Pöntössäsi voi vaania punainen jokiliero – Dichogaster bolaui kotiutui Suomen viemäriverkostoon

Viemärissäsi saattaa asustaa kuokkavieras maailman toiselta puolelta. 

Löytyikö pöntöstä mato? Älä säikähdä, se tuskin on peräisin sinusta. Suomalaisissa viemäreissä voi nimittäin asustaa pientä onkimatoa muistuttava harvasukasmato, Dichogaster bolaui eli viemäriliero.

Lue lisää: Näin pääset eroon sokeritoukista – 5 parasta niksiä

Liero on löytänyt suomalaisesta viemäristä itselleen yllättävän mukavat elinolot ja päättänyt asettua aloilleen kakansekaiseen ympäristöön. Elinympäristön muutos ei ole madolle kovinkaan suuri – Aasiasta tai Afrikasta kotoisin oleva liero on tottunut asustamaan hyvin lietteisessä ja märässä ympäristössä.

Eksoottisen lieron matka suomalaisiin viemäreihin

Suomessa tavataan noin viittätoista luonnonvaraista lierolajia. Viemäriliero ei luonnossamme pärjää, vaan elelee pelkästään ihmisten rakentamissa ympäristöissä. Erityisen yleinen viemäriliero ei Suomessa sentään ole.

”Muutamissa kaupungeissa putkahtelee silloin tällöin havaintoja. Suurin osa tulee pääkaupunkiseudulta, mutta myös pohjoisempaa, kuten Jyväskylästä, Kuopiosta ja Oulusta”, sanoo Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden lehtori Jari Haimi.

Maailmanmatkaajamato on alun perin päätynyt suomalaiseen viemäriverkostoon mitä todennäköisimmin ihmisten oman toiminnan seurauksena. Liero reissaa Suomeen merten yli useimmiten kukkamultien ja huonekasvien seassa, Haimi kertoo.

”Liero päätyy viemäriin, kun kasveja kastellaan ja käsitellään kylpyhuoneessa tai keittiössä. Osa ihmisistä saattaa jopa heittää multaa suoraan vessanpönttöön. Sillä tavalla viemäriin voi joutua monenlaisia maaperän eläimiä.”

Viemäriliero on kuitenkin helppo tunnistaa muista viemäreiden asukkaista. Se on punertava, jaokkeinen mato ja pituudeltaan jopa yli 5 cm. Vastaavankokoisia otuksia kodin putkistoista ei helpolla löydy.

Vaarantaako viemäriliero kylpyhuoneen?

Putkistossa ja pöntössä viemäriliero on kuitenkin täysin harmiton vipeltäjä. Se elelee omassa rauhassaan viemäreiden uumenissa ja viettää aikansa syöden orgaanista, mätänevää ainesta ja bakteereja. Näköhavaintoja tulee tietoon yleensä lähinnä silloin, kun asunto on ollut tyhjillään hetken.

”Jos vesilukot kuivuvat, lierot saattavat lähteä liikkumaan. Silloin niitä löytyy lavuaareista, wc-pytyistä ja lattiakaivojen liepeiltä”, Haimi sanoo.

Tutkimusmatkoillaan otus saattaa tuoda kylpyhuoneeseen esteettistä haittaa kuivahtaessaan pöntön tai lavuaarin reunaan. Kutsumaton lierovieras voikin olla epätoivottu yllätys kylpyhuoneessa. Niistä ei kuitenkaan kannata sen kummemmin kantaa huolta, lohduttaa Haimi.

”Useammat ihmiset eivät varmaan kauaa katsele lieroa, vaan huuhtelevat sen pois. Suoraan alaspäin menevässä putkessa ne eivät paljoa vesivirralle mahda, vaan huuhtoutuvat pitkälle. Toki vesilukot ja lattiakaivot tulee puhdistaa säännöllisesti”, Haimi sanoo.

”Luonnontietelijänä toivoo tietysti, että lierosta otettaisiin ensin kuva ja lähetettäisiin vaikka lähimpään yliopistoon. Myös Luonnontieteellinen keskusmuseo kerää havaintoja kaikista eliöistä. Kuva ja taustatiedot havainnosta ovat aina arvokkaita.”

Kukkamulta ei kuulu vessanpönttöön – eivätkä kuulu nämäkään arkiset asiat

  • Lääkkeet
  • Hiukset
  • Flush and go -wc-paperirullat
  • Vanulaput tai -puikot
  • Hammaslanka
  • Tamponit, siteet
  • Rasvat
  • Liuotinaineet tai antibakteeriset pesuaineet

Juttua varten on haastateltu Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen lehtori Jari Haimia.

Muut lähteet: Helsingin kaupungin kirjasto, HSY

Keskustelu

Tässä ei ole kuvaa mikä on outoa. Itse olen löytänyt eläviä suolinkaisia 10-15cm pitkiä kerrostalon viemäriverkosta (wc) Harvemmin käytetty liiketila asuntojen alapuolella.
Eli kenen tai minkä suolistosta tulleet???

Miksi Kotiliesi pelottelee ihmisiä tuollaisilla otsikoilla? Onko tämä jo osa ns. keltaista lehdistöä?

Kommentoi juttua: Pöntössäsi voi vaania punainen jokiliero – Dichogaster bolaui kotiutui Suomen viemäriverkostoon

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X