Onko takana huonosti nukuttu yö? Paranna untasi helposti tyynyjen avulla – lue asiantuntijan vinkit!

Huono nukkumisergonomia näkyy ennemmin tai myöhemmin selkä- ja niskakipuina tai -särkyinä. Työfysioterapeutti Jenni Ahopelto neuvoo, miten nukkumisasentoaan voi parantaa.

Hyvä nukkumisergonomia tarkoittaa mahdollisimman rentoja nukkumisasentoja, jotka säästävät vartaloa kuormitukselta. Osaksi nukkumisergonomiaa voidaan lisäksi laskea muut nukkumisolosuhteet, kuten sänky, tyyny ja peite sekä huoneen valaistus ja ilmanvaihto.

Nukkumisergonomiasta Paranna untasi -kirjan kirjoittanut työfysioterapeutti Jenni Ahopelto sanoo, että ihmiset ovat erilaisia nukkujia, jotkut rauhattomampia kuin toiset. Jatkuva kääntyily voi kuitenkin viestiä myös huonosta nukkumisergonomiasta.

”Jos nukahtaminen tuntuu vaikealta ja nukkuessa on vaihdeltava jatkuvasti asentoa, voi olla että nukkumisergonomia ei ole kohdallaan. Huono asento voi vääntää vartalon kierteelle ja luoda jännitystiloja, jolloin keho viestii haluavansa vaihtaa asentoa.”

Huonosta asennosta seuraa kipuja ja epämukavuutta

Huono nukkumisasento ei välttämättä heti ilmoita itsestään kipuina, mutta olo voi tuntua aamulla jäykältä tai muuten epämukavalta ja väsyneeltä. Syynä voi olla esimerkiksi tyyny, joka ei anna tarpeeksi tukea tai on liian kova ja korkea tai patja on nukkujan vartalolle epäsopiva.

Huono nukkumisergonomia laittaa vartalon kierteelle.

Aina vika ei kuitenkaan ole välineissä, vaan totuttu nukkumisasento voi laittaa selän koville. Yleensä parhaan nukkumisasennon saa kyljellään tai selällään nukkuessa, mutta tällöinkin asento vaatii usein tukea esimerkiksi vartalotyynystä.

Vatsallaan nukkujille Jenni Ahopelto suosittelee asennon vaihtamista.

”Vatsallaan nukkuminen on oikeastaan kaikista huonoin vaihtoehto. Vartalo joutuu kierteelle, mikä luo kehoon jännitystiloja ja tekee unesta rauhatonta, koska pitää vaihtaa tiuhaan.”

”Jos vatsallaan nukkuminen on ainoa vaihtoehto esimerkiksi alaraajojen hermosärkyjen takia, kuormitusta voi vähentää napakammalla vuoteella. Asentoa saa tuettua ergonomisemmaksi riittävän tuen antavalla vartalotyynyllä.”

Nukkumisergonomiaa voi parantaa

Ihminen tottuu tiettyihin nukkumisasentoihin, ja erityisesti nukahtaminen voi olla vaikeaa, jos ei pääse tuttuun nukahtamisasentoon. Jos huono nukkumisergonomia häiritsee, sitä voi parantaa, kunhan tiedostaa mahdolliset kuormittavat tavat ja on tarpeeksi motivoitunut muuttamaan niitä.

”Esimerkiksi vatsallaan nukkuja voi yrittää löytää hyvän kylkiasennon oikeanlaisen tyynyn ja tukevan vartalotyynyn avulla. Voi olla, että yön aikana havahtuu siihen, että on taas vatsallaan, mutta asennon voi aina korjata. Totuttelussa voi mennä pari viikkoa.”

Huono nukkumisergonomia laittaa vartalon kierteelle.

Hyvä asento ei välttämättä löydy ilman apuvälineitä. Kylkiasentoa voi avustaa laittamalla tyynyn polvien väliin ja rintakehän eteen, mutta useamman tyynyn kanssa nukkuminen voi olla hankalaa.

”Tyynyt tuppaavat katoamaan yöllä esimerkiksi kääntyessä kyljeltä toiselle. Suosittelenkin ihan kaikille koko vartalon pituista vartalotyynyä, jota voi säätää ja joka antaa kunnon tuen. Se usein auttaa löytämään sopivan, ergonomisemman nukkumisasennon. Tämän myötä asennon vaihtaminen vähenee.

Apua patja- ja tyynyostoksille

Patja, petauspatja ja tyyny pitäisi aina valita niin, että ne myötäilevät nukkujaa parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän takia on usein mahdotonta, että sama patja ja petauspatja toimisivat täydellisesti pariskunnan molemmille osapuolille, varsinkin jos painoero on suuri.

Sopivien välineiden valinnassa kannattaa käyttää apuna asiantuntijaa, jotta virhehankinnoilta vältyttäisiin.

”Suosittelen pariskuntia hankkimaan kaksi erillistä sänkyä. Niihin voi laittaa yhteisen petauspatjan, jos haluaa yhtenäisen vaikutelman.”

”Jos puolisot ovat kovin erilaisia nukkujia, kannattaa hankkia erilliset sängyt ja petauspatjat.”

Huono nukkumisergonomia laittaa vartalon kierteelle.

Mikäli kumppanin kääntyily ja kuorsaus valvottavat yöllä, ratkaisu voi löytyä erillisistä makuuhuoneista.

”Alkuun kannattaa kuitenkin huolehtia siitä, että molempien nukkumisergonomia on kunnossa. Esimerkiksi niskan alle kasautunut tyynymytty voi ahtauttaa hengitysteitä ja aiheuttaa kuorsausta, vaikka kuorsaus voi toki selittyä muillakin syillä.”

Suuri osa suomalaispariskunnista nukkuu 160-senttisellä sängyllä, mutta nukkumisergonomian kannalta olisi parasta, jos nukkujaa kohden olisi 90 senttiä tilaa.

Lue myös:

Miksi uni katkeaa keskellä yötä? Tunnista syy yöheräilyyn
Näin ikä muuttaa unen rakennetta – professori selvittää valvomisen syyt
Haluatko nukkua paremmin? Huomioi nämä tekijät makuuhuoneen sisustuksessa
Uniapnea selitti Markon oudot oireet: ”Herään taas virkeänä”
Nukun huonosti ja menin unitutkimukseen – tämä selvisi, kun untani mitattiin

Tilaa uutiskirjeemme niin saat sähköpostiisi säännöllisesti tietoa uusimmista jutuistamme ja kilpailuistamme.


Teksti: Maaret Tiensuu
Kuvat: iStockphoto

Keskustelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Alibi
Anna
Deko
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti