Sanna Marin paljasti Maria Veitolalle häpeällisen pakkomielteensä siivota – taustalla on usein syvempi ongelma, kun siivoamista ei voi lopettaa, sanoo psykoterapeutti

Jotkut ihmiset löytävät ympäriltään aina siivottavaa. Siisteydessä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta joillekin siisteydestä saattaa tulla elämää hankaloittava pakkomielle, kertoo psykoterapeutti.

Tuoreessa Yökylässä Maria Veitola -jaksossa Maria Veitola kyläilee pääministeri Sanna Marinin luona Kesärannassa. Jaksossa Marin osoittautuu fanaattiseksi siivoajaksi. Pääministeri kertoo Veitolalle imuroivansa monta kertaa päivässä ja siivoavansa joka päivä.

”Kun tulen kotiin, moikkaan perheen ja alan heti siivota. Olen sellainen ihminen, että alan siivota ja järjestellä, pyyhin keittiönpöydältä murut, laitan astianpesukoneen ja pyykkikoneen päälle, imuroin ja järjestän Emman lelut ja kaikki. Enkä edes huomaa sitä. Menen vaan ja teen kaikkea”, Marin kertoo jaksossa.

Lue myös: Millainen pääministeri Sanna Marin on perheen kesken? Lue Marinin ja hänen puolisonsa ainutlaatuinen yhteishaastattelu

pakkomielteinen siivoaminen

”Koen syyllisyyttä ja häpeää siitä, että olen pakkomielteinen siivooja”, Marin kertoo Veitolalle. Kuva: MTV Oy / Miikkael Pakarinen

Kellonajalla ei ole merkitystä, vaan pääministeri siivoaa myös niinä iltoina, kun hän saapuu kotiin yömyöhään. Marin myöntää tunteneensa häpeää ja syyllisyyttä siivoamisestaan.

”Olen opetellut myös eroon tästä pakkomielteisestä imuroinnista. Tampereella mieheni joutui monta vuotta sanomaan, että ei ole Sanna ok imuroida kahdentoista jälkeen yöllä, me asumme kerrostalossa”, Marin sanoo Veitolalle.

Siivoaminen on keino paeta epämukavia tunteita

Siisteydessä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta joillekin siitä saattaa tulla elämää hankaloittava pakkomielle.

TikTok-videoistaan tunnetun psykoterapeutti Ville Merisen mukaan jatkuvan siivoamisen ja järjestelyn taustalla on usein syvempi ongelma kuin vain siisteyden aiheuttama mielihyvä.

”Se on mielen hallintaa ja tapa saada itsensä rauhoittumaan. Kun ahdistuneisuutta, jännittyneisyyttä tai muuta epämukavaa oloa pitää hallita, osa meistä alkaa siivota pakonomaisesti”, Merinen kertoo.

Siistillä kodilla halutaan viestiä sitä, että asiat ovat kontrollissa – vaikka tosiasiassa pään sisällä olisikin varsinainen tunteiden myrsky.

”Pakottava tarve siivota kumpuaa harvoin hyvän olon tunteesta.”

Merisellä on omakohtaista kokemusta aiheesta vuosien takaa: kun mieli oli matalana tai hän koki ärtymystä, hän alkoi siivota.

”Jos minulla tuli riitaa vaimoni kanssa ja asioita olisi pitänyt käsitellä, aloin aina imuroida. Se oli keino, jolla sain itselleni rauhallisemman olon.”

pakkomielteinen siivoaminen

Useita kertoja päivässä toistuva imurointi voi olla merkki pakkoneuroosista. Kuva: iStockphoto

Merisen mukaan pakkomielteinen siivoaminen voi kertoa myös siitä, että lapsuudessa kodissa on ollut jollain tavoin epäselvät tai rauhattomat olosuhteet.

”Jos lapsuudenkodissa on jotain häiriöitä, lapsi oppii hallitsemaan epämukavaa oloa tavalla tai toisella. Siivoaminen on yksi johdannainen siitä.”

Siivoaminen voi olla merkki pakko-oireisesta häiriöstä

Kohtuullinen siivous voi olla hyvä tapa auttaa jäsentelemään ajatuksia, mutta toinen ääripää on se, että siivoamista ei kykene lopettamaan – silloin se on merkki pakko-oireisesta häiriöstä, eli OCD:stä.

Psykologian maailmassa puhutaan pakkoneuroosista, josta kärsii noin 2–3 prosenttia suomalaisista, mikä tarkoittaa 100 000–150 000 suomalaista. Siivoamisen lisäksi yleisiä neurooseja on esimerkiksi käsien jatkuva peseminen, asioiden jatkuva tarkistaminen tai esineiden järjestely.

Lue myös: Tarkistitko taas jäikö liesi päälle? Arkipäiväisen tarkastelun ja pakko-oireisesta häiriöstä johtuvan toiminnan välillä on ero – näin tunnistat sen!

Hallitseeko siivoaminen elämää? Terapia voi olla ratkaisu

Siiivoaminen voi olla ongelma silloin, jos se häiritsee itseä tai läheisiä. Pakko-oire saattaa aiheuttaa syyllisyyttä tai häpeää.

”Tilanne voi olla se, että ihminen ei pysty lopettamaan siivoamista tahdostaan huolimatta.”

Silloin tilanteeseen puuttuminen lähtee Merisen mukaan siitä, että myöntää ongelman ensin itselleen ääneen.

Pakko-oireesta kärsivällä henkilöllä yllyke siivota on usein niin kova, että sen tietoinen välttely saattaa aiheuttaa entistä enemmän ahdistusta ja levottomuutta. Silloin Merinen neuvoo kokeilemaan muita tapoja tunteiden hallitsemiseksi, kuten rauhallista kävelylenkkiä.

Jos pakko-oiretta ei saa hillittyä itse, apua voi viime kädessä hakea psykoterapian parista.

”Psykoterapiassa asiaa osataan käsitellä paljon syvemmin: mistä pakkomielle on alkanut? Onko vanhemmilla ollut samankaltaista käytöstä?” Merinen sanoo.

Mielenterveystalon sivuilla voit tehdä testin, jonka avulla voit arvioida mahdollisten pakko-oireidesi voimakkuutta. Mielenterveystalon sivuilta löydät myös lääkärin lähetteen vaativan nettiterapian.

Avainsanat

Keskustelu

Se onkin uutta jos virkaa tekevä pääministeri tarvitsee psykoterapiaa… Ehkä seuraavaksi vaatimustaso on vähän korkeammalla. Arvostaisin ainakin taitavuutta, kokemusta ja koulutusta.

Kommentoi juttua: Sanna Marin paljasti Maria Veitolalle häpeällisen pakkomielteensä siivota – taustalla on usein syvempi ongelma, kun siivoamista ei voi lopettaa, sanoo psykoterapeutti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X