Kasvaako pihassasi haitallinen vieraslaji? Älä päästä kasvia karkaamaan luontoon!

Tunnistatko nämä neljä yleistä vieraslajikasvia? Jos ne pääsevät leviämään kotipuutarhasta luontoon, ne ovat suuri uhka Suomen luonnon monimuotoisuudelle. Lue vinkit, joilla voit estää kasvien karkaamisen pois pihalta!

Lupiinit, jättipalsami, jättiputket ja kurtturuusu ovat vieraslajeja, jotka ihminen on tuonut Suomeen ulkomailta. Ensialkuun kotipihojen koristeina hoidetut kasvit ovat kuitenkin riistäytyneet käsistä ja päässeet leviämään myös luontoon. Siellä ne valtaavat alaa Suomessa luontaisesti esiintyviltä kasveilta ja uhkaavat näin luonnon monimuotoisuutta.

Monia haitallisia vieraslajikasveja torjutaan luonnossa esimerkiksi talkoovoimin. Jotta työ ei olisi turhaa, kotipuutarhurin on hyvä tiedostaa, miten hän voi estää haitallisia vieraslajeja karkaamasta pihamaalta luonnonhelmaan. Näillä vinkeillä vieraslajien hävittäminen ja leviämisen estäminen onnistuu!

Lue myös: Pitääkö haitallinen vieraslaji poistaa kotipihasta ja voiko kasvattaja saada sakot? Asiantuntija vastaa

Jättipalsami

jättipalsami, vieraslajien torjuminen, vieraslaji, näin torjut jättipalsamin

Jättipalsami on yksi Euroopan haitallisimmista vieraslajeista, ja sen kasvatus, myynti, maahantuonti ja luontoon päästäminen on lailla kielletty. Kasvi on päässyt Suomessa leviämään pihoilta tehokkaasti ympäristöön. Sitä kasvaa erityisen paljon jokien ja purojen varsilla, tunkioilla, rantakosteikoissa ja ruovikoissa.

Kasvi on haitallinen, sillä se muodostaa laajoja kasvustoja syrjäyttäen muut alueen kasvit. Jokivarsilla kasvi aiheuttaa myös eroosiota, mikä puolestaan voi olla uhka taimenten kutusorakoille ja kalanpoikasille.

Jättipalsami voi kasvaa jopa kolmimetriseksi, mutta keskimäärin se kasvaa 1,5 metrin mittaisiksi. Kasvilla on tyypillisesti vaaleanpunaiset, terttumaiset kukat.

Näin estät jättipalsamia leviämästä

  • Koska yksivuotinen jättipalsami leviää tehokkaasti siementen avulla, pyri kitkemään kasvi ennen kuin siemenet pääsevät kypsymään.
  • Pienen kasvuston voi kitkeä kasvi kerrallaan, iso kasvusto kannattaa niittää.
  • Kitkettykin jättipalsami kasvattaa hanakasti uusia versoja ja voi maasta revittynäkin alkaa elää uutta elämää. Älä siis jätä kitkettyjä kasveja maahan tai heitä niitä kompostiin.
  • Kitketyt kasvit pitäisi sulkea muovipussiin ja mädättää ennen kompostoimista, tai viedä jätesäkissä kierrätyskeskukseen hävitettäväksi.

Jättiputki

jättiputki, haitallinen vieraslaji, näin hävität jättiputken, hävittäminen, vieraslajin hävittäminen

Jättiputket ovat suuri haitta Suomen luonnon monimuotoisuudelle, sillä ne leviävät tehokkaasti ja niitä on vaikea torjua. Otollisimmille kasvupaikoille levitessään ne voivat jopa muodostaa tiheitä metsämäisiä kasvustoja, jotka tukahduttavat alleen kaiken muun kasvillisuuden. Jättiputket on EU-tasolla määritelty haitallisiksi vieraslajeiksi, joiden kasvattaminen, myyminen ja luontoon päästäminen on laissa kielletty.

Kasvit ovat vaaraksi terveydelle, sillä ne erittävät nestettä, joka iholla auringonvalon kanssa kanssa reagoidessaan aiheuttaa vakavia, palovamman kaltaisia iho-oireita. Jotkut ihmiset voivat saada myös allergisia oireita ja hengenahdistusta jättiputkista.

Laajat jättiputkiesiintymät voivat jopa alentaan tontin arvoa. Ne voivat myös haitata kalastus- ja liikkumismahdollisuuksia, mikäli esiintymä kasvaa runsaana jokirannassa.

Suomessa kasvaa kolmea erilaista jättiputkea, jotka kaikki on hyvä pyrkiä hävittämään. Jättiputkea ei kuitenkaan pidä sekoittaa ukonputkeen, karhunputkeen ja väinönputkeen. Nämä kasvit ovat kaikin puolin jättiputkea pienempiä.

Näin hävität jättiputken

  • Ryhdy työhön loppukeväästä tai alkukesästä. Jättiputket on helpoin hävittää, kun ne eivät ole kasvaneet vielä kovin suuriksi.
  • Jos kasveja ei ole vielä kovin montaa, katkaise pääjuuri pistolapiolla 10–20 sentin syvyydestä. Hävitä esimerkiksi polttamalla, ettei kasvi pääse lisääntymään siementen avulla.
  • Kukinnon katkaiseminen estää uusien siementen kehittymisen.
  • Mikäli jättiputkiesiintymä on laaja, torjunnassa voi käyttää glyfosaattipohjaisia torjunta-aineita.
  • Monesti jättiputken hävittäminen on niin haastavaa, että torjuntaa on jatkettava useampi vuosi.
  • Hävitystyöhön kannattaa ryhtyä pilvisenä päivänä iho-oireriskin vuoksi. Jättiputkea hävittäessä on aina suojauduttava ihon peittäviin suojavarusteisiin.
  • Mikäli osa kasviesiintymästä on naapuritontin puolella, sitä kannattaa ryhtyä hävittämään yhteistyössä. Ellei esiintymää hävitetä molempien tonttien puolelta, jättiputket leviävät pian takaisin sinnekin, mistä ne on jo hävitetty.

Lue myös: Jättiputki voi polttaa ihon rakoille – näin hävität haitallisen vieraslajin

Kurtturuusu

kurtturuusu, vieraslajien hävittäminen, näin hävität kurtturuusun, hävittäminen, vieraslaji, haitallinen, vieraslajin hävittäminen

Kurtturuusu on suosittu koristekasvi ja samalla haitallinen vieraslaji, joka erityisesti hiekkarannoille päästessään muodostaa laajoja, läpitunkemattoman tiheitä kasvustoja, joiden hävittäminen on vaikeaa. Laji on merkittävä uhka hiekkarantojen ja dyynien eliölajiston monimuotoisuudelle, sillä kurtturuusu syrjäyttää kaikki muut kasvit. Laajat kurtturuusupensasesiintymät haittaavat myös rantojen virkistyskäyttöä.

Kurtturuusua ei pidä sekoittaa orjanruusuun, joka on saaristossa kasvava kotoperäinen laji. Orjanruusun piikit ovat käyremmät kuin kurtturuusulla, kukat tyypillisesti vaaleanpunaiset, ja kasvi ei muodosta samanlaisia tiheitä kasvustoja kuin kurtturuusu.

Kurtturuusu lisätään todennäköisesti Suomessa kansallisten haitallisten vieraslajien listalle vuoden 2019 alusta alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että sen jälkeen lajin kasvattaminen kotipihassa, myyminen ja luontoon päästäminen on lailla kiellettyä.

Näin estät kurtturuusua leviämästä

  • Pienet ruusupuskataimet voi repiä käsin irti juurineen. Isommat puskat voi leikata ensin oksasaksilla tai raivaussahalla, minkä jälkeen juurakko kaivetaan ylös maasta kokonaan.
  • Tarkkaile aluetta, jolta puskat on poistettu. Usein maan sisälle jää kappaleita juurakosta, jolloin pensaat alkavat kasvaa uudelleen. Poista uudetkin taimet huolellisesti.
  • Mikäli kurtturuusu kasvaa kivikkoisessa maastossa, jossa juurakon kaivaminen maasta on vaikeampaa, voit kokeilla näännytysmenetelmää. Katkaise kaikki uudet, vihreät versot pois noin 3 kertaa kasvukauden aikana. Toista sama seuraavien vuosien aikana. Muutamassa vuodessa kasvi näivettyy kuoliaaksi. Lopulta myös juurakot kuolevat, ja pensaat voidaan leikata alas tai vaikka polttaa.
  • Kurtturuusun leviämisen pihasta uusille alueille voi estää keräämällä ruusunmarjat syksyllä talteen.

Lue myös: Tilaatko viherkasveja netistä? Halpa voi käydä hurjan kalliiksi

Komealupiini

Lupiinit rehottavat tienpientareilla tukahduttaen kotoperäiset kasvit. Vieraslajien hävittäminen on vaikeaa .

Voi olla, että voittoisasti ympäri Suomea levittäytynyttä komealupiinia ei saada enää torjuttua kokonaan. Lupiini on löytänyt kasvupaikan pihojen lisäksi tienpientareilta, ja sen pelätään leviävän myös niityille ja lehtoihin. Tämä on uhka monille uhanalaisille kasveille, joilta lupiini varastaa elintilaa.

Lupiini vaikuttaa päiväperhospopulaatioiden kokoon, sillä kasvi ei kelpaa perhosille ruoaksi.

Komealupiini lisätään todennäköisesti Suomessa kansallisten haitallisten vieraslajien listalle vuoden 2019 alusta alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että sen jälkeen lajin kasvattaminen kotipihassa, myyminen ja luontoon päästäminen on lailla kiellettyä.

Näin estät lupiinia leviämästä

  • Lupiinin hävittäminen on vaikeaa ja työ kestää monia vuosia, sillä maaperän siemenvarastosta kasvaa uusia taimia jatkuvasti.
  • Kotipuutarhassa tärkeintä on kerätä kukat pois ennen kuin siemenet kypsyvät. Tämä estää kasvin levittäytymisen uusille alueille pihamaalta.
  • Jos lupiinin haluaa hävittää kokonaan, se kannattaa kaivaa ylös maasta juurineen. Mikäli kasvusto on suuri, kannattaa kokeilla niittämistä.

Lähteet: vieraslajit.fi, Maa- ja metsätalousministeriö

Keskustelu

Ostettiin vanha pientila jossa pihalla kasvaa useita kurtturuusuja- hyvin sopivat miljööseen ja näyttävät ja tuoksuvat hyvältä. Marjoista keitän hyytelöä. Surku on tuhota jos laki tulee näin määräämään.

Lupiinia on kylvetty tehokkasti ympäri Suomen aikoinaan TVH:n (tie- ja vesi hallinto) toimesta. Kilometreittäin maanteiden varsia ja lähimetsiä kasvaa lähes tulkoon ainoastaan lupiinia. Millä ne hävitetään?

Kommentoi juttua: Kasvaako pihassasi haitallinen vieraslaji? Älä päästä kasvia karkaamaan luontoon!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X