Terveys

Leenan painonnousun syyksi paljastui kilpirauhasen vajaatoiminta: ”Syytin itseäni kaikista sairauksistani”

Painnonnousu raskauksien jälkeen paljasti Leena Kukkosen, 71, kilpirauhasen vajaatoiminnan. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin hän löysi avaimet todelliseen hyvään oloon.

Kilpirauhasen vajaatoiminta yllätti Leena Kukkosen, 71, kuopuksen syntymän jälkeen. Näin hän kertoo kokemuksistaan kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa: 

”Kuopukseni syntyi 1980-luvun lopulla. Pari vuotta sen jälkeen gynekologini alkoi ihmetellä hurjaa lihomistani. Kun ennen kahta raskauttani olin painanut 65 kiloa, lasten jälkeen painoin yhtäkkiä sata kiloa.

Gynekologi määräsi minut kilpirauhaskokeisiin. Niiden mukaan arvoni olivat todella huonot. Gynekologi diagnosoi sen jälkeen, että minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta, ja määräsi tyroksiinilääkettä heti isolla annoksella

Nykyään toimittaisiin aivan toisin, mutta siihen aikaan en osannut kyseenalaistaa mitään. Olin vain iloinen, kun oloni alkoi kohentua.

Kokonaan en kuitenkaan parantunut. Koin oloni edelleen väsyneeksi ja aloitekyvyttömäksi. Painoni ei myöskään alkanut tippua. Ajattelin, että se johtui omasta laiskuudestani, minkä takia koin syyllisyyttä ja häpeää.

Olin jatkuvasti jollakin kitukuurilla ja yritin pudottaa painoa. Välillä sain tiputettua kymmenen kiloa, mutta ne tulivat vähän ajan päästä takaisin. Elämä oli yhtä jojoilua.

Menin myös Painonvartijoihin, mutta siellä laihdutettiin niin rankasti, että sain sappikivitaudin. Elimistöni oli aivan sekaisin kaikista käymistäni kuureista.

Kilpirauhasen vajaatoiminta: vertaistukiryhmä muutti Leenan ymmärryksen taudista

Lapsiperheen arkea jaksoin pyörittää kofeiinin voimalla. Ajattelin, että kunhan saan ensin pannullisen kahvia, sitten hoidan kotihommat. Kun lapset olivat päiväunilla, myös minä nukuin.

Työterveyshuollossa kilpirauhasarvojani seurattiin säännöllisesti, ja lääkäri muutti lääkitystäni tarpeen mukaan. Sopivaa annosta oli kuitenkin haastava löytää. Välillä olin aivan hiki­päissäni ja välillä aivosumussa.

Minulla oli pitkään hyvin vähän tietoa ja ymmärrystä kilpirauhasen vajaatoiminnasta sairautena. Kaikki muuttui, kun naapurini pyysi minua mukaan kilpirauhaspotilaiden vertaistukiryhmän tapaamiseen.

Siellä kuulin ensimmäistä kertaa, miten kokonaisvaltaisesta sairaudesta on kyse ja millaisia oheissairauksia siihen voi liittyä. Aloin itse ottaa asioista enemmän selvää. Etsin tietoa muun muassa ruokavalion vaikutuksesta sairauden hoitoon.

Vuosien kuluessa myös minulle puhkesi kilpirauhasen vajaatoiminnasta johtuvia oheissairauksia. Ensin minulla todettiin laajalle edennyt nivelrikko ja myöhemmin Ménièren tauti. Tunsin niistä syyllisyyttä ja ajattelin, että olin itse jotenkin ­aiheuttanut ne.

Kahdeksan vuotta sitten jäin papin työstäni eläkkeelle ja muutin mieheni kanssa Lahdesta Espooseen. Uuden lääkärin myötä lääkitykseeni löytyi vihdoin hyvä tasapaino.

Lue myös Anna.fi: Kilpirauhasen vajaatoiminta vei Piian, 47, voimat vuosiksi – lääkitystä vähennettiin virheellisesti: ”Lääkärin mukaan minulla oli masennus”

Hyvä olo löytyy

Muutamaa vuotta myöhemmin päätin osallistua ravitsemusterapeutti Patrik Borgin verkkokurssille. Pidin kurssin ajatusmaailmasta heti.

Lähdimme liikkeelle jaksamisesta ja stressinhallinnasta. Mitään ei kielletty, vaan teimme pikkuhiljaa hyviä muutoksia elämään. Yksi käsiteltävistä aiheista oli itsemyötätunto. Meidän piti tarkastella, millaista tarinaa kerromme itse itsestämme.

Huomasin, että satakuntalaisen yrittäjäperheen tyttärenä olin kasvanut olemaan itseäni kohtaan hyvin ankara. Olin koko elämäni syyttänyt itseäni sairauksistani.

Aloin tietoisesti kertoa tarinaani uudella tavalla. Sanoin itselleni, että en voi sairauksilleni mitään. On luonnollista, että olen niiden takia välillä väsynyt.

Luovuin myös uhriajattelusta. Meillä jokaisella on omat taakkamme kannettavinamme, ja minulla sattuu olemaan juuri nämä haasteet. Uuden tarinan myötä aloin suhtautua itseeni huomattavasti aikaisempaa hyväksyvämmin ja armollisemmin.

Kolme vuotta sitten minulla diagnosoitiin myös kakkostyypin diabetes kilpirauhasen vajaatoiminnan oheissairautena. En antanut sen laskea mielialaani.

Nyt voin paremmin kuin koskaan aikaisemmin elämässäni. Olen tehnyt asioita, joista ennen en olisi uskaltanut edes unelmoida. Lähdin esimerkiksi yksin käymään poikani luona Lontoossa ja lensin tamdem-lennon varjoliitimellä Atlantin rannikkoa pitkin Espanjassa.

Parasta on kuitenkin tavallinen arki. Pyrin tekemään mukavia juttuja, kuten käymään kuntosalilla, kutomaan ja opiskelemaan espanjaa. Kun elämän perusasiat vihdoin olivat kohdallaan, laihduin viime vuonna 15 kiloa täysin yrittämättä!