Kodinhoito

Kuiva sisäilma voi laukaista oireita, joita ei heti osaa yhdistää aiheuttajaansa – näin pääset tyypillisestä sisäilmaongelmasta eroon

 Kuiva sisäilma voi ärsyttää silmiä ja hengityselimiä sekä lisätä kodin pölyisyyttä. Huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi ilmanvaihtoon ja siivoustapoihin.

Suomalaisissa kodeissa kuiva sisä­ilma on tavallinen ongelma etenkin kylminä kuukausina. Kun sisälle ­tuleva kylmä ilma lämmitetään, se kuivuu – joskus jopa ­liikaa.

Liian kuiva sisäilma tuntuu silmien ja ­nenän sekä hengitysteiden limakalvojen kuivuutena. Oleilu jatkuvasti liian kuivassa sisä­tilassa huonontaa epäpuhtauksia sisältävän liman poistumista hengitysteistä ja altistaa tulehduk­sille.

Myös ihon kuivuminen ja ­kutina voivat olla ­oireita liiasta kuivuu­desta. Lieviä oireita voi helpottaa juomalla run­saasti vettä, mutta jatkuvaan sisäilman kuivuuteen kannattaa puuttua.

Hyvä sisäilma on aistivapaa kokemus

Mitä aistit sisätiloissa, kun ovet ja ikkunat ovat kiinni? Tuleeko nenään hajua? Tuntuuko ilma iholla kostealta tai vetoisalta? Näkyykö huoneilmassa valoa vasten hurja määrä pölyä?

Jos et ole kiinnittänyt mihinkään edellä mainittuihin asioihin huomiota, kodin sisäilmassa ei luultavasti ole ongelmia, ei ainakaan suuria.

Hyvä sisäilma on raikasta, hajutonta, pölytöntä ja lämpötilaltaan ja kosteudeltaan miellyttävää. Tiivistäen: siihen ei kiinnitä huo­miota.

Kuiva sisäilma voi näkyä pölyisyytenä

Runsas tai talviaikaan lisääntynyt pölyäminen voi olla merkki kuivuudesta, sillä kuivuminen edesauttaa hiukkasten irtoamista iholta, tekstiileistä ja esimerkiksi paperista.

Kuiva huoneilma aktivoi hankaussähköä, jolloin esimerkiksi tekokuidut ja muovi voivat antaa pieniä sähköiskuja totuttua enemmän. Hankaussähkö vetää puoleensa myös pölyä.

Sisäilman pöly koostuu erilaisista hiukkasista. Ulkoilmasta kulkeutuu katupölyä, liikenteen päästöjä, nokea, siitepölyä ja niin edelleen. Sisätiloissa hiukkasia irtoaa pinta- ja sisustusmateriaaleista, asukkaista, lemmikeistä. Ei siis ihme, että pöly voi aiheuttaa erilaisia ärsytysoireita.

Lue myös: Kumpi ensin, imurointi vai pölyjen pyyhkiminen? Selvitimme vastauksen ikuisuuskysymykseen

Kuiva sisäilma? Älä pahenna tilannetta

Pölyisyys voimistaa kuivuuden tunnetta pahentamalla silmä- ja hengitystieoireita. Hyvä ilmanvaihto poistaa huoneilmasta epäpuhtauksia ja tuo tilalle raikasta ilmaa. Tuloilmaventtiilien suodattimet on vaihdettava säännöllisesti, jotta sisälle saadaan aidosti raitista ilmaa.

Siivoamisella vaikutetaan pintojen puhtau­teen. Viikkosiivous riittää, jos ­siivouksen ­tekee hyvin ja välineet ovat kunnossa. Esimerkiksi imurin poistoilmasuodattimen vaihtamisesta kannattaa huolehtia, jotta pöly ja likahiukkaset eivät pääse takaisin huoneilmaan.

Pölypussi tulisi vaihtaa jo ennen kuin se on ääriään myöten täynnä. Lisäksi pinnat kannattaa pyyhkiä nihkeällä rätillä, joka ­sitoo pölyä itseensä. Lakaiseminen puolestaan nostattaa pölyä ilmaan.

Yksinkertainen keino vaikuttaa pölyn määrään on vähentää pölyä keräävän tavaran ja tekstiilien määrää tai valita vähemmän pölyä kerääviä materiaaleja. Lisäksi mankelointi silottaa tekstiilikuituja ja ne keräävät vähemmän pölyä itseensä.

Kiinnitä huomiota huonelämpötilaan

Nopea keino parantaa sisäilman kosteutta talviaikaan on laskea huonelämpötilaa muutamalla asteella. Nollakelillä sisäilman suhteellinen kosteus on 20 asteen sisä­lämpötilalla noin 30 prosenttia, mutta 25 asteessa vain 20 prosenttia.

Pyykin kuivaaminen sisätiloissa, suihkussa ­käynti ja perunaveden keittäminen ilman kantta tuovat luonnollista kosteutta sisätiloihin.

Erilaiset ilmankostuttimet tuovat apua, kun kotikonstit eivät ­tehoa. Niiden puhdistamisesta on pidettävä huolta, jotta kostutin ei ­levitä mikrobeja sisäilmaan. Kostutinta käytettäessä on seurattava ilman­kosteutta kosteusmittarilla. Jos suhteellinen kosteus nousee yli 40 prosentin, tulee laite sammuttaa.

Ikkunapintaan tiivistynyt kosteus on merkki liiasta kosteudesta ja huonosti toimivasta ilmanvaihdosta. Liian kostea sisäilma voi aiheuttaa ongelmia tiivistyessään rakenteisiin.

Lue myös: Epäiletkö kodissasi sisäilmaongelmaa? Lue sisäilmaneuvojan helpot vinkit tilanteen kartoittamiseksi

Asunnon ikä ei ole tae ongelmattomuudesta

Asunnon ikä ei kerro suoraan sisäilman laadusta. ­Ongelmia on sekä uusissa että vanhoissa asunnoissa, joskin usein eri syistä. Uusissa asunnoissa ongelmia voivat aiheuttaa rakennusvirheet, valitut materiaalit ja koneellisen ilmanvaihdon säätöihin liittyvät ongelmat.

Van­hoissa taloissa kuluminen, virheellisesti tehdyt korjaukset ja remontit tai väärät materiaalit sekä huolto- ja korjaustoimien laiminlyöminen edesauttavat ongelmien syntymistä.

Myös uusissa pintamateriaaleissa on monia yhdisteitä, jotka haihtuvat huoneilmaan. Osa näistä ilmenee poikkeavana hajuna.

Uusien ja laajasti remontoitujen asuinkohteiden tuulettamista onkin tehostettava ensimmäisten käyttökuukausien aikana, jolloin uusista materiaaleista haihtuu eniten haitallisia yhdisteitä. Pintamateriaaleja vali­tessa kannattaa suosia vähäpäästöisyydestä kertovalla M1-merkillä varustettuja tuotteita.

Juttuun on haastateltu sisäilma-asiantuntija Kirsi Säkkistä Hengitysliitosta. Muut lähteet: Allergia- ja astmaliitto, Martat.

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 2/21.