Sisustus

Kun Erkki, 72, peri ison määrän astioita, hän ei raaskinut heittää niitä pois – sen sijaan kehitti entisöintitavan, jota arvostetaan nyt ympäri maailman

40 vuotta sitten Erkki Stenius pähkäili, mitä tekisi isoäitinsä kuluneilla Arabian astioilla. Nyt Erkki on yksi harvoista, jotka taitavat vanhan suomalaisen keramiikan perusteellisen entisöinnin.

Vanhan Arabian kahvikupin pohja on ruskea ja säröllä. Joku on kuitenkin pitänyt sitä arvokkaana ja lähettänyt sen Helsingin Tapanilaan keraamikko Erkki Steniuksen, 72, keramiikkapajaan entisöitäväksi.

Erkki ja hänen työparinsa, keraamikko Hanna Seppänen, 37, täyttävät ja tyhjentävät keramiikkauuneja jatkuvalla syötöllä. Vanhojen astioiden entisöintiprosessiin kuuluu tyypillisesti poltto keramiikkauunissa kahteen kertaan. Ensimmäinen on matalassa lämpötilassa tapahtuva rasvanpoltto, jossa esineisiin pinttynyt lika palaa mustaksi hiileksi. Toinen poltto on usein yli 1000-asteinen entisöintipoltto, jossa esineisiin saa tarvittaessa poltettua uuden lasitteen.

Uunit kuumenevat hitaasti yön aikana ja jäähtyvät kokonaisen vuorokauden. Kuluu noin viikko, ja kahvikuppi tulee uunista valkeana ja kiiltävänä. Ei uskoisi, että kyseessä on sama vanha Arabian kuppi.

”Menetelmälläni astioista tulee tehdasuusia ellei parempiakin. Pystymme korjaamaan ajan saatossa tullutta kulumaa, mutta myös kakkoslaatuisissa astioissa olevia virheitä”, Erkki kertoo.

Erkki Stenius entisöi keramiikkapajallaan Tapanilassa enimmäkseen vanhaa Arabiaa.
Erkki Stenius täyttää keramiikkauunia seuraavan yön polttoa varten. Taustalla keraamikko Hanna Seppänen tyhjentää uunia entisöintipoltossa olleista astioista. Kuva: Anni Reenpää

Steniuksen menetelmä on harvinainen. Toista vastaavaa entisöijää ei tiettävästi ainakaan Suomesta löydy, kertoo Hanna Seppänen.

”Keraamikkojen keskuudessa on tietoa, että keramiikkaa voidaan puhdistaa uudelleen polttamalla. Mutta kukaan ei ole tutkinut entisöintipolttoa niin systemaattisesti kuin Erkki. Tässä pitää tuntea eri aikakausien savimassat, astiamallit ja värit.”

Erkki Stenius entisöi ja korjaa vanhoja astioita.
Saman astiasarjan astioita ennen käsittelyä, rasvanpolton jälkeen ja sekä rasvanpolton että entisöintipolton jälkeen. Lopullisessa astiassa reunat on hiottu ja astiaan pinttynyt, rasvanpoltossa hiiltynyt lika on poistunut. Kuva: Anni Reenpää

Lue myös: Onko kaapissasi aarre? Nämä Arabian retrokupit kiinnostavat juuri nyt!

Kaikki alkoi isoäidin perintöastioista

Erkki päätyi keramiikan entisöijäksi sattuman kautta. Hän oli työskennellyt vapaana keraamikkona parikymmentä vuotta, kun vuonna 1980 hänen isoäitinsä kuoli. Samalla hän peri ison määrän Arabian vanhoja astioita.

”Koska olen keraamikko, en voi heittää keramiikkaa roskiin. Otin astiat pajalleni ja mietin, mitä niillä tekisin.”

Astiat olivat kuluneita, ja niihin oli pinttynyt ruskeaa likaa. Erkki ajatteli, ettei kukaan huolisi niitä pöytänsä kattaukseksi. Sitten hän havahtui: tällaisia astioita oli luultavasti joka kodin astiakaapit täynnä. Keramiikan entisöinti voisi olla tarpeellinen taito.

Erkki tiesi, että keramiikkaa voisi puhdistaa polttamalla astiat uudelleen keramiikkauunissa, mutta olisi oleellista, että lämpötila ja polttoaika vastaisivat sitä, miten astiat oli alun perin tehty. Koska astiat olivat vanhoja, ne kestivät miedompia lämpötiloja kuin nykypäivän astiat.

Ensimmäisessä poltossa astiat jäivät hiilestä harmaiksi. Uunin lämpötila oli liian kuuma ja polttoaika liian lyhyt. Erkki kokeili eri lämpötiloja ja astioita, kunnes löysi oikean reseptin. Vuosia myöhemmin isoäidin likaiset astiat tulivat uunista lähes uudenveroisina.

Nyt Erkki on tehnyt entisöintiä muiden keramiikkatöiden ohessa noin 30 vuoden ajan. Viime vuosina entisöintitöitä on ollut niin paljon, että siitä on tullut kokopäiväinen työ.

Erkki on yksi harvoja, joka taitaa vanhan suomalaisen keramiikan perusteellisen entisöinnin.
Entisöidyt vintageastiat näyttävät kuin uusilta Steniuksen keramiikkamyymälän hyllyillä. Kuva: Anni Reenpää

Lue myös: Kastikekannu on uusi keräilykohde – katso, mihin kaikkeen voit käyttää tätä keräilijöiden himoitsemaa astiaa

Suomalainen design myy Suomessa ja maailmalla

Steniuksen asiakkaat ovat niin yksityishenkilöitä kuin antiikkikauppiaita. Yksityisasiakkaat toivovat kuluneille astioille uutta elämää, kauppiaat havittelevat entisöinnillä korkeampaa jälleenmyyntiarvoa.

Viimeisin vuosi on ollut keramiikkapajalla kiireinen. Koronan myötä ihmisillä on ollut enemmän aikaa kaivaa kaappejaan, ja vintageastioiden kysynnässä näkyy myös second handin ja suomalaisen designin arvostuksen nousu.

”Vintagejakson eli 1950–1990-luvun keramiikka on todella suosittua. Kauppiaat kertovat olevansa ihan pulassa, kun eivät saa niin paljon tavaraa kuin haluaisivat.”

Erityisen kovassa vedossa ovat Arabian astiat. Tällä hetkellä suosittuja keräilykohteita niin Suomessa kuin ulkomailla ovat esimerkiksi Ulla Procopén suunnittelemaan astiamalliin käsinmaalatut Koralli, Anemone ja Ruija. Myös Krokus- ja Primavera-sarjat ovat kysyttyjä.

Suomalaiset kauppiaat eri puolilta Suomea myyvät Steniuksen entisöimiä vanhoja Arabian astioita yhä enemmän ulkomaille, erityisesti Itä-Aasiaan: Japaniin, Koreaan ja Kiinaan.

”Erityisesti japanilaiset kauppiaat ja ostajat ovat tarkkoja siitä, että astiat ovat virheettömiä. Se on monesti vanhojen astioiden kohdalla mahdotonta, mutta me voimme siinä auttaa”, Hanna sanoo.

Hanna Seppänen kertoo videolla, miten keramiikkaa entisöidään:

Kaikkia rakkaita astioita ei kannata korjata

Steniuksen pajalle tulee jopa 1800-luvun astioita. Vanhoissa astioissa on tyypillisesti lohkeamia reunoissa ja syvälle saveen imeytynyttä likaa. Uudemmat, 1900-luvun lopun jälkeiset astiat on tehty tiiviistä kivitavarasta, joka ei ime likaa eikä rikkoudu niin herkästi. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö uudemmat astiat kaipaisi entisöintiä.

”Kivitavarakin voi olla todella huonossa kunnossa. Astioissa voi olla runsaasti kulumaa ja pinttynyttä likaa”, Hanna sanoo.

Tyypillisiin korjaus- ja entisöintitöihin kuuluu astioiden reunojen lohkeamien hiominen ja paikkaaminen, hiushalkeamien liimaaminen ja palasiksi rikkoutuneiden esineiden kasaaminen. Jos halkeama lävistää koristemaalauksen, Steniuksen vaimo Liisa tulee pensseleineen apuun.

Joskus vastaan tulee haastavampiakin projekteja. Kerran Erkki sai tehtäväkseen puhdistaa pienen kannun, jota oli käytetty maalinsekoitukseen. Erkki raaputti uretaania kannun pohjalta päiväkausia varoen, ettei kannu halkeaisi. Kannu selvisi ehjänä, ja se oli lopulta hyvin arvokas ja harvinainen keräilyesine.

Kaiken voi korjata, mutta joskus vaiva on turhan suuri suhteessa esineen arvoon. Jos tuiki tavallinen kannu tarvitsee uuden korvan, Erkki kehottaa asiakasta ostamaan uuden tilalle.

”Sanon, että vanha kannu unohtuu nopeasti. Se saattaa olla asiakkaalle vaikeaa ymmärtää. Jotkut rupeavat ihan itkemään. Sitä ei passaa halveksua ollenkaan. Usein arkinen käyttöesine voi olla yhtä rakas kuin arvokas taide-esine”, Erkki kertoo.

Erkki Stenius on tyytyväinen, kun on löytänyt pajalleen motivoituneen jatkajan, Hanna Seppäsen.
Erkki Stenius on tyytyväinen, kun on löytänyt pajalleen motivoituneen jatkajan, Hanna Seppäsen. Kuva: Anni Reenpää

Harvinainen taito siirtyy mestarilta kisällille

Yli 70-vuotias Erkki on ollut uravalintaansa enemmän kuin tyytyväinen. Hän viihtyy työssään niin hyvin, ettei malttaisi lopettaa työntekoa eläkkeelläkään.

”Käsillä tekeminen on niin palkitsevaa, kun näkee oman työnsä jäljen. Olen koko ikäni työskennellyt kuutena tai jopa seitsemänä päivänä viikossa ja lisäksi olen harrastuksena rakentanut neljä taloa”, Erkki kertoo.

Pian, ehkä viiden vuoden sisällä, Erkki kuitenkin aikoo jäädä pysyvästi eläkkeelle. Stenius toivoo Seppäsestä jatkajaa pajalle.

”Tähän hommaan täytyy antautua, tätä ei voi tehdä pitkin hampain. Hannalla on tarvittava kiinnostus ja intohimo keramiikkaan”, Erkki sanoo.

Vuonna 2020 Erkki ja Hanna saivat Kulttuurirahastolta puolen vuoden työskentelyapurahan entisöintitaidon siirtämiseen, ja nyt Hanna tekee entisöintiä Steniuksen kanssa, omalla toiminimellä.

”Se oli intensiivinen puoli vuotta. Taito siirtyi vanhanajan tapaan mestarilta kisällille. Koen nyt tuntevani menetelmän, mutta tässä kehittyy koko ajan”, Hanna sanoo.

Juttua korjattu 3.5.2021 klo 9:27: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että keramiikkapaja sijaitsee Helsingin Tapiolassa. Paja sijaitsee Helsingin Tapanilassa.

Lue myös: Keraamikko Armi Tevan, 28, hassut naamat ovat niin suosittuja, että uusin erä myytiin loppuun 5 minuutissa – ”Ajattelin, että onkohan tässä tapahtunut jokin virhe”

Kommentoi

Kommentoi juttua: Kun Erkki, 72, peri ison määrän astioita, hän ei raaskinut heittää niitä pois – sen sijaan kehitti entisöintitavan, jota arvostetaan nyt ympäri maailman

Tiska

Mielenkiintoista!

Jarko Häkkinen

Tällaista tarvitaan. Harva toiminta on tästä järkevämpää: saadaan uudenveroinen astia ilman uuden valmistuksen ja vanhan hävittämisen kuluja ja ympäristörasitusta. Toki tuossakin energiaa ja työtä kuluu, mutta kokonaisuudessaan toiminnan hyötysumma on harvinaisen hyvä. Sitä paitsi oma arvonsahan vanhan säilyttämisellä on muutenkin.

Vastaa käyttäjälle Jarko HäkkinenPeruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.