Luonto

Suppilovahvero, rustonupikka vai kultaheltta? Testaa, kuinka hyvin tunnistat sienet

Sienestämisen alkuun pääsee helposti, kun opettelee muutaman tunnistettavan lajin. Tuntemattomia sieniä ei kannata popsia. Ennen sienimetsään suuntaamista tee testi ja selvitä, kuinka hyvin sinulta sujuu sienien erottaminen toisistaan.

Sienestäminen on hauskaa puuhaa mutta vaatii tarkkuutta. Mitä enemmän sieniä tuntee, sitä isomman saaliin voi saada. Tuntemattomia sieniä ei kannata koskaan syödä.

Lue myös: Kuinka hyvin tunnistat Suomen luonnossa kasvavat marjat? Tee 10 kysymyksen testi

Testaa, kuinka hyvin tunnistat sienet

Vastaukset:

  1. Kuvassa on herkkutatti. Herkkutatti on kookas, sen ruskea lakko voi olla jopa 25 cm leveä. Herkkutatti on suosittu ruokasieni, ja sen satoaika on heinäkuusta lokakuuhun.
  2. Kuvassa on isohapero. Isohaperon lakin väri vaihtelee heleänpunaisesta omenanpunaiseen, ja sillä on vahva, valkoinen jalka. Isohapero on hyvä ruokasieni, ja sen satoaika on heinäkuusta lokakuuhun.
  3. Kuvassa on korvasieni. Korvasieni on käsittelemättömänä tappavan myrkyllinen. Sieni pitää keittää kahdesti vähintään viiden minuutin ajan runsaassa vedessä ja huuhdella hyvin keittokertojen välillä.
  4. Kuvassa on suppilovahveroita. Suppilovahvero on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Se kasvaa yleensä kuusikoissa sammalikossa. Suppilovahvero on erinomainen ruokasieni, ja sen satokausi on elokuusta marraskuuhun.
  5. Kuvassa on karvarousku. Karvarouskun lakki on nuorena kupera, vanhemmiten laakeneva. Karvarousku kasvaa koivikoissa yleisenä koko maassa. Sen satoaika on elokuusta syyskuuhun.
  6. Kuvassa on keltavahvero eli kantarelli. Kirkkaankeltainen kantarelli on helppo erottaa maastosta. Kupera lakki muuttuu sienen kasvaessa suppilomaiseksi, ja lakki kapenee jalaksi ilman jyrkkää reunaa. Keltavahveron satoaika on kesäkuusta syyskuuhun.
  7. Kuvassa on kangasrousku. Kangasrousku on yksi Suomen satoisimmista sienistä. Esikäsittele kangasrousku keittämällä sitä 5–10 minuuttia, jolloin rouskun kirpeä maku häviää.
  8. Kuvassa on mustatorvisieni. Mustatorvisieni on torvimainen, ulkopinnalta harmaa ja sisäpinnalta musta sieni. Mustatorvisieni on hyvä ruokasieni, ja sen satoaika on elokuusta lokakuuhun.
  9. Kuvassa on keltahaarakas. Keltahaarakkaat ovat melko tavallisia Etelä- ja Keski-Suomessa etenkin mäntymetsissä. Nuoret, miedot keltahaarakkaat ovat syötäviä, mutta vanhat sienet ovat pahanmakuisia.
  10. Kuvassa on pohjanmesisieni. Pohjanmesisienen lakki on aluksi puolipallomainen, myöhemmin kupera tai lähes laakea. Lakin pinnalla on pieniä, törröttäviä suomuja. Pohjanmesisieni kasvaa elävillä ja lahoavilla puilla ja kannoilla kimppuina.

Lähteet: Lasse Kosonen, Sienenmetsästystä, WSOY; Pertti Salo & Ulla Salo, Metsiemme ruokasienet, Docendo.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Suppilovahvero, rustonupikka vai kultaheltta? Testaa, kuinka hyvin tunnistat sienet

Sinun täytyy kommentoidaksesi.