu syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin miehiin?

”Nuorten miesten syrjäytyminen on Suomessa selkeä tasa-arvo-ongelma. Poliittisia päätöksiä tehtäessä olisi tärkeä miettiä niiden vaikutuksia näiden nuorten asemaan.

Hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka ovat entisestään heikentäneet näiden nuorten asemaa, kuten esimerkiksi ammattikoulutuksen leikkaukset. Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta saattaa tuottaa uusia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sukupolvia.

Tarvitaan myös syrjäytymistä estäviä uusia poliittisia avauksia – vaikka nämä maksaisivatkin rahaa.”

Herättääkö syntyvyyden lasku poliitikkomme feministisempään talouspolitiikkaan?

”Kova talouspolitiikka ei ole ainoa syy ennätysalhaiseen syntyvyyteen, mutta perheiden palvelujen ja tukien leikkauksilla sekä työelämän epävarmuutta kasvattavilla uudistuksilla on varmasti ollut vaikutusta.

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen, hoivan jakamiseen tähtäävä politiikka, työn ja perheen yhteensovittamisen helpottaminen ja perheiden tukeminen mahdollistaisivat sen, että nykyistä useampi pystyisi hankkimaan toivomansa määrän lapsia.

Feministisestä näkökulmasta apua alhaiseen syntyvyyteen voisi lisäksi hakea inhimillisemmästä maahanmuuttopolitiikasta. Nähtäväksi jää, millä keinoilla poliitikot aikovat lähteä syntyvyyttä nostamaan. Kaikki syntyvyyttä tukeva politiikka ei välttämättä ole feminististä politiikkaa.”

Kommentoi

Kommentoi juttua: Tunnetko jo tämän politiikan uuden muotitermin? Tätä tarkoitetaan feministisellä talouspolitiikalla

Sinun täytyy kommentoidaksesi.