Hulda_innostunut_koirakopla_kotiliesi

Olen niin täpinöissäni! Sattui jotain ihmeellistä!

Arvatkaa mitä tapahtui? Nyt minut voisi tönäistä kumoon vaikka höyhenellä! Sain ihailijapostia Kuutilta Turusta! Menin niin sekaisin, tää oli ihan eka kerta, kun joku komee uros lähettää mulle näin henkilökohtaisen viestin. Olen niin täpinöissäni, että sukat pyöris tassuissa, jos mulla olisi sukat.

Hulda_sieni_mäyräkoira_koirakopla_kotiliesi

Kuutti, löysin pihalta sydämen muotoisen sienen! Se on varmasti merkki tästä meidän some love stoorista.

Mä en oo nyt voinut tehdä muuta kuin tuijotella merelle ja ajatella Kuuttia. Keräilen vain kukkia ja asettelen niitä kaikenmaailman purkkeihin. Ei edes ruoka maistu ja hädin tuskin kuulen, kun mamma tai pappa kutsuu. Paitsi jos niillä on jotain spesiaaliherkkua mulle. Mä pakkasin kamat jo papan prätkän laukkuihin. Kuutti, mulla on sulle luita ja muita herkkuja tuliaisiksi. Otan mukaan myös pari mekkoa, jotka sain Amerikan kummitädiltäni Iralta.

Hulda_harley_davidson_koirakopla_kotiliesi

Kuutti, mä olen jo tulossa! -Huldie sun kuldie

*Ihastunut huokaus* Kuutin miehekäs jalan nosto ja rohkeus pukeutua vaaleanpunaiseen. <3 Ja tuo viestin sisältö. Voitte itse lukea kirjeen. Toivon vain, ettei Kuutti pahastu kirjeen sisällön levittämisestä. En siis yleensä ole mikään Kiss and Tell -tyyppi.

Pus ja muisk kamuille varsinkin Kuutille,
Hulda Matilda eli Huldie kaikille miehille
pitkäkarvainen kääpiömäyräkoira, vuosimallia 2013

PS. Ihailevat viestit on kyllä ihan parasta mun mielestä. Ja maalatut sähkökaapit! (Kaapin on maalannut Kuutin palvelijatar Helena Mikkola. Rispektii! Kaappi sijaitsee Turussa.)

 

kotiliesi_koirakopla-Hulda_Huldie_mäyräkoira_sähkökaappi_Turku

Kuutin miehekäs jalan nosto tekee vaikutuksen! Tuskin maltan odottaa, että pääsen kaapille nuuskimaan. -Huldie  (Kuva: Helena Mikkola)

Kuutin rakkauskirje Huldalle

Morjenttes sano tää mäykkypoika Turun puolest! Mää ole Kuutti, Martimäen murre, Auranrantoje adonis ja mäykkymaailma Jussi Vares! Ja mää ole niimpal rakastunu! Kertakaikkise pihkas, ihastunu, höpsähtäny ja umpihullaantunu suhu Hulda, Huldie, mun oma kuldie! Mää ole sua vähä niinku kattellu – tsiigannu – niinku siel Hesan puales pruukataa sannoo. Ja vähä niinku funtsinu, et tää taitaa olla sellasta somelovee!

Niinku kaikki tiätävä, o Turku Suomen kulttuurin kehto, ja jokku ilkiömiäliset kehtaava sannoo, et kulttuuri saapu Suomee Turun kaut, mut ei sit koskaa enää palannu tänne… Ja höpsis, sano mää! Täältä löytyy vaik mitä: niinku kaikilt merkkimiehilt ja -mimmeiltä kuuluu löytyy kotikaupunkistaan julkinen taideteos, niin multaki. Mun muotokuva o ikuistettu mu kotihuudeil tän Martimäkkee.

Ja koska foto o ain kiva, täsä sulle iltojesi iloks, kaihosi kohteeks kuva munst ja mun kaapist, jota täsä messevästi ”signeeraan”. Ton on maalanu toi mun ’Personal Assistant’ eli PA, eli se täti, joka hoitaa, ruokkii, kuljetuttaa, leikkii, kustantaa mun eloni ja oloni ja jonka eloa mää taas sulostutan. Sil on tohon mun ikuistamiseen ihan niinku virallisempiki lupa, ku toi meijän paikalline sähköyhtiö kaunistuttaa sähkökaappeja taiteella, jotta pösilöt jättäisivät kaapit töhrimäti.

Nii ja jos tuut kesäretkel tänne Åbosseen, tul lirauttaa liveviesti tohon mun kaapil! Käyn lukee kaapin viestit päivittäi. Huldie – Kuutin oma kuldie!