Kodinhoito

Onko tämä hometta vai merkki kosteusvauriosta? Näin tunnistat homeen ja mikrobit

Homeen, muut kasvustot ja kosteusvauriot voi tunnistaa haju- ja näköhavaintojen pohjalta. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos parketti tummuu, muovilattia kupruilee tai huoneessa on sitkeä kellarin haju.

Home ja muut mikrobit voivat kasvaa minkä tahansa materiaalin pinnalla. Ne tarvitsevat lisääntyäkseen vain vettä ja ympäristön luonnollisia ravinteita, kuten pölyä. Homevaurio voi iskeä niin puu- kuin kivitaloon, jos ilmanvaihto ja kosteudeneristys eivät ole kunnossa.

Lue myös: Miten homeen hajun ja hometahrat saa pois vaatteista? Ota talteen helpot niksit!

Useimmiten home pesiytyy talon ala- eli rossipohjaan, ulkoseiniin, kellariin, maanvaraisiin laattoihin, ylä- ja välipohjaan ja kosteisiin tiloihin. Jos talon kunto epäilyttää, kannattaa tutkia etenkin kellaria, kylpytiloja, talon sisä- ja ulkoseiniä sekä sokkelia eli kivijalkaa.

Aistimuksiinsa kannattaa luottaa. Homeen, sienet ja mikrobit voi usein tunnistaa näistä merkeistä jo ennen rakenne- ja sisäilmatutkimusta:

1. Tunnista home maakellarin tuoksusta ja tunkkaisuudesta

Tunkkainen haju on selkeimpiä homeen oireita. Sisäilmassa voi olla homehtuneen leivän tai kostean maakellarin tuoksu. Ilma ei raikastu tuulettamalla ja siivoamalla.

Hajuun kannattaa kiinnittää huomiota etenkin, jos olet ostamassa asuntoa, johon on tehty juuri pintaremontti. Pintojen homeläikät voi peittää maalilla tai laatoilla, mutta haju tunkeutuu peitteiden läpi.

2. Makeat ja ruokamaiset hajut

Myös miellyttävät, ruokamaiset tuoksut voivat olla hälytysmerkkejä. Osa lahovaurioista aiheuttaa makeaa tuoksua, joka muistuttaa sipulia, omenaa tai kanelia. Muovimaton alla muhiva mikrobikasvusto voi tuoksua imelälle, lattiasieni taas herkkusienelle.

Kuivattelu on tärkeää, kun kosteusvaurio löydetään.

3. Kosteat ikkunat ja huurteiset peilit

Jos rakennuksessa on huono ilmanvaihto, ikkunoihin voi tiivistyä kosteutta. Ulkolasin sisäpintaan tiivistyvä kosteus voi olla tilan liian korkean ylipaineen merkki. Jos suihkun aikana peilin pintaan tullut vesihöyry haihtuu hitaasti, kylpytilan ilmanvaihto on tehoton.

Ilmanvaihto-ongelma ei ole automaattisesti homevaurion merkki. Kosteustiivistymiin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä ne altistavat sisäilmaongelmille ja homeelle.

Kosteusvaurio voi syntyä ikkunan viereen.

4. Home voi saada pinnat tummumaan, irtoilemaan ja kupruilemaan

Parketin alla oleva home voi saada puun tummumaan. Home, kasvustot ja kosteusvauriot voivat vaurioittaa myös muita pintamateriaaleja. Laatat voivat irtoilla, muovi kupruilla ja maali hilseillä.

5. Täplät, tummat pinnat ja kasvustot

Kun kosteusvaurio näkyy, asiaa ei tarvitse enää epäillä. Home on usein rakenteen pinnalla olevaa tummaa pilkkua. Jos kasvustoa on runsaasti, pilkut voivat kasvaa yhteen selkeäksi mustaksi läiskäksi.

Sienikasvustot näyttävät sieniltä. Ne voivat olla myös vaahtomaisia, ja väri voi vaihdella tummasta beigeen ja punertavaan. Hyvä nyrkkisääntö on se, että puhtaan rakenteen pinnalla ei kasva mitään. Kaikki värimuutokset, kasvustot, kostean ja pehmeän tuntuiset kohdat pitää tutkituttaa.

6. Home voi aiheuttaa fyysisiä oireita, jotka voimistuvat sisällä

Home, mikrobit ja sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa rajuja fyysisiä oireita. Yleisimpiä ovat krooniset hengitystieoireet, silmien kutina ja yleinen väsymys. Homeelle altistuminen voi aiheuttaa myös kuumeilua, nivelkipuja, päänsärkyä ja pahoinvointia.

Jos oireet tuntuvat laukeavan tietyssä tilassa ja helpottavan muualla, tila pitää tutkia. Jatkuvaan flunssaan ja päänsärkyyn pitää kiinnittää huomiota etenkin, jos niistä kärsii koko perhe.

Homeinen talo on täynnä kosteusvaurioita.

Valitse kuntotarkastaja huolellisesti

Kuntotarkastajan tausta kannattaa tutkia, sillä laki ei säätele tarkastustoimintaa.

Varmista, että tarkastaja on läpäissyt valtakunnallisen kokeen, joita ovat asuntokaupan kuntotarkastaja AKK ja pätevöitynyt kuntoarvioija PKA. Myös rakennusinsinöörit ja -teknikot ovat yleensä päteviä arvioimaan rakennuksen kunnon.

Asuntokauppoja tehtäessä kuntoarvio kannattaa teettää kiinteintövälitysfirman ulkopuolisella henkilöllä, jolla ei ole taloudellisia intressejä asunnon myymiseen. Jos olet ostamassa asuntoa, selvitä, kuka kartoituksen on tehnyt. Jos et ymmärrä kartoitusraporttia, luetuta se asiantuntijalla.

Jos asut omakotitalossa, teetä kuntokartoitus säännöllisesti. Kartoitus on sekä terveydestäsi että omaisuudestasi huolehtimista.

Lähteet: Hengitysliitto, Rakentaja-lehti, Sisäilmayhdistys, vakuutusyhtiö If sekä Ojala, Kari: Parempi pientalo (2004, Etukeno Oy ja WSOY) ja Suomen rakennusinsinöörien liitto: Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet (2000, RIL ry.)

Kommentoi

Kommentoi juttua: Onko tämä hometta vai merkki kosteusvauriosta? Näin tunnistat homeen ja mikrobit

Sinun täytyy kommentoidaksesi.