Huonekasvit

Huonekasveja kasvatetaan nyt ilman multaa! Nina vaihtoi 150 kasviaan mullattomiin kasvualustoihin – näin sinäkin pääset alkuun

Huonekasviharrastajat intoilevat nyt kasvualustoista, jotka jäljittelevät kasvien luonnonmukaisia elinoloja. Yksi innostuneista on yli 150 kasvia omistava Nina, joka kertoo, kuinka vaihto mullattomaan kasvatukseen onnistuu.

Useimpien huonekasvien kotimaa sijaitsee tropiikissa, jossa musta multa on harvinaista. Mullattomassa kasvatuksessa periaatteena onkin, että kasvualusta jäljittelee mahdollisimman hyvin kasvin luonnonmukaisia elinolosuhteita.  

Kasvualusta rakennetaan kullekin kasville sopivaksi eri aineksista, joita ovat esimerkiksi leca-sora, kookoskuitu ja -hake, vermikuliitti, kaarna, perliitti, hiili ja rahkasammal. 

Vaikka mullattomaan vaihtoehtoon siirtyminen vaatii viitseliäisyyttä, myöhemmin helpottaa: kasvupohjaa ei vaihdeta kuten multaa, vaan kasvi siirretään ruukun jäätyä pieneksi sellaisenaan isompaan ruukkuun ja reunoille lisätään uutta kasvualustaa tarpeen mukaan. 

Lue myös: 6 asiaa, joita huonekasvien asiantuntija ei koskaan tekisi omille kasveilleen: ”En missään nimessä suosittele” 

Nina vaihtoi 150 kasviaan mullattomaan kasvualustaan 

Lohjalainen Nina Kuusela hurahti mullattomaan kasvatukseen tammikuussa. Hän oli tutustunut aiheeseen syksyn aikana lehtiartikkeleista ja Facebookin huonekasviryhmissä, etenkin Mullattomat-ryhmässä.   

”Minua kiinnosti se, että monet paljon huonekasveja omistavat ihmiset olivat siirtyneet mullattomaan ja kuvissa heidän kasvinsa kukoistivat. Menin siis vähän omien Instagram- ja Facebook-idolieni perässä.”

Päätöstä siirtyä mullattomaan kasvatukseen edesauttoi se, että edessä olisi ollut iso, yli 150 kasvin mullanvaihtoprojekti. Nina oli myös ylikastellut monia kasvejaan, niin että ne kuolivat.  

”Ajattelin, että pääsen siitä ongelmasta kertaheitolla eroon siirtymällä mullattomaan kasvatukseen.” 

Alle kahdessa kuukaudessa hän on siirtänyt kaikki kasvinsa uusiin kasvualustoihin. Joukkoon kuuluu muun muassa kulta- ja hopeaköynnöksiä, marantoja, monstereita ja muulinkorvia. 

Ninalle tärkeintä mullattomuudessa on se, että kasvit voivat nyt hyvin, suorastaan rehottavat.   

”Lähes kaikki kasvini ovat sopeutuneet uuteen kasvupohjaansa hyvin. Varsinkin kultaköynnökset ja marantakasvit ovat todella hurjassa kasvussa. Niihin on tulossa ihan tolkuttomasti uusia lehtiä.” 

Nina Kuusela pitää kädessään mietelausekylttiä.
Nina Kuusela innostui kasviharrastuksesta sen jälkeen, kun hänen tyttärensä muutti pois kotoa. Tuolloin vain kolme kasvia omistanut Niina mietti, mitä tehdä tyhjäksi jääneelle huoneelle. Pikkuhiljaa sinne alkoi kerääntyä yhä enemmän ja enemmän kasveja. Nyt niitä on jo yli 150.  © Nina Kuusela

Näin Nina siirsi kasvit mullattomaan kasvualustaan

Juuristo kannattaa puhdistaa mullasta ennen kuin sen istuttaa mullattomaan kasvualustaan.  

”Multa imee niin paljon kosteutta, että se on hyvä saada mahdollisimman hyvin pois. Näin estetään se, että kasvualusta kostuisi ja kuivuisi epätasaisesti”, Nina kertoo. 

Nina rakensi kasveilleen työpisteen, jolla oli ämpäri, roskapussi ja laatikossa hänen itse sekoittamaansa kasvupohjaa. Se koostui kookoksesta, kaarnasta ja perliitistä.

Siirtämisen hän teki järjestelmällisesti kasvisuku kerrallaan. 

”Irrotin kasvin multaruukusta ja nostin paakun muovipussin päälle, jonne rapsuttelin sormin ensin kaiken irtoavan mullan. Sen jälkeen ravistelin kasvia hellästi, niin että mahdollisimman paljon multaa irtosi.” 

Tämän jälkeen Nina huljutti juuristoa ämpärin lämpimässä vedessä niin puhtaaksi kuin mahdollista – ainakin niin, että multapaakut irtosivat. 

Pikkuhiljaa ämpärin pohjalle muodostui hiekasta ja mullasta paksu liejukerros.  

Nina keräsi liejun päälle jääneen puhtaan veden kupilla varovasti pois ja kaatoi viemäriin. Sitten hän keräsi liejun käsin tai kauhan avulla sanomalehden päälle, kääräisi sen kasaan ja laittoi sekajätteeseen. 

Muoviset tai lasitetut saviruukut käyvät

Kasvi istutetaan uuteen kasvualustaan, kun sen juuret ovat mullasta puhtaat. Nina istutti kasvinsa muovisiin, pohjaltaan reikäisiin istutusruukkuihin.  

Myös lasitetut saviruukut käyvät. Lasittamattomia, perinteisiä saviruukkuja ei suositella mullattomaan kasvatukseen niiden huokoisuuden vuoksi.  

Pohjalle voi tehdä sorasta salaojan. Ninan kasvupohjassa oli paljon kaarnaa, joten hän ei kokenut sitä tarpeelliseksi.

”Laitoin kasvupohjaa ruukkuun sen verran, että kasvi tuli oikeaan istutuskorkeuteensa, ja lopuksi lisäsin sen ympärille kasvupohjaa varovasti sopivan määrän.” 

Istutuksen jälkeen Nina kasteli ruukun läpikotaisin.

Kaikki kasteluvesi pois

Alun sopeutumisvaiheessa kasveja pitää kastella usein, mutta kasteluväli kasvaa, kun kasvu on lähtenyt kunnolla vauhtiin.

Mullattomassa kasvatuksessa on tärkeää, että ylimääräinen vesi pääsee valumaan kasvupohjasta kokonaan pois. Niina tekee sen aluslautasten avulla. 

”Kun kastelen ja huomaan, että vesi alkaa tulla läpi, lopetan kastelun. Kallistan ruukkua aluslautasta vasten, jolloin kaikki ylimääräinen vesi valuu ruukusta ulos, ja kaadan veden sitten pois.” 

Lannoitus jokaisella kastelukerralla

Mullattomassa kasvupohjassa ei ole juuri lainkaan ravinteita, joten kasveja pitää lannoittaa jokaisella kastelukerralla.

”Ensin kasvupohja kostutetaan puhtaalla vedellä, ja vasta kosteaan kasvupohjaan lisätään lannoitevesi. Muuten juuret voivat palaa”, Nina neuvoo.

Lannoitus kerryttää kasvupohjaan lannoitejäämiä, kalkkia ja mineraalisuoloja, ja siksi kasvit suositellaan suihkuttamaan runsaalla, puhtaalla vedellä läpikoltaisin noin kerran kuussa.

”Olen tehnyt läpikastelun toistaiseksi painesuihkupullolla, mutta jossakin vaiheessa kannan varmaankin kaikki 150 kasviani kylpyhuoneeseen ja suihkutan ne siellä”, Niina sanoo. 

 Lue myös Anna.fi:stä: Viherkasvien keväthuolto kannattaa aloittaa nyt – tee nämä 3 tärkeää vaihetta ja huonekasvisi kiittävät

Kommentoi

Kommentoi juttua: Huonekasveja kasvatetaan nyt ilman multaa! Nina vaihtoi 150 kasviaan mullattomiin kasvualustoihin – näin sinäkin pääset alkuun

Lukija317720

Ymmärrän kyllä innostuksen huonekasveihin, on niitä minullakin ollut kämpästä riippuen muutamasta useaan. En kuitenkaan oikein pysty tätä tapaa ymmärtämään, että kasvit tungetaan hyllyyn vähän samaan tapaan kuin kirjat kirjahyllyyn. Onko siis tarkoitus vain kasvattaa mahdollisimman useaa kasvia? Minä koen, että jos asunnossa on tilaa ja mahdollisuuksia hyödyntää tätä tilaa, niin kasvi paikkaan A, kasvi paikkaan B, kasvi paikkaan C jne. Pöydälle, lattialle tai amppeliin, riippuen kasvista ja sen kasvutavasta. Yhdistämällä kasveja oikealla tavalla muun sisustuksen kanssa voidaan saavuttaa oikeanlainen harmonia ja jin ja jang. Hyllyyn ”heitetyillä” kasveilla tätä ei voi saavuttaa. Ymmärrän kyllä, ettei tämä ole ollut tarkoituksenakaan, voi harmi.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.