Emaliastiat tekevät odotettua paluuta

Vanhat kunnon emaliastiat kuuluvat mökkiruokailuun. Onneksi niitä voi vielä metsästää kirpputoreilta, ja moni valmistaja on myös ottanut emaliastiat uudelleen tuotantoon.

Astiat kolkahtelivat toisiaan vasten, kun isoäitini tiskasi rivakasti emalisia kasareita ja mukeja kesämökillä.

Mummin karjalanpaisti maistui parhaalta juuri siinä isossa kolibrivärjätyssä emalipadassa, jota mökillä joka kesä käytettiin. Jostain syystä mummin valmistama viinimarjamehukin oli tuhat kertaa maukkaampaa vanhasta emalimukista hörpittynä kuin kotona kaupungissa tavallisesta lasista juotuna.

Emaliastiat ponkaisivat suomalaisten suosioon jo 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Emalista tuli suosittua paitsi sen hygieenisyyden myös kirkkaiden värien vuoksi. Kattauksiin saatiin piristystä, kun kattilat toivat keittiöön silmänruokaa.

Onko emali myrkyllistä?

Aina välillä talousastioiden yhteydessä kuitenkin keskusteltiin muun muassa lyijyn ja kadmiumin myrkyllisyydestä. Kadmiumia sisälsivät varsinkin keltaiset, punaiset ja oranssit värit, mutta myrkkyjä löytyi pääasiassa ulkomailla tehdyistä tuotteista.

Lue myös: Löytyvätkö nämä arvokkaat muumimukit kaapistasi?

Kotimaisilta emalivalmistajilta vaadittiin laatutodistukset värien liukenemattomuudesta. Esimerkiksi Finel-esineillä taattiin olevan ”terveydellisesti vaaraton emali”.

Siitä huolimatta mummini paiskasi emaliastiat roskiin. Lasten ruokiin ei haluttu liukenevan mitään vaarallista.

Söimme aikuisiälläni rakentamallamme mökillämme pitkään ruokaa kertakäyttöastioista, koska juoksevasta vedestä oli pulaa. Kun vesijohdot saatiin vedettyä, siirryimme tavallisiin valkoisiin lautasiin, kahvikuppeihin ja juomalaseihin. Vaikka riemu kunnon ateriavälineistä oli suuri, ihmettelin jonkin aikaa, mikä uupui kattauksesta. Sitten se tupsahti mieleeni: huolettomuus, kesäisyys ja toisiaan vasten tiskialtaassa kumeasti kopsahtelevat astiat. Meillä ei ollut yhtään emaliastiaa, vaikka ne kuuluivat ehdottomasti mökkielämään!

Lue myös: Mitä tuliaiseksi mökille? Nämä lahjat toimivat aina!

Uutta ja vanhaa emalia

Kun ryhdyin selvittelemään emaliastioiden saatavuutta, huomasin, että monet valmistajat ovat ryhtyneet tuomaan markkinoille uusia emalisarjoja. Retro on nyt kattauksissa pop, ja monet sekoittelevat keskenään uutta ja vanhaa.

Silti erityisesti jokin vanhoissa astioissa kutkuttaa. Nopea vilkaisu nettikirpputoreille sen osoittaa: en ole asian kanssa yksin. Vanhoja emaliastioita myydään käytettyinä pilvin pimein.

Kun seuraava kahvikuppi kopsahtaa rikki mökillä, tiedän mistä hankin uuden.

Lähteenä taiteen tohtori ja keraamikko Helena Leppänen.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Emaliastiat tekevät odotettua paluuta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X