Huonekasvit

Miten huonekasvit saa viihtymään ulkona kesällä? Yksi paikka voi koitua kasveille kohtaloksi

Huonekasvit pitävät ulkoilusta kesäisin. Suoran auringonvalon välttäminen ja ravinteikkaasta kasvualustasta huolehtiminen takaavat hedelmällisen kasvukauden. 

Oletko miettinyt talvet sisällä viihtyvien huonekasvien siirtämistä kesäksi ulkoilmaan?

Huonekasviseuran Katja Timperin mukaan sisäkasvit nauttivat päästessään kesäksi ulkoilemaan. Kesän kasvukauden aikana lehdet kasvattavat kokoaan ja alkavat hehkua terveyttään.

”Kesän kasvukausi on huikea. Sisällä ei pystytä millään tuottamaan samanlaisia olosuhteita kuin kesäisin ulkona. Heinäkuun loppupuolella vaiva palkitaan, kun kasvit alkavat kukoistaa, ja ne jaksaa kantaa takaisin ulos taas seuraavana kesänä”, Timperi sanoo.

Lue myös: Istutusruukku vaikuttaa viherkasvin hoitoon – tutustu eroihin videolla ja ihastu ruukku-uutuuksiin

Sisältä ulos siirtyminen vaatii totuttelua

Timperi kiikuttaa omat yli sata huonekasviaan kesäisin ulos. Hänen mukaansa ulos voi siirtää kaikki kasvit, jotka pystyy irrottamaan paikaltaan, esimerkiksi seinältä.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää paikkaan, johon kasvit ulkona sijoitetaan. Pehmeä- ja ohutlehtiset kasvit palavat helposti, eikä siirtymä sisätiloista ulos ole välttämättä minkään lajin edustajalle täysin kivuton.

”On tärkeää, että kasvit sijoitetaan ensin varjoisalle paikalle, sillä varjossakin on ulkona valoisampaa kuin minkään keinolampun alla sisällä. Muutaman viikon totuttelulla valtaosa huonekasveista, etenkin kaikki kaktukset ja lehtikaktukset, kestävät kyllä täyttä auringonvaloakin.”

Timperin mukaan paksulehtiset kasvit, kuten kaktukset ja mehikasvit, voi siirtää sisältä ulos silloin, kun yölämpötila pysyttelee reilusti yli viiden asteen. Muutoin tulee noudattaa samaa toimintamallia kuin kesäkukkien kanssa: kesäkuun 10. päivän jälkeen ohutlehtisemmätkin kasvit voivat alkaa totutella ulkoilmaan.

Kesäisin täytyy huolehtia myös ravinteiden riittävästä määrästä.

”Edes aurinko tai vesi eivät pysty ihmeisiin, jos ruukusta puuttuvat oikeanlaiset ravinteet. Kesällä on kaikista tärkeintä huolehtia ravinteiden riittävästä saatavuudesta, jotta kasvit pystyvät kukoistamaan.”

Lasitettu parveke ei ole paras kasvupaikka

Kasveja ei kannata sijoittaa paikkaan, johon aurinko paistaa koko päivän. Kaikista paahteisimmalla etelänpuoleisella seinustalla olevat kasvit todennäköisesti kärsivät liiasta auringosta.

Myöskään lasitettu parveke ei välttämättä ole otollisin kesäkoti huonekasveille. Kuumana kesäpäivänä lämpötila parvekkeella voi kivuta yli 50 asteeseen.

”Liian korkeassa lämpötilassa kasvien solukot eivät enää pysty toimimaan normaalisti. Monet kasvit sulkevat yli 28 lämpöasteessa solukkonsa, jonka avulla ne hengittävät. Näin ollen on todennäköistä, että kasvit nääntyvät lasitetulla parvekkeella, sillä ne eivät pysty toimimaan kuten kasvien kuuluisi.”

Turhan korkea lämpötila altistaa nääntymisen lisäksi kasvitaudeille ja kirvoille sekä kehrääjäpunkeille.

Mitä paksummat lehdet kasvilla on, sitä myöhemmin syksyllä se kaipaa ulkoa takaisin sisälle. Timperi itse kantaa viimeiset lehtikaktuksensa sisään räntäsateessa.

”Mitä ohuemmat lehdet ovat, sitä aikaisemmin aletaan kantaa kasvia takaisin sisälle. Esimerkiksi rönsyliljat ja juorut kestävät kyllä pitkälle syksyyn, jopa pakkasiin asti.”

Nyrkkisääntönä on, että kasveja voi alkaa pikkuhiljaa siirtää kesän jäljiltä takaisin sisään syyskuussa. Samalla voi tarvittaessa ruukuttaa kasvit, vaihtaa mullat tai myrkyttää haittahyönteiset.

”Itse suosin myrkyttämisen sijaan kasvien upottamista. Laitan kasvit suureen lasten uima-altaaseen vuorokaudeksi ja annan niiden olla upoksissa tiskiainevedessä. Näin hyönteiset lähtevät kasveista ennen takaisin sisään viemistä.”

Lue myös Anna.fi: Sorrutko kastelemaan viherkasvejasi aivan liian vähän – tai aivan liikaa? Näin hoidat huonekasvejasi oikein