Kannattaako näönkorjausleikkaus? Asiantuntija kertoo hyödyt ja riskit
Aina hukassa olevat lukulasit sapettavat. Näönkorjausleikkaus houkuttaa, mutta millaisia ovat sen riskit? Kysyimme hyödyistä ja riskeistä asiantuntijalta.
1. Voidaanko leikkauksella estää silmän vanheneminen?
Lähinäkö heikentyy kaikilla 40–45 vuoden iästä alkaen, ja syy tähän on silmän linssissä eli mykiössä tapahtuvissa muutoksissa. Mykiö säätelee silmän kykyä nähdä eri etäisyyksille muuttamalla kuperuuttaan, ja tämä mukautumiskyky vähenee ihmisen ikääntyessä.
Mykiön mukautumiskyvyssä tapahtuvia muutoksia ei voi estää eikä sen mukautumiskykyä voi palauttaa millään keinoilla.
Näkeminen perustuu silmään tulevan valoon, joka kulkeutuu silmän takaosan verkkokalvolle. Valonsäteiden jakautumista voidaan ohjata linsseillä, siis silmälaseilla ja piilolinsseillä, mutta myös kirurgisesti, jolloin puhutaan taittovirhekirurgiasta tai näköleikkauksesta. Aikuisnäöksikin kutsuttu ikänäkö on lähinäön taittovirhe.
2. Näköleikkaus pelottaa. Millaisia riskejä siihen liittyy?
Kaikkiin leikkauksiin liittyy tulehdusriski. Sen ehkäisemiseksi silmiin tiputetaan ennen ja jälkeen leikkauksen antibioottia, ja asiakas jatkaa tiputtelua kotona leikkauksen jälkeen.
Ikänäön leikkaamiseen on erilaisia menetelmiä, ja riskit vaihtelevat niiden mukaisesti. Vakavien riskien mahdollisuus on aina olemassa, vaikka niiden todennäköisyys onkin nykyisillä menetelmillä pieni.
Taittovirheleikkaus vähentää kyyneleritystä ja kuivattaa silmiä, joten leikkauksen jälkeen saa varautua käyttämään silmiä kostuttavia geelejä tai tippoja. Hämäränäön ja kontrastiherkkyyden heikkeneminen sekä häikäistymisen lisääntyminen ovat myös mahdollisia, samoin ns. halo-ilmiö, jossa valojen ympärillä näkyy valorenkaita.
Haitat ovat onneksi useimmiten ohimeneviä, mutta ne voivat kyllä vaivata kuukausia.
3. Miten varmistua hyvästä leikkaustuloksesta?
Kannattaa kysyä suoraan taittovirhekirurgiaa tekevästä yrityksestä, kuinka paljon ja minkälaisilla tuloksilla he ikänäköleikkauksia tekevät.
Suomessa taittovirhekirurgiaa on tehty 1990-luvun alusta, ja uusia leikkausmenetelmiä tulee koko ajan. Mitä uudempi menetelmä, sitä vähemmän on tietoa sen pitkäaikaistuloksista.
Huolellinen esitutkimus voi vähentää leikkauksen riskejä. Siinä varmistutaan siitä, että asiakkaalla ei ole leikkauksen estävää silmäsairautta ja silmät ovat rakenteellisesti sopivat leikkaukseen. Perussairaudet ja niiden lääkitykset voivat olla esteenä leikkaukselle.
Esitutkimus koostuu useasta automaattilaittein tehtävistä tutkimuksista, jotka voi tehdä hoitaja tai optikko. Lääkäri kuitenkin tulkitsee mittausten tulokset ja valitsee kullekin asiakkaalle soveltuvimman leikkaustavan.
Tilanteessa, jossa toiminnallisesti ja rakenteellisesti terveeseen silmään päätetään tehdä leikkaustoimenpide, silmänpohjan tarkastaminen laajennuksessa silmäsairauksien poissulkemiseksi kuuluu silmälääkärille.
4. Mitä leikkauksessa tapahtuu?
Ikänäköleikkauksia on erilaisia. Ne voidaan tehdä muun muassa operoimalla laserilla silmän sarveiskalvoa niin, että silmistä toisella näkee kauas ja toisella lähelle. Silmän oma mykiö voidaan korvata monitehoisella tekomykiöllä. Sarveiskalvon sisään voidaan asettaa tumma kiekko, jonka keskellä oleva aukko toimii vastaavalla tavalla kuin silmän mustuainen ja lisää näön syväterävyyttä.
Leikkaus tehdään päiväkirurgisena toimenpiteenä, ja silmä puudutetaan silmätipoilla. Toimenpide kestää yleensä alle 30 minuuttia. Sairauslomaa tarvitaan päivästä kolmeen. Näkö kirkastuu yleensä leikkauksen jälkeisenä päivänä.
5. Suojaako näköleikkaus silmää sairauksilta?
Jos leikkauksessa silmään asennetaan keinomykiö, säästyy myöhemmin kaihileikkaukselta. Keinomykiö asennetaan kapselipussiin, johon voi tulla samentumaa. Tämä jälkikaihi voidaan hoitaa laserilla.
Ikänäköleikkaus ei suojaa silmäsairauksilta, kuten glaukoomalta eli silmänpainetaudilta. Silmän terveyttä tulee seurata jatkossakin silmälääkärillä.
6. Pääseekö leikkauksella pysyvästi eroon silmälaseista?
Leikkaus ei poista kaikilta kokonaan linssien tarvetta, mutta se vähentää sitä. Osa leikatuista käyttää silmälaseja, kun tarvitsee erityistä tarkkuutta vaativaa näköä, kuten vaikka pikkutarkan käsityön teossa.
Leikkaustulos vastaa hyvillä silmälaseilla saatavaa näön korjausta, eikä sellaisena välttämättä täytä asiakkaan odotuksia. Jos korjattavaa ei ole paljon, leikatun silmän näkökyky voi jäädä myös huonommaksi kuin silmälaseilla saavutettava näkö.
7. Voidaanko silmät tarvittaessa leikata uudelleen?
Osa toimenpiteitä tekevistä yrityksistä kertoo jo nettisivuillaan, että toivotun tuloksen saavuttamiseksi voidaan tarvita lisäleikkauksia. Uusintaleikkauksia mietittäessä on huomioitava sarveiskalvon paksuus. Ohut sarveiskalvo tulee ilmi jo ensimmäistä kertaa leikkaukseen menevän esitutkimuksessa.
Ikänäkö ei ole sairaus, ja julkinen sektori hoitaa vain sairauksia. Jos leikkaus epäonnistuu tai sen tulos ei tyydytä asiakasta, korjaava hoito tapahtuu leikkauksen tehneessä paikassa.
Vakavat komplikaatiot hoidetaan kuitenkin ainakin toistaiseksi julkisella puolella, mutta soten jälkeen ne siirtynevät taittovirheleikkauksen tehneen yrityksen kustannettaviksi.
Asiantuntijana ylilääkäri, silmätautiopin professori Anja Tuulonen, Tays Silmäkeskus.
Juttu on julkaistu Kotiliesi 9/2017 -lehdessä.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Kannattaako näönkorjausleikkaus? Asiantuntija kertoo hyödyt ja riskit