Hyvinvointi

Ole turvallisesti auringossa – lue 7 vinkkiä auringon haittojen välttämiseksi!

Auringosta tulee hyvä mieli, mutta aina säteet eivät ole hyväksi. Miten lämmöstä voi nauttia ilman vaaraa?

1. Heikkeneekö ihon auringonsietokyky?

Ihoni palaa ja tulen auringossa herkästi huonovointiseksi. Ongelmat alkoivat nelikymppisenä. Mistä tämä johtuu? Nim. Nyt kaikki hyvin

Ikä muuttaa ihon rakennetta ja toimintaa: iho ohenee ja auringon ultraviolettisäteiltä suojaavien, pigmenttiä tuottavien melanosyyttisolujen määrä vähenee. Tällöin iho palaa entistä herkemmin, ja siksi se vaatii aiempaa tuhdimman suojan auringolta. Varjo, vaatteet ja tehokkaampi aurinkovoide estävät aurinkohaittoja.

Iän myötä erilaisten lääkkeiden tarve kasvaa ja jotkut lääkkeet voivat herkistää ihoa valolle. Iho saattaa palaa nuoruusvuosia herkemmin myös siksi, että auringon ultraviolettisäteily on voimistunut ilmakehän otsonikadon vuoksi.

Kesäkuumalla nesteen tarve voi kasvaa tavalliseen verrattuna kaksin- jopa kolminkertaiseksi. Nestehukka voi tuntua päänsärkynä, heikotuksena ja huonona olona. Janon tunnetta ei kannata jäädä odottelemaan, sillä se tulee yleensä silloin, kun elimistössä on jo nestevaje. Hellepäivinä kannattaa juoda pitkin päivää pieniä määriä kerrallaan.

2. Voiko ihon auringonsietokykyä parantaa porkkanalla?

Lisäävätkö porkkanavalmisteet ihon kykyä kestää aurinkoa? Nim. Suklaakirsikka

Porkkana sisältää A-vitamiinin esiaste betakaroteenia, joka antaa porkkanalle värin. Jos porkkanaa syö runsaasti, betakaroteeni värjää ihon kellertäväksi. Porkkana saattaa ehkäistä jonkin verran aurinkoihottumaa, mutta se ei suojaa ihoa auringon ultraviolettisäteiltä.

Maahan tulevasta auringon ultraviolettisäteilystä 95 prosenttia on UVA-säteilyä. Se tunkeutuu syvälle ihoon ja vanhentaa sitä ennenaikaisesti. UVB-säteet polttavat ihoa. Koska UVA- ja UVB-säteet molemmat lisäävät ihosyövän vaaraa, molemmilta on suojauduttava porkkanaa tehokkaammilla konsteilla.

3. Tuleeko ihosyöpä vain auringonpolttamalle iholle?

Aiheuttaako UV-säteily sellaisenaan ihosyöpää vai tuleeko syöpä vain palaneelle iholle? Nim. Aatuuli

Ihosyöpien riskiä lisäävät elämänmittaisen aurinkoaltistuksen määrä ja varsinkin lapsuuden toistuvat palamiset. Ihosyövistä noin 60 % syntyy auringon vaurioittamalle iholle, ja nämä vauriot näkyvät viiveellä. Nyt syöpätilastoissa näkyvät 1960–70 -luvuilla yleistyneet etelänmatkat.

Joka toinen pahalaatuisimmista ihosyövistä eli melanoomista saa alkunsa luomesta. Luomissa tapahtuvia muutoksia kannattaa tarkkailla ja käydä näyttämässä asiantuntijalle. Runsaat luomet kannattaa suojata auringolta ensisijaisesti vaatetuksella.

Arviolta 95 prosenttia ihosyövistä voitaisiin estää suojautumalla auringolta kunnolla. Jos iho suojauksesta huolimatta kärähtää auringossa, aurinkoon ei saisi mennä ennen kuin palamisen jäljet ovat kunnolla hävinneet.

4. Kuinka aurinkovoidetta käytetään oikein?

Miten korkea suojavoiteen kertoimen pitää olla? Onko apteekin ja marketin voiteilla eroja? Miten kauan voiteet säilyvät? Nim. Päivi

Synnynnäinen ihotyyppi vaikuttaa siihen, kuinka hyvin iho sietää aurinkoa. Ihotyypit jaetaan auringonsietonsa mukaan kuuteen luokkaan, joista suomalaiset kuuluvat valtaosin huonosti aurinkoa sietäviin luokkiin I–III. Varjo ja vaatetus ovat tällaisen ihon ensisijaisia suojia, joita voide täydentää. Suojavoidetta tarvitaan, vaikkei auringossa herkästi palaisikaan. Suomalaiselle iholle suositellaan suojavoidetta, jonka suojakerroin on vähintään 30. Ikääntyvälle ja I–II -luokan ihotyypille suojakerroin voi olla 50. Kaikkein tehokkaimmissa voiteissa on total block -maininta.

Voidetta levitetään vartalolle kerralla käyttäjänsä kämmenen kokoinen annos noin puoli tuntia ennen ulosmenoa ja uudelleen tunnin päästä. Sitä tulisi lisätä parin tunnin välein ja uimisen jälkeen – vedenkestäväksi mainostettukaan voide ei kestä pyyhekuivausta.

Voiteen ostopaikalla ei ole väliä, kunhan voide suojaa sekä UVA- että UVB-säteiltä. Mutta jos käyttää säännöllistä lääkitystä, aurinkovoide kannattaa hankkia apteekista. Siellä tiedetään, kuinka asiakkaan lääkkeet reagoivat aurinkoon. Avattu voide säilyy noin vuoden, kunhan se on varjossa.

5. Miten aurinkoihottumaa ehkäistään?

Saan auringosta nokkosenpistomaista ihottumaa. Työskentelen ulkona, eikä pitkähihainen paitakaan aina estä ihottumaa. Mitä tehdä? Nim. Riitta-mummi

Tavallisin aurinkoihottuma eli monimuotoinen valoihottuma tulee yleensä auringolle altistuneille ihoalueille, kuten käsivarsiin ja kasvoihin. Se nostattaa iholle kutisevia näppylöitä, jopa rakkuloita. Useimpia se kiusaa vain aurinkokauden alussa, osaa syksyyn saakka. On olemassa myös harvinaisempi aurinkonokkosrokko, joka tulee ja menee nopeasti, mutta valitettavasti myös uusii kesän aikana.

Aurinkosuojavoide ja ihon totuttaminen aurinkoon vähitellen vähentää oireita. Kutinaa voi helpottaa ilman reseptiä saatavilla antihistamiinitableteilla ja kortisonivoiteella. Ellei itsehoito auta ja ihottuma laannu, kannattaa hakea apua ihotautilääkäriltä. Hän voi lähettää potilaan valohoitoon, jossa ihon sietokykyä kasvatetaan altistamalla sitä valohoitolaitteiden valolle. Joskus tarvitaan kortisonitabletteja.

Pitkähihaisesta paidasta ei kannata luopua: ohut puuvillapaita torjuu auringon säteilystä jopa 90 %. Kasvot on hyvä suojata lierihatulla. Pilvisenäkin päivänä ulkona on ultraviolettisäteitä, joilta herkkäihoisen on suojauduttava.

6. Altistaako aurinko kaihille?

Aiemmin sanottiin, että aurinko vaikuttaa kaihin syntyyn. Miten se vaikuttaa silmiin ja estävätkö aurinkolasit haittoja? Nim. Anja-mummi

Nuorella ihmisellä silmän linssi on kirkas. Kun ihminen ikääntyy, linssin valkuaisaineet sakkautuvat ja linssi samenee eli silmään syntyy kaihi. Kolmasosalla 60-vuotiaista on silmissä kaihia, mutta kaikille siitä ei ole haittaa.

Auringon ultraviolettivalo nopeuttaa kaihin kehittymistä, sillä se vaikuttaa silmän linssin valkuaisaineisiin. Nämä muutokset kehittyvät hitaasti ja vaativat syntyäkseen vuosia ja runsaan auringonvalolle altistumisen. Olosuhteet voivat olla kaihille otolliset esimerkiksi maataloustöissä tai vesillä liikuttaessa. Aurinko on kaihin lisäksi yhtenä osatekijänä esimerkiksi silmänpohjan ikärappeuman ja silmämelanooman synnyssä.

Aurinkolasit suojaavat silmää auringon haitoilta, kun niissä on sekä UVA- että UVB-suoja. Jotta aurinkolaseja tulisi käytettyä, niiden valintaan kannattaa paneutua: istuvuudessa ja optiikassa on eroja.

7. Miten auringosta nautitaan turvallisesti?

Haluan olla auringossa ilman vaaroja. Annatteko ohjeet? Nim. Pirkko

Auringon näkyvä, valkoinen valo kohottaa mielialaa ja tekee meistä pirteitä. Sen UVB-säteet muodostavat iholla D-vitamiinia. Näiden hyvien asioiden vuoksi ei kuitenkaan tarvitse köllötellä auringossa tuntikausia: jo epäsuora, auringosta heijastuva valo hellii mieltä ja päivittäinen D-vitamiiniannos saadaan auringosta vartissa. Puuhastelu ja liikunta ovat pötköttelyä parempia tapoja nauttia auringosta, sillä pystyasennossa säteet jakautuvat iholle tasaisemmin.

Talvikauden jälkeen aurinkoon totuttautuminen aloitetaan varovasti, vaikka kymmenestä minuutista ja lisätään aikaa vähitellen. Auringon säteily on voimakkainta kello 11–15, jolloin kannattaa vetäytyä varjoon: varjossa UV-säteitä on noin puolet vähemmän kuin paisteessa. Vesi, hiekka ja viljapelto heijastavat valoa, ja siksi niiden äärellä pitää muistaa suojautua tavallistakin tarkemmin.

Asiantuntijoina vastaava sairaanhoitaja Taina Häkkinen, Suomen Syöpäyhdistys, ihotautien erikoislääkäri Tuula Kinnunen, Terveystalo ja silmätautien ylilääkäri, silmäkirurgi Tiina Leivo, Terveystalo.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 11/16