Löytyykö kaapistasi arvokas Mariskooli? Näistä maljoista maksetaan satasia

Keräilijät himoitsevat erityisesti vain hetken aikaa myynnissä olleita Mariskooleja sekä koe-erien harvinaisuuksia. Muun muassa ametisti, mattaluumu ja opaalikeltainen ovat haluttuja värejä.

Mariskooli on rakastettu ylioppilas-, rippi- ja häälahja, joka on ilahduttanut suomalaissa kodeissa jo vuosikymmenten ajan. Muutamat lasimaljat ovat arvokkaampia kuin toiset, ja keräilijät ovat valmiita maksamaan niistä satoja euroja. Löytyykö sinun kaapistasi arvokas Mariskooli?

Mariskooli-keräilijä Kruununjalokivet-blogista kertoo, mistä maljoista harrastajat ovat valmiita maksamaan eniten. Bloggaaja ei halua nimeään julkisuuteen.

Lue myös: Onko kaapissasi keräilijöiden himoama hopearasia? Näitä keräillään juuri nyt

Nämä ovat halutuimmat Mariskoolit

Keräilijöitä kiinnostavat eniten vain vähän aikaa tuotannossa olleet värit sekä koe-erien maljat, jotka eivät koskaan päässeet massatuotantoon. Useimmiten harvinaisten Mariskoolien hinnat liikkuvat 100–200 euron välillä. Uniikeimmissa maljoissa hinnat saattavat nousta suuremmiksikin.

”Mitä harvinaisempi Mariskooli on kyseessä, sitä enemmän siitä ollaan valmiita maksamaan. Tämä sillä oletuksella, että Mariskooli on täysin ehjä, eikä siinä ei ole isoja valmistusvihreitä, kuten ilmakuplia tai roskia lasimassassa. Kallein näkemäni Mariskooli oli opaalilasinen oranssi Mariskooli.  Sen hinta nousi lähemmäksi tuhatta euroa. Mattaluumun väristä Mariskoolia on myyty hurjimpina aikoina noin 800 eurolla”, kertoo Mariskooli-keräilijä Kruununjalokivet-blogista.

Maljoja kaupataan ja ostetaan muun muassa huuto.netissä ja tori.fissä. Löytöjä voi tehdä myös itsepalvelukirpputoreilla, jos arvokkaan Mariskoolin omistaja sattuu myymään maljansa pilkkahintaan, koska ei tunnista sen todellista arvoa. Parhaita paikkoja arvokkaan mariskoolin kauppaamiseen ovat Facebook-ryhmät, joissa myydään Mariskooleja.

”Näissä ryhmissä voi pyytää myös apua Mariskoolinsa tunnistamiseen. Ei kuitenkaan kannata pelästyä, jos ryhmässä aletaan pohtia, onko Mariskooli aito. Mariskooli ei ole tuotemerkkisuojattu, joten sitä ovat voineet tehdä kautta aikojen kaikki halukkaat yritykset. Esimerkiksi opaalilasista Mariskoolia on valmistettu myös Italiassa, olen nähnyt italialaisena versiona sekä vaaleansinisen että mustan opaalilasisen Mariskoolin. Jotkut keräilijät haluavat myös näitä, mutta niiden kohdalla hinta ei ole kovin korkea. Hinnat jäävät selvästi alle 100 euron.”

Lue myös: Miten tienata kirpputorilla? – 3 vinkkiä, joiden avulla teet rahaa kirppistelyllä

Ametisti

Valaistus vaikuttaa siihen, minkä väriseltä neodyymilasi näyttää. Yksi halutuimmista Mariskooleista onkin neodyymilasista valmistettu ametistin värinen malja, joka näyttää valosta riippuen aniliinin tai violetin väriseltä ja toisessa valossa siniharmaan väriseltä. Ametistin väristä maljaa valmistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968. Myöhemmin se oli tuotannossa vuosien 1988–1992 välisenä aikana.

”Ametistin väristä Mariskoolia ei kuitenkaan pidä sekoittaa lilaan Mariskooliin, joka on myös neodyymilasia. Se on selkeästi toisessa valossa tumma violetti ja toisessa valossa sininen. Nämä kaksi menevät aika usein sekaisin myyjillä ja lilan värisestä Mariskoolista pyydetään huimia hintoja”, sanoo Mariskooli-harrastaja Kruununjalokivet-blogista.

Mattavärit

Mattapintaiset Mariskoolit ovat erittäin haluttuja keräilijöiden keskuudessa. Vuosina 1996–1997 valmistettu mattaluumun värinen malja on yksi himotuimmista, samoin mattamusta malja, joka ei ole ollut massatuotannossa lainkaan.

”Olen nähnyt myös mattavärisenä vaalean lilan ja vedensinisen mariskoolin, näiden hinta ei ole noussut huomattavaksi”, Mariskooli-keräilijä kertoo.

Kuitenkaan mattakirkas Mariskooli ei ole arvokas, sillä sitä on valmistettu paitsi vuonna 1988 myös vuodesta 1996 asti ja se on kauppojen valikoimissa edelleen.

Mattaväreistä tehdään myös paljon väärennöksiä, joten maljoja myydessä ja ostaessa kannattaa olla tarkkana.

mariskooli, arvokas mariskooli, arvokkaat mariskoolit

Kirkas Mariskooli on yksi ensimmäisistä tuotantoon vuonna 1965 otetuista maljoista. Se ei kuitenkaan ole mikään harvinaisuus, sillä kirkasta maljaa myydään kaupossa edelleen.

Opaalivärit

Opaalivärisissä Mariskooleissa näkyy värjätyn ja kirkkaan lasimassan kerroksia. Esimerkiksi opaalikeltainen, todennäköisesti 1980-luvulla valmistettu malja on haluttu. Sitä ei koskaan valmistettu myyntiin, vaan ainoat maljat syntyivät koe-erässä.

Myös kaikki muut opaaliväriset maljat ovat syntyneet koe-erissä. Opaalivärisiä maljoja on vaikea valmistaa siten, että väri olisi tasainen, joten niitä ei koskaan otettu tuotantoon. Koska jotakin väriä on saatettu tehdä koe-eränä vain muutama kymmenen, kyse on monesti ainutlaatuisista harvinaisuuksista. Keräilijät etsivätkin opaalivärisiä Mariskooleja tosissaan.

”Jos oikein muistan, vuosia sitten myytiin sähkönsininen opaalivärinen Mariskooli huuto.netissä yli 800 eurolla”, Kruununjalokivet-bloggaaja kertoo.

”Pienien tuotantoerien takia näitä Mariskooleja näkee kuitenkin vain harvoin.”

Opaalilasisia maljoja on ainakin keltaisena, oranssina, vihreän eri sävyissä sekä sinisen eri sävyissä.

Oranssi ja punaisen eri sävyt

Myös harvinainen oranssi Mariskooli on keräilijöiden himoitsema. Malja ei ole koskaan ollut virallisessa tuotannossa, mutta siitä on ilmeisesti tehty koe-erä joko 1970- tai 1980-luvulla. Lisäksi keräilijät ovat kiinnostuneita Mariskooleista, joissa näkyy punaisen ja keltasenoranssin eri sävyjä.

”Punainen lasi valmistetaan siten, että esine kuumennetaan kahteen kertaan. Vasta viimeinen kuumennus näyttää, kuinka tasaisen värinen punaisesta tuli. Ensimmäisen lämmityksen jälkeen lasi on keltainen, joten siksi punaisessa lasissa on sallittu enemmän keltaisuutta ja väriheittoja kuin missään muussa lasin värissä.”

Mariskoolin esiäiti

Mariskoolia on valmistettu nykyisessä muodossaan vuodesta 1965 asti. Sitä ennen Iittala valmisti pienempää ja sirompaa sokerimaljaa, joka löytyy jo Iittalan vuoden 1892 katalogista. Sokerimaljaa valmistettiin sekä suorilla reunoilla että reunoilla, jotka taipuivat ulospäin. Vuoden 1922 Karhula-Iittalan kuvastosta löytyy Mariskoolin näköisen sokerimaljan lisäksi yhteensopiva kermakko.

”Mariskoolin esiäiti kiinnostaa kyllä keräilijöitä, mutta sen löytyminen on haaste. Usein vanhat käyttöesineet ovat menneet rikki ja heitetty pois. Jotkut keräilijät etsivät vain ehjiä ja siistikuntoisia esineitä, joten todella kaltoin kohdeltua ja rikkinäistä esinettä ei haluta ostaa tai laittaa omaan vitriiniin paraatipaikalle”, Mariskooli-keräilijä kertoo.

Harvinaiset kokeilut

Keräilijöitä kiinnostavat myös Mariskoolista kahvituntityönä tehdyt kakkutarjottimet. Ne ovat syntyneet kokeiluissa, joissa lasimassa on muovattu jalallisen kakkuvadin muotoon. Vadin jalka on Mariskoolille tyypillinen, mutta kulho-osa on venytetty tasaiseksi.

Lue myös: Löytyvätkö nämä arvokkaat muumimukit kaapistasi? Katso top 5 ja seuraava mahdollinen hitti

Näin erotat väärennöksen aidosta Mariskoolista

Mariskooleista liikkuu markkinoilla lukuisia arvottomia kopioita. Aidon Mariskoolin tunnistaminen voikin olla yllättävän vaikeaa, varsinkin kun vuosien saatossa Mariskoolia on valmistettu hieman erilaisilla muoteilla. Useimmissa tapauksissa väärennöksen erottaminen aidosta ei kuitenkaan ole mahdotonta.

mariskooli, arvokas mariskooli, arvokkaat mariskoolit

Aidon Mariskoolin tunnistaa muun muassa symmetrisyydestä, laadukkaasta lasista sekä yläreunan oikeanlaisesta piparkakkukuviosta.

Tarkista nämä asiat:

  • Onko Mariskoolin yläreunan piparikoriste symmetrinen? Kun kaksi aitoa maljaa asettaa vastakkain, niiden pitäisi loksahtaa yhteen täydellisesti. Väärennöksissä yläreunan muoto saattaa poiketa aidon maljan reunuksesta. Kuitenkin myös kuluneella muotilla valmistetun skoolin yläreunan muoto voi olla poikkeava, joten reunan muoto ei yksinään riitä vahvistamaan maljan aitoutta.
  • Onko lasimassa tasainen? Onko lasissa valumia? Väärennökset ovat monesti heikkolaatuisia ja huolimattomasti tehtyjä, ja niiden lasimassa on epätasainen ja sisältää valumaa.
  • Löytyykö Mariskoolista kolme saumaa? Muotista jääneet saumat löytyvät aina aidosta maljasta.
  • Minkä mallinen maljan jalka on? Väärennöksissä on usein huomattavasti aitoa Mariskoolia paksumpi ja kömpelömpi jalka. Kopiomaljan yksityiskohdat voivat myös olla epäsymmetriset, mitä ne aidossa maljassa eivät koskaan ole.
  • Onko pohjassa valmistusmuotista peräisin oleva Marimekko-teksti? Tästä tunnistaa vuoden 2004 jälkeen valmistetun aidon maljan. Vanhemmissa maljoissa kohokuvioista tekstiä ei kuitenkaan ole, joten tästä ei voi päätellä maljojen aitoutta niiden kohdalla.
  • Löytyykö maljasta tarra? Tarrat ovat saattaneet vuosien saatossa myös kadota, mutta mikäli tarra on tallella, sitä voi pitää yhtenä merkkinä maljan aitoudesta. Paperitarraa, jossa lukee Marimekko, käytettiin vuosina 1965–1980 ja silkkitarraa, jossa lukee Marimekko, käytettiin vuosina 1980–2004. Aitoudesta voi kertoa myös muun muassa Nuutajärven tarra tai Iittalan tarra.

Maljan sormuksen perusteella aitoutta on vaikea arvioida, sillä eri vuosien muoteissa sormus on ollut hieman erimuotoinen. Myös jalan paksuus on hieman vaihdellut vuosien saatossa.

Lähteet: Iittala, Kansalliskirjasto, Mariskooli-keräilijöiden blogit: Mariskooli ja Kruununjalokivet, Kruununjalokivet-blogin pitäjän haastattelu

Avainsanat

Keskustelu

Ihmettelen että kuka niitä ostaa? Eikö näihin juttuihin voisi lisätä mahdollisten ostajien listaa?

myös arabia teki mariskoolia 1970 – 1977 joten aikamoinen tusina tuote eikö harvinaisempiakin keräily kohteita löydy . mutta ymmärrän citykeräilijät arvostavat helposti löytyvää lasitavaraa jota on helppo poimia joka kirpparilta ja on taas muka löytö ? herätkää lukekaa enemmän taidelasista ja oppikaa mitkä on oikeita löytöjä ja keräily kohteita , t . toisen romu ei aina ole toisen aarre

Kommentoi juttua: Löytyykö kaapistasi arvokas Mariskooli? Näistä maljoista maksetaan satasia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X