Terve suolisto lisää hyvinvointia – näin hoidat bakteerikantaasi

Tiesitkö, että suolistossasi elää noin puolitoista kiloa bakteereita? Suolistobakteerit vaikuttavat hyvinvointiimme enemmän kuin osaat arvatakaan.

Puhe suolistobakteereista on lisääntynyt huimasti viime vuosina. Tämä johtuu siitä, että suolistobakteereiden tutkimus on ottanut valtavan harppauksen viimeisen kymmenen vuoden aikana uuden teknologian myötä. Mikä oli ennen arvailujen varassa, on nyt tutkijoiden työmaata.

Suolistossamme elää tuhansia bakteereita. Terveessä bakteeristossa on vähän taudinaiheuttajia, mutta epäterveellinen ruokavalio tai antibioottikuuri voi muuttaa bakteerikantaa siten, että seurauksena on suoliston epätasapainotila eli dysbioosi.

”Dysbioosin seurauksena taudinaiheuttajat pääsevät suolenpinnan läpi kudokseen ja syntyy tulehdus, joka vaikuttaa koko elimistöön. Dysbioosin oletetaan olevan yksi tärkeimmistä sairauksiin vaikuttavista tekijöistä. Nyt mietitäänkin sitä, miten voimme estää dysbioosin synnyn”, Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen sanoo.

Tulevaisuudessa suolistoa hoidetaan bakteerilisillä

Antibioottihoito on pahin yksittäinen bakteeristoon kohdistuva uhka, ja se vaikuttaa bakteerilajiston muutosten lisäksi lääkeresistenssin ja antibioottiripulien lisääntymiseen.

Pentti Huovisen mukaan hyvien bakteerien puute voi sairastuttaa: diabeteksen ja monen muun sairauden syytä pitäisi siis etsiä bakteeriston muutoksista. Bakteeristo säätelee esimerkiksi rasva-aineenvaihduntaa. Tiedetään, että laihojen ja lihavien suolistobakteerikannat eroavat toisistaan siten, että laihoilla bakteerikanta on moninaisempi.

Huovinen uskoo, että tulevaisuudessa suolistoa voidaan hoitaa bakteerilisillä, jotka tasapainottavat suolen bakteerikantaa ja lisäävät hyvien bakteerien määrää. Jo nyt antibioottiripulia hoidetaan onnistuneesti ulosteensiirroilla. Toistaiseksi paras hoito löytyy kuitenkin perinteisistä keinoista: ruokavaliosta ja liikunnasta.

Karppaaminen pannaan

Suolistolle paras ruokavalio sisältää paljon kuitua. Huovinen sanoo, että ravintosuositusten mukainen ruokavalio sopii suolistobakteereille oikein hyvin ja myös liikunta on tutkimuksissa näyttäytynyt edullisessa valossa.

”On todennäköistä, että ruokakolmion noudattaminen estää dysbioosia. Kun emme vielä osaa sanoa, mitkä ruuat auttavat mitäkin bakteeria, meidän on tyytyminen ravitsemussuosituksiin. Bakteeristo on aika uskollinen, jos ruokavalio ei kovin paljon muutu.”

Helsingin yliopiston dosentti Anne Salonen on Huovisen kanssa samoilla linjoilla.

”Tärkein tekijä suolistobakteerien kannalta on kuidun määrä. Jos ruokavalio on kovin proteiinipainotteinen, paksusuolessa syntyy typpi- ja rikkiyhdisteitä, jotka ovat karsinogeeneja, eli pitkällä aikavälillä altistavat syövälle.”

Mikrobisto muoutoutuu lapsuudessa

Ensimmäisen bakteerikosketuksensa lapsi saa jo synnytyksessä ja sittemmin imetyksessä. Varhaislapsuudessa bakteeristo ja elimistön puolustusjärjestelmä kypsyvät rinta rinnan, toinen toisiaan muovaten. Täten ensimmäisten elinvuosien bakteeristoa muokkaavat olosuhteet, kuten toistuvat antibioottikuurit, voivat heijastua terveyteen vielä aikuisenakin esimerkiksi allergioiden tai autoimmuunitautien esiintymisenä.

Bakteerikontaktien puuttumisen tai yksipuolisuuden ja allergioiden välinen yhteys on tunnettu jo pitkään. Saloselta onkin joskus kysytty, onko aikuisena liian myöhäistä saada likainen lapsuus.

Helsingin yliopistossa on meneillään HELMi-tutkimus (Health and the Early Life Microbiome), jossa seurataan lasten bakteeriston kehittymistä sekä selvitetään, miten suolistobakteeristo liittyy perheen elintapa- ja ympäristötekijöihin sekä vauvan vointiin ja terveyteen. Tutkimukseen otetaan mukaan yli tuhat pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa asuvaa perhettä, joihin syntyy vauva vuoden 2016 tai 2017 aikana.

”HELMi ja muut laajat seurantatutkimukset lisäävät tietoamme siitä, mitkä tekijät vaikuttavat mikrobistoon kussakin ikävaiheessa, ja miten nämä heijastuvat immuunivälitteiseen ja muuhun terveyteen. Aktiivisesti kehitellään myös valmisteita, joiden nauttiminen lisää hyvien suolistobakteerien määrää.”

”Suolistobakteerivälitteistä hyvinvointia ja terveyttä kannattaa muutenkin ehdottomasti vaalia vielä aikuisenakin. Herkkävatsainenkin saa apua sopivasta ruokavaliosta.”

Lue myös:

Hanna Partasen 5 vaivatonta vinkkiä: Näin syöt arjessa terveellisemmin
Näin lisäät kasviksia ruokavalioosi – 7 helppoa keinoa
Kiinnostaako vegaaniruokavalio? Näin aloitat veganismin
Suitsi makeanhimo ja vähennä sokerinkulutusta – näin onnistut!

Näin hellit suolistobakteereita

  • Huolehdi ravintosuositusten mukaisesta ruokavaliosta ja panosta erityisesti kuidun saantiin. Herkkävatsainen voi korvata rukiin kauralla tai lisätä lautaselleen esimerkiksi chia-siemeniä. Ärtyvän suolen oireyhtymän hoidoksi suositellaan FODMAP-ruokavaliota.
  • Vältä prosessoitua ruokaa ja suosi sen sijaan luonnollista, käsittelemätöntä ruokaa, kuten vihanneksia ja hedelmiä.
  • Juo vähintään puolitoista litraa vettä päivässä. Älä kuitenkaan juo aterioiden yhteydessä suuria määriä, sillä se saattaa häiritä ruoansulatusta.
  • Liikunta pitää suolen tyytyväisenä ja huolehtii säännöllisestä vatsan toiminnasta.
  • Ota antibioottikuuri vain tarpeeseen ja käytä sen aikana ja jälkeen probiootteja. Antibiootin ja probiootin nauttimisen välillä tulisi olla noin kuusi tuntia, jotta molemmista saa täyden hyödyn.
  • Luonnonjogurtti ja hapankaali sisältävät luonnostaan probiootteja.
  • Stressi voi oireilla myös vatsan kautta, joten suolisto kiittää rennosta elämäntyylistä.

Tilaa uutiskirjeemme niin saat sähköpostiisi säännöllisesti tietoa uusimmista jutuistamme ja kilpailuistamme.


Teksti: Maaret Tiensuu
Kuvat: iStockphoto

Keskustelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Alibi
Anna
Deko
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti