Hei käsityöläinen, ethän vahingossa riko lakia! Nämä asiat sinun pitää tietää tekijänoikeuksista, kun myyt töitäsi

Oletko neulonut kettukarkkisukkia tai ommellut Marimekon kankaista vaatteita? Asiantuntija kertoo, missä tilanteissa tuotemerkkejä saa hyödyntää vapaasti käsityöprojekteissa – ja milloin riskinä on se, että touhu menee rikoksen puolelle.

Facebookin käsityöryhmissä tulee vastaan toinen toistaan ihanampia käsitöitä, joissa on hyödynnetty tuttuihin tuotemerkkeihin perustuvia kuoseja ja logoja. Osa niistä päätyy myös myyntiin. Silloin riskinä on, että käsityöt rikkovat tekijänoikeuksia.

Milloin käsitöihin saa lainata muiden tuotemerkkejä ja milloin touhu menee rikoksen puolelle?

”Käsitöissä saa käyttää suojattuja logoja tai kuoseja, kun niitä valmistetaan omaan käyttöön tai lahjoitetaan kaverille”, kiteyttää Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n lakimies Eveliina Heinilä.

Tilanne on kuitenkin eri, jos tuotteita myydään tilauksesta tai muuten järjestelmällisesti. Silloin kyse saattaa olla elinkeinotoiminnasta. 

”Satunnainen käsitöiden myynti esimerkiksi koulun joulumyyjäisissä ei vielä täytä elinkeinotoiminnan kriteerejä, mutta säännöllinen torimyynti voi jo täyttää.”

Kun tuotteita myydään järjestelmällisesti esimerkiksi netissä ja mahdollisia ostajia on kymmeniä, logon käyttöön pitää saada lupa tavaramerkin haltijalta. Jos bisnestä tehdään ilman lupaa, on kyseessä oikeudenloukkaus. 

käsityöt

Marimekon kuosit ja logot ovat käsityöläisten kestosuosikki. Kuva: Mirva Kakko

Käsityöohjeet sen sijaan jäävät useimmiten tekijänoikeussuojan ulkopuolelle, sillä tekijänoikeus ei suojaa tietoa. Esimerkiksi toisen laatimasta, yleisestä pipo-ohjeesta tehtyjä pipoja saa myydä vapaasti. 

On kuitenkin hyvä muistaa, että erityisen omaperäinen käsityö voi ylittää niin sanotun teoskynnyksen. Silloin ohjeen kopioiminen ja hyödyntäminen laajemmin rikkoo tekijänoikeuksia. 

Tekijänoikeuslakiin kuitenkin kuuluu se, että teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen omaan käyttöön tai lahjaksi. Kirjoissa, lehdissä ja verkkosivuilla julkaistujen käsityöohjeiden yhteydessä onkin usein mainittu, että mallien ja ohjeiden mukaan valmistettujen tuotteiden kaupallinen käyttö on kielletty.

Kettukarkkisukat myyntiin vain luvalla

Ilmiö on myös Fazerilla tuttu, kertoo Fazerin viestintäjohtaja Liisa Eerola. Makeisjätin kirjavia tuotemerkkejä lainataan ahkerasti erilaisiin käsitöihin. Se on Eerolan mukaan hieno asia.

”Jos brändi ei olisi suomalaisille valtavan rakas, eihän tällaista ilmiötä olisi olemassa. Eli tämä on lähtökohtaisesti hieno asia yritykselle, että ihmiset haluavat tehdä ja pukea päällensä jotain, joka kuvastaa brändiä”, Eerola sanoo.

Täysin vapaata riistaa Fazerin brändit eivät kuitenkaan ole. Niihin liittyvien oikeuksien suojaaminen on pitkäjänteistä ja järjestelmällistä työtä. Siksi Fazer on kehittänyt lupakäytännön käsityöläisille.

”Myönnämme oikeuksia käsityöläisille, joilla ei ole yritystoimintaa. Kyseessä on välimuoto, eli emme täysin kiellä yksittäisten tuotteiden myyntiä, mutta haluamme kuitenkin kontrolloida pienimuotoista toimintaa.”

käsityöt

Fazer on kehittänyt lupakäytännön niille, jotka haluavat myydä makeisjätin tuotemerkkeihin perustuvia käsitöitä. Kuva: OM-arkisto

Sopimuksen allekirjoittanut ei joudu maksamaan Fazerille luvasta tai yksittäisten käsitöiden myynneistä, kunhan hän sitoutuu kunnioittamaan brändin logoja ja mainetta töissään.

Eveliina Heinilän mukaan ohje on sama brändistä riippumatta: ennen kuin laitat toisen tuotemerkillä varustettuja käsitöitä myyntiin, hanki lupa suoraan oikeudenhaltijalta, eli yritykseltä tai henkilöltä, jonka logosta tai kuosista on kyse.

Jos et ole varma, edellyttääkö toiminta lupaa oikeudenhaltijalta, voit pyytää apua TTVK ry:ltä, joka antaa yleistä tekijänoikeusneuvontaa.

Käsityöbisneksestä voi rapsahtaa sakkoja

Millainen rangaistus käsitöiden myynnistä voi seurata, jos lupaa logoihin tai kuoseihin ei ole?

Heinilän mukaan tekijänoikeus- ja tavaramerkkiasiat eivät välttämättä ole kaikille käsityöharrastelijoille tuttuja. Välillä ihmiset käyttävät suojattuja logoja tai kuoseja myymissään käsitöissä tietämättömyyttään.

”Usein oikeudenhaltijan ilmoitus luvattomasta käytöstä riittää lopettamaan toiminnan”, Heinilä sanoo.

Jos henkilö jatkaa tuotteiden myymistä ilmoituksesta huolimatta, voi oikeudenhaltija nostaa siviilikanteen tai tehdä asiasta tutkintapyynnön poliisille. Lievimmät oikeudenloukkaukset ovat tekijänoikeusrikkomuksia. Niistä voi seurata sakkorangaistus.

Ankarimmillaan tekijänoikeuden loukkaus voi olla tekijänoikeusrikos, josta enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Tavaramerkin luvaton käyttö on puolestaan joko tavaramerkkirikkomus tai teollisoikeusrikos.

Lue myös: Iines Aaltonen, 33, neuloi ensimmäisen piponsa pari vuotta sitten – nyt koko some neuloo Iineksen supersuosittuja ”muhkupipoja”

Keskustelu

Kommentoi juttua: Hei käsityöläinen, ethän vahingossa riko lakia! Nämä asiat sinun pitää tietää tekijänoikeuksista, kun myyt töitäsi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X