Koti

Kaisa Blomstedt kodissaan: ”Funkis on aina ollut minulle läheinen tyyli”

Sisustusarkkitehti Kaisa Blomstedtin kotona kestitään vieraita ja istutaan iltaa pitkään ystävien kesken.

Helsingin Töölössä sijaitsevan funkistalon julkisivua hallitsevat pehmeästi kaareutuvat pyöreäkulmaiset parvekkeet, ja porraskäytävässä tulijaa tervehtivät kauniissa pastellinväreissä kiiltävät seinät.

”Vihdoinkin Töölössä, funkiksen mekassa”, ajatteli Kaisa Blomstedt muutettuaan Töölöön.

”Funkis on suomalaisen arkkitehtuurin kivijalka, ja tyyli on aina ollut minulle läheinen,” Kaisa kertoo.

Kaisa_4

Ystävien nimikkolasit
Kun vieraat saapuvat eteiseen ja riisuvat päällysvaatteensa, he saapuvat neljäneliöiseen halliini, jossa sijaitsee 80-luvun lopulla hankittu aito, antiikkinen kiinakaappi. Vieraat avaavat kaapin ja ottavat sieltä tottuneesti oman nimikkolasinsa. Olen kerännyt kaappiin vuosien varrella erilaisia laseja, yleensä vain yhden kappaleen kutakin. On tylsää ostaa kuutta samanlaista. Joskus lasit menevät rikki, mutta se ei haittaa, uusia laseja saa helposti. On kätevää, kun vieraat tunnistavat aina omat lasinsa. Tiskattavaakin tulee näin vähemmän.

Kaisa on asunut tässä kodissa kaksi vuotta, mutta sitä ennen Leka-Kaisa pääsi hommiin. Työkavereiden antama lempinimi kielii Kaisan tyylistä tehdä täysremontteja, jossa seinää kaatuu ja huoneet vaihtavat paikkaa.

”Toimiva keittiö, vaatehuone ja kylpyhuone ovat kaiken perusta. Kodin toimintojen täytyy olla kunnossa, jotta arki sujuu.

Kaisa_1
Kaisan olohuonetta hallitsee iso kirjahylly, divaanimainen kolme metriä pitkä sohva sekä italialainen lepotuoli. Mittojen mukaan teetetty metrin levyinen sohva toimii myös vierasvuoteena. Kaisan valkoinen Merivaaran funkisnojatuoli (vas.) on aito 30-lukulainen, jota valmistetaan yhä Tetrimäen kalustetehtaalla. Kreikkalaisen villamaton Kaisa on tuonut lentokoneessa käsimatkatavarana joskus 1970-luvulla.

Koko asunnon lattiaa peittää julkitiloihin kehitelty Chilewichin Plynyl-vinyylikokolattiamatto.

”Lattia on helppohoitoinen ja kestävä, olen käyttänyt sitä hotellisisustuksissani. Siksi halusin sitä myös omaan kotiini.”

”En hanki uusia huonekaluja, elän näiden vanhojen kalusteiden kanssa.”

Kodin kalustus koostuu 30-luvulla valmistetuista funkiskalusteista ja vuosikymmeniä sitten hankituista designkalusteista.

Ammattilaisena Kaisa on teettänyt mittojen mukaan ruokapöydän, olohuoneen sohvan sekä kirjahyllyn. Eteisen ja olohuoneen välillä tilaa jakaa avohylly, jolla on syvyyttä jopa 60 senttiä. Näin hyllyyn mahtuu kirjoja kolmeen riviin.

Kaisa_6
Huipputyöni
Suunnittelin ravintola Bulevardian sisustuksen vuonna 1989. Helsingin Bulevardilla sijainneen ravintolan sisustus oli kansainvälinen läpimurtoni, joka esiteltiin myös ulkomaisissa lehdissä. Pidän Bulevardiaa tärkeimpänä työnäni, sillä ravintolan sisustus oli kokonainen taideteos. Suunnittelin sen jokaista pientä yksityiskohtaa myöten. Suunnittelin sinne myös sisustukseen sopivat seinävalaisimet. Tämä seinässä oleva on yksi niistä, materiaalina siinä on hiekkapuhallettu lasi ja metalli. Valaisimia valmistettiin vain ravintolaa varten, ne eivät ole koskaan olleet tuotannossa. Eikä ravintolaakaan enää ole.

Hyllyn päädyssä valoa antaa uniikki seinävalaisin, Kaisan omaa designia Bulevardia-ravintolaan.

”90-luku oli töiden kannalta huippuaikaani. Sain silloin suunnitella useita helsinkiläisiä ravintoloita ja liikkeitä: Kalevala Korun, Adlonin, Kappelin, Torni-ravintolan ja Fazerin.”

Olohuoneen italialainen nojatuoli on Kaisan lempituoli, jossa hän katsoo elokuvat, lukee kirjoja ja hoitaa työasioita.

Kaisa_7
Kuin taideteos
Tämä on enemmän kuin lepotuoli. Siinä on hyvä istua ja selkänoja on ergonomisesti oikeassa kulmassa. Nostan usein myös jalat tilavaan tuoliin. Muodokkaan tuolin toiminnallisuutta lisää siihen kiinteästi liitetty pieni pöytätaso. Torso-nojatuoli on Paolo Deganellon vuonna 1982 suunnittelema ja sitä valmistaa italialainen Cassina. Tuoli on niin sanotusti museokamaa ja kuuluu monen designmuseon kokoelmiin. Ostin tuolin joskus 1980-luvulla huippudesignia myyvästä Funktiosta – liikkeestä, jota ei enää ole. Pöydällä on yksi lasikaappini aarteista, Tapio Wirkkalan suunnittelema uniikki lasi.

Mudanruskea seinäväri (Tikkurilan sävy V486) hallitsee kotia, sillä se on Kaisan mukaan hyvä taustaväri kalusteille ja tauluille. Työkaverit ovat antaneet maalille lempinimen Kaisan muta.

Kaisan luona kokoonnutaan usein ja myös vieraat osallistuvat ruoanlaittoon. Seurustelu tapahtuu keittiön ja viininpunaisen ruokapöydän ympärillä, johon mahtuu kymmenenkin henkeä.

Kaisa_5
Monen monta tarinaa
Jos tämä kirja osaisi, se kertoisi monta kiinnostavaa tarinaa vuosikymmenien varrelta. Hauskojen ja pitkien illanistujaisten kuluessa monet ystäväni ja vieraani ovat innostuneet taiteilemaan, piirtämään, maalaamaan ja runoilemaan. Kirjaan on jälkensä jättänyt moni kulttuurialan vaikuttaja, sieltä löytyy muun muassa Reidar Särestöniemen ja Olli Lyytikäisen taiteilua. Ompelin kirjan suojakannet itse vihreästä sametista ja kiinnitin kanteen antiikkikirjaillun kuviokoristeen. Tämä on ensimmäinen kirjani, siihen mahtuvat vuodet 1977–1987. Yhteensä kirjoja on kertynyt neljä. Vihertävän lasin olen hankkinut Brysselistä. Sen on eräs arkeologi suunnitellut etruskilasien mallien mukaan.

Hauskojen iltojen lomassa hyvän ruoan ja juoman kanssa pöytään päätyy toisinaan myös kirja, johon vieraat ovat innostuneet taiteilemaan tunnelmia.

”Kutsun jänniä tyyppejä syömään, laitan hyvää ruokaa ja sitten istutaan iltaa ja jutellaan. Jos on fiilistä, olen ottanut kirjan esille ja vieraat ovat täytelleet sen sivuja.”

Kaisa työskentelee edelleen kokopäiväisesti omassa suunnittelutoimistossaan. Tällä hetkellä häntä työllistävät Helsingin keskustaan muuttavat pitkäaikaiset luottoasiakkaat ja heidän jälkikasvunsa. Lisäksi Kaisa käy luennoimassa ja opettamassa Tel Avivin ja Haifan sisustusarkkitehtikouluissa sekä Helsinki Design Schoolissa.

Kaisa_2

Kauniisti kaarella
Funkis on suuri rakkauteni. Neuvottelin oikeudet ja mallipiirustukset aikoinaan ex-mieheni sedän Pauli Blomstedin suunnittelemiin funkiskalusteisiin, ja valmistutin niitä jonkin aikaa. Muodostin kalusteista Post Deco -malliston. Tällä hetkellä kalusteiden oikeudet ja valmistus kuuluvat Tetrimäki-yritykselle. Kutsun tätä tasoa pulkaksi sen metalliosien muodon vuoksi. Yleensä nämä ovat mustia, mutta tässä alkuperäisessä 30-luvulla valmistetussa kalusteessa materiaali on visakoivua. Näitä käytetään tavallisimmin eteisessä, kampauspöytänä tai olohuoneen sivutasona. Näin eteisessä sen seuraksi käy funkistyyliin sopiva pyöreä peili. Pöytävalaisin on peräisin 30-luvulta.

 

 

 

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 21/2015

Lue lisää:

Sami Sykkö: “Kotini kertoo, että olen romantikko”

Hvitträsk – työlle ja rakkaudelle

Pariskunnan koti on rakennettu kahdesta merikontista

Kommentoi

Kommentoi juttua: Kaisa Blomstedt kodissaan: ”Funkis on aina ollut minulle läheinen tyyli”

Sinun täytyy kommentoidaksesi.