kierrätys

Etkö jaksa kierrättää tai ajatteletko, ettei siitä ole hyötyä? Nämä 2 asiaa voivat saada sinut toisiin aatoksiin

Kierrättäminen kannattaa. Kun lajittelet jätteet säntillisesti, luonto kiittää. Ja niin tekee myös lompakkosi.

Oletko joskus miettinyt, onko mitään väliä, heitätkö banaaninkuoren sekajätteeseen, kun samaan aikaan toisaalla isot yhtiöt saastuttavat maapalloa? Et ole mietteidesi kanssa yksin.

Kysymykseen voi kuitenkin vastata yksinkertaisesti: kyllä sillä on väliä.

Pääkaupunkiseudulla asuva ihminen tuottaa sekajätettä noin 130 kiloa vuodessa. Lähes 40 prosenttia määrästä on biojätettä, kuten banaanin­kuoria, jotka on heitetty väärään ­jätelaariin.

Yksittäinen banaaninkuori väärässä roskiksessa ei kuulosta kummoiselta ongelmalta, mutta jos kovin moni lajittelee huolimattomasti, vaikeudet kasaantuvat. Sekajätteeseen heitetyt banaaninkuoret päätyvät nimittäin poltettavaksi.

”Biojäte on märkää eikä tuota kunnolla energiaa. Kun jätteet lajitellaan, niistä saadaan paljon enemmän irti kuin jos ne poltettaisiin. Biojätteestä saadaan tuotettua uusiutuvaa energiaa ja multatuotteita, eli ravinteet pääsevät takaisin luontoon”, Minna Partti Helsingin seudun ympäristöpalveluista kertoo.

Alun kysymyksessä on myös ajatusvirhe, sillä kierrätyksessä pätee sama logiikka kuin muutenkin elämässä:

”Emme ajattele, että kun joku ajaa humalassa, minäkin voin ajaa, vaan teemme niin kuin on oikein.”

Lue myös: 10 vinkkiä ennakoivaan kierrätykseen: Näin vähennät jätteen määrää

Biojätettä heitetään sekajätteeseen valtavia määriä. Kuva: Anni Reenpää

Biojätettä heitetään sekajätteeseen valtavia määriä. Kuva: Anni Reenpää

Kierrätys tuo säästöjä

Jos ympäristösyyt eivät innosta kierrättämään, ajattele rahaa. Lajittelemalla voit pihistää euroja.

Kaikki muut jätteet ovat edullisempia kuin sekajäte. Esimerkiksi HSY veloittaa 140 litraisen sekajäteastian tyhjennyksestä kerran viikossa 8,02 euroa. Samansuuruinen muovi­astia kustantaa 5,64 euroa ja biojäte 6,67 euroa.

Matalampi hinta edellyttää, että jätteet on kierrätetty oikein. Pikkuvirheet eivät tuhoa koko kierrätys­satsia, mutta muovinkeräysastia täynnä sitä sun tätä ei mene ­muovista vaan veloitetaan sekajätteenä.

Kun sekajätteeseen lisätään muutkin kotitalousjätteet, tuottaa yksi ihminen pääkaupunkiseudulla jo lähemmäs 300 kiloa jätettä vuodessa. Pyöreään nollaan on liki mahdotonta päästä, mutta miten lukua saisi ­hilattua hieman alaspäin?

Helpoiten voit vaikuttaa ruoka­hävikkiin: osta vain tarpeeseen ja syö nahistuvat kasvikset pois kaapista. Muutkin vinkit ovat vanhat tutut: lainaa ennemmin kuin osta, suosi palveluita ennen tavaroita, hanki pitkäikäisiä ja käytettyjä tuotteita.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 7/2022.

.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Etkö jaksa kierrättää tai ajatteletko, ettei siitä ole hyötyä? Nämä 2 asiaa voivat saada sinut toisiin aatoksiin

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X