Terveys

Oletko menossa leikkaukseen? Näin alat toipua operaatiosta

Helena piti vuorokauden päiväkirjaa kohdunpoistoleikkauksestaan. Tampereen yliopistollisen sairaalan naistentautien ja synnytysten vastuualuejohtaja Kirsi Kuismanen kommentoi Helenan huomioita.

Helena, 58, piti pyynnöstämme päiväkirjaa kohdunpoistoleikkauksestaan. Hän kertoo peloistaan ennen leikkausta ja siitä, miten toipumista edistetään monilla toimenpiteillä ja käytännöillä heti leikkauksen jälkeen.

Lue, miten leikkauspotilaan ensimmäinen vuorokausi sairaalassa sujui.

Ennen leikkausta pelottaa

Kotona kello 6.30: Leikkauspäivän aamuna pelkään kuolevani tai vammautuvani. Hyvästelen mielessäni läheiset. Halaan miestä sairaalaan lähtiessä ja rutistan koiraa. Jätän kotiin arvoesineet, rahat, Kela-kortin ja henkilöllisyystodistuksen. Hermostun henkilökorttien unohtamisesta entisestään ja selittelen henkilöllisyyttäni hoitajille. Vaatteiden vaihto, esilääkitys, odottelu,  kaikki menee yhdessä sumussa. Sitten minut nukutetaan.

Lääkärin kommentti: Perusterveen naisen riski saada suunnitellussa leikkauksessa vakava leikkauskomplikaatio on erittäin pieni. Joskus harvoin nukutukseen tai puudutukseen voi liittyä esimerkiksi vakava allerginen reaktio, mutta nämäkin yleensä saadaan hyvin hoidettua leikkauksen aikana. Kohdunpoistoleikkaukseen voi liittyä alle yhdessä prosentissa runsas verenvuoto tai virtsaelin/suolikomplikaatio, jotka voivat johtaa toipumisen pitkittymiseen ja joskus uusintaleikkaukseen, mutta vakavia komplikaatioita on äärimmäisen harvoin. Jännittäminen on luonnollista. Pelko yleensä hälvenee, kun asioista kysyy rohkeasti henkilökunnalta jo leikkauksen suunnitteluvaiheessa. Sairaalaan tullessa arvoesineet, korut ja isot rahamäärät onkin hyvä jättää kotiin, mutta henkilöllisyystodistus on syytä olla mukana.

Heräämössä klo 11.30: Heräsin. En kuollutkaan. Iloitsen elämästä.

Heräämössä klo 14: Miksi en pääse osastolle? Voinko huonosti? Onko pulssini liian alhainen?

Lääkärin kommentti:  Leikkauksen jälkeen heräämössä seurataan muun muassa hengitystä, pulssia ja verenpainetta sekä kipua ja pahoinvointia. Seuranta kestää yleensä pari tuntia, tarvittaessa pidempään. Jos pulssi tai verenpaine on liian matala, on hyvä seurata potilasta tiiviisti hieman tavanomaista pidempään. Joskus vuodeosastolle tai lyhytkirurgiseen seurantaan siirto voi pitkittyä, jos osastolla on ruuhkaa. Siirron ajankohtaan voi siis vaikuttaa moni asia.

Kuljetuksessa 16: Sänkykyyti heräämöstä osastolle pyörryttää.

Osastolla 16.05: Missä puhelimeni on? Olen vieläkin hengissä! Nyt alkaa arki.

Milloin saa juoda ja kävellä?

Osastolla 16.30: Vihdoinkin juotavaa, mehua ja vettä. Olen viimeksi juonut tilkan vettä aamulla lääkkeideni kanssa ja ollut syömättä edellisestä illasta asti, lähes vuorokauden.

Lääkärin kommentti: Ennen leikkausta pitkää täyspaastoa ei suositella, jotta ravitsemustila pysyy hyvänä. Syömättä tulee olla kuusi tuntia ennen leikkausta, käytännössä yleensä kello 24:sta lähtien, jotta mahalaukku on varmasti tyhjä. Vettä tai laimeaa läpinäkyvää mehua voi ottaa lasillisen vielä kaksi tuntia ennen leikkausta, sen jälkeen ei enää. Leikkauspäivän aamuna voi ottaa anestesialääkärin määräämät lääkkeet pienen vesimäärän kera. Leikkauksen jälkeen suun kautta voi ottaa juomaa ja myöhemmin ruokaa, kun on varmasti riittävän hereillä niin, että nieleminen sujuu turvallisesti eikä ole pahoinvointia.

Sairaalan huoneessa 17.30: Selästä avoin leikkauskaapu pois ja normaalit sairaalavaatteet ylle. Ensimmäinen kävely hoitajan kanssa.

Lääkärin kommentti: Nykyään pyritään siihen, että potilas jalkautetaan mahdollisimman pian. Liikkuminen edistää toipumista, virtsaamisen käynnistymistä ja suolen toimintaa. Ensimmäinen kävely on syytä tehdä yhdessä hoitajan kanssa, jotta mahdollinen huimaus tai heikotus ei aiheuta vaaratilannetta.

Kuinka katetrin kanssa toimitaan?

Hoitotoimia 18: Katetri virtsaputkessa ja pissapussi seuralaisena, lääkkeet jo suun kautta, käden selkämyksessä yhä tippa, joka pitää suonen avoimena.

Lääkärin kommentti: Leikkauksesta ja sen kestosta riippuen virtsakatetri voidaan poistaa jo leikkauspäivän iltana tai seuraavana aamuna. Nykyään pyritään tässäkin mahdollisimman varhaiseen normaalitoimintojen palautumiseen. Joskus kipu, siihen saatava vahva kipulääkitys tai pahoinvointi voivat pitkittää virtsakatetrin poistoa. Suoniyhteys eli niin sanottu tippa poistetaan, kun syöminen ja juominen sujuvat hyvin eikä ole tarvetta suonensisäiselle lääkitykselle.

Osaston keittiössä 18.30: Ensimmäinen ruoka. Mikään ei maistu niin hyvältä kuin ensimmäinen ateria leikkauksen jälkeen. Hirveä jano.

Lääkärin kommentti: Leikkauksen jälkeen on hyvä juoda etenkin, jos on janon tunne. Leikkauksen aikana nestettä poistuu paitsi haihtumisen ja virtsanerityksen vuoksi myös mahdollisena verenvuotona. Aika tyypillistä on, että potilas voi hieman kuivua, vaikka suoneen nestettä laitetaankin. Tämä korjaantuu perusterveellä potilaalla yleensä nopeasti.

Kipulääkitys on erittäin tärkeää

Huoneessa 19.30: Alan tutustua huonetovereihin ja heidän kohtaloonsa.

Lääkärin kommentti: Huonetoverin yksityisyyttä on syytä kunnioittaa. Toki usein huonetovereista saa vertaistukea, ja juttelu edistää toipumista. Kaikki eivät kuitenkaan halua kertoa asioistaan, ja henkilökunnalla on ehdoton vaitiolovelvollisuus. Jos huoneessa on muita potilaita, voidaan sairausasioista keskusteltaessa vierustoverilla käyttää esimerkiksi erilaisia kuulokkeita tai keskustella asioista henkilökunnan kanssa muussa tilassa. Tässä on monesti vielä kehitettävää. Tulevaisuuden sairaaloiden tilaratkaisuissa salassapito ja yksityisyys on paremmin huomioitu.

Yöllä 22: Nukun katkonaisesti, torkahtelen. Yöhoitaja käy tarkkailemassa virtsan eritystä, tuo kipulääkettä. Valvon ja kuuntelen sairaalan suhinaa.

Lääkärin kommentti: Leikkauksen jälkeen on tärkeää, että kivun hoito on riittävää. Kipulääkkeeksi suunnitellaan aina pohjalääkitys ja lisäksi annetaan tarvittaessa lisälääkettä. Vieraassa paikassa voi joskus olla haasteellista nukkua, tämänkin vuoksi pyrimme kotiuttamaan potilaat mahdollisimman pian heti, kun se on turvallista ja mahdollista.

Aamuyöllä 4.30: Yöhoitaja ottaa katetrin pois aamuyöllä. Vasta nyt nukun kunnolla.

Aamiainen 8.30: Juon ja juon. Huonetoverit kertovat omat kokemuksensa leikkauksesta. Näytämme koirien ja lasten kuvia toisillemme. Puhumme Alzheimerin taudista ja testamentista. Muutkin ovat käyneet läpi viimeisiä toivomuksiaan.

Mistä riippuu kotiinpääsy?

Vessassa 9.30: Ensimmäinen itse pissattu virtsasuihku. Saan neuvon, että jos ei heti heru, pitää avata hana ja kuunnella suhinaa. Tästä riippuu kotiinpääsy.

Lääkärin kommentti: Useimmilla virtsaaminen käynnistyy pian katetrin poiston jälkeen. Hanan avaaminen voi helpottaa, myös erilaiset asennot ja jalkojen rentoutus. Riittävä kipulääkitys auttaa myös virtsarakon tyhjenemiseen ja lantion rentouttamiseen. Pakolla ei virtsaa kannata ulos puristaa, voimakasta ponnistelua ei tule tehdä. Mikäli niin sanottu jäännösvirtsamäärä on iso, voidaan joutua kertakatetroimaan. Joskus, jos tilanne pitkittyy, opetetaan itsekatetrointi, jonka avulla potilas voi kotiutua. Yleensä virtsaaminen palautuu viimeistään kotona.

Lekottelua 10.30: Aamupäivällä lukemista, puhelimen näppäilyä.

Ohjeita 11.10: Sairaanhoitaja opastaa hoitamaan haavoja, ruokailemaan, liikkumaan oikein. Miten otetaan lääkkeet, kysyn saako käydä saunassa. Hoitaja varoittaa erityisesti kuumeesta. Jos se nousee, pitää ottaa yhteyttä. On paljon muistettavaa.

Lääkärin kommentti: Kotihoito-ohjeissa pyritään yksityiskohtaisesti kertomaan, mitä oireita tulee seurata ja milloin on syytä ottaa yhteys sairaalaan. Eri sairaaloilla voi olla erilaisia ohjeita ja työnjakoja. Jos on epävarmuutta, aina kannattaa soittaa. Henkilökunta neuvoo mielellään.

Toipilaana apteekkiin

Lounas 11.30: Ruoan jälkeen saan omat vaatteet. Olen jälleen henkilö, en potilas. Mies tulee hakemaan.

Apteekki 13.30: Lääkkeiden haun jälkeen kotiin.

Lääkärin kommentti: Aika usein esimerkiksi kipulääkereseptit kirjoitetaan etukäteen, jotta kipulääkkeet voi ostaa valmiiksi kotiin. Silloin ei toipilaana tarvitse lähteä apteekkiin.

Kotona 14.30: Rentoudun. Juon teetä. Kaikki on hyvin!

Haavasiteet pois 20.30: Tähystyshaavojen suihkuttelua. Ensimmäinen kakka pariin päivään sattuu vähän, jännittää. Tästä toipuminen alkaa, ja kolmen-neljän viikon sairasloma. Aika alkaa heti tuntua pitkältä.

Lääkärin kommentti: Jos on ummetustaipumusta, kannattaa tähän jo varautua etukäteen kuitupitoisella ruokavaliolla ja tarvittaessa kuituvalmisteilla. Varsinaisia ulostuslääkkeitä ei yleensä käytetä, ei myöskään peräruiskeita. Runsas juominen ja liikkuminen edistävät suolen toimintaa. Vahvoja kipulääkkeitä vältetään alkuvaiheen jälkeen, jotta suoli toimisi mahdollisimman normaalisti.