duplio asuntomessut Tuusula 2020

Kolmen sukupolven kekseliäs ratkaisu! Kati perheineen ja hänen tätinsä muuttivat vuosi sitten ihanaan paritaloon – näin elämä on sujunut

Kodin rakennuttaminen ei ollut Kati-Annika ja Sami Aallon haaveissa, mutta sitten Katin täti Aila ehdotti yhteisen paritalon rakennuttamista Tuusulan asuntomessualueelle. Vuosi sitten Aallot muuttivat Ailan kanssa naapuruksiksi. Nyt he kertovat, millainen vuosi on ollut. 

Tuplaharjakattoinen paritalo erottuu näyttävänä messutalojen joukosta. Yhteisestä pihasta saattaa arvata, että asuntojen asukkaat tuntevat toisensa. Toisella puolella asuvat Kati-Annika ja Sami Aalto tyttäriensä Milan, 4, ja Amandan, 7, kanssa. Toisella puolella asuu Kati-Annikan täti Aila Tynell.

Kun Kati ja Sami päättivät vuonna 2016 muuttaa Lauttasaaresta kerrostaloon Tuusulaan, lähemmäksi Keravalla asuvia vanhempiaan, he eivät haaveilleet kodin rakennuttamisesta. Ajatus oli etsiä Tuusulasta sopiva rivitalokoti tai ostaa valmis koti asuntomessualueelta.

Yhtäkkiä Aila-täti kuitenkin ehdotti siskontyttärensä perheelle yhteisen paritalon rakentamista. Aila asui 30 vuotta Tuusulan Lahelassa isossa omakotitalosta, josta hänen aikuiset lapsensa olivat muuttaneet pois.

”Kaikki lähti Ailan ajatuksesta. Yhtäkkiä huomasimme, että olimme Ailan kanssa täällä tonttikierroksella”, Sami nauraa.

Taloa suunniteltiin ja sitten rakennettiin yhteistyössä Lammi Kivitalon kanssa kolmen vuoden ajan, ja se valmistui vuonna 2020. Työn tulosta esiteltiin Asuntomessuilla Tuusulassa, ja Kotiliesi haastatteli perhekuntaa tuoreeltaan. Pääset lukemaan aiemman juttumme tästä.

Nyt perhe on asunut Duplio-paritalossa vuoden ajan. Vierailimme heidän kotonaan uudelleen ja pääsimme kuulemaan, miten elämä on sujunut uudessa kodissa.

Kati-Annika ja Sami ovat tyytyväisiä, että ryhtyivät rakentamaan paritaloa Katin tädin kanssa. Seinällä oleva akustiikkateos on Katin suunnittelema. Kati on entiseltä ammatiltaan vaatesuunnittelija. Hän sai hyödyntää uuden kodin sisustamisessa ja suunnittelussa visuaalista silmäänsä. Kuva: Anni Reenpää

Kati-Annika ja Sami ovat tyytyväisiä, että ryhtyivät rakentamaan paritaloa Katin tädin kanssa. Seinällä oleva akustiikkateos on Katin suunnittelema. Kati on entiseltä ammatiltaan vaatesuunnittelija. Hän sai hyödyntää uuden kodin sisustamisessa ja suunnittelussa visuaalista silmäänsä. Kuva: Anni Reenpää

Paritalon kummallakin puolella on 107 neliötä, mutta Ailalla on kolme huonetta ja Katilla, Samilla ja lapsilla neljä. Koti on nelihenkiselle perheelle kompakti, mutta hyvä pohjaratkaisu tekee kodista toimivan. Taulun maalasi Riika Anundi tilauksesta sävy sävyyn sohvan värin kanssa. Kuva: Anni Reenpää

Paritalon kummallakin puolella on 107 neliötä, mutta Ailalla on kolme huonetta ja Katilla, Samilla ja lapsilla neljä. Koti on nelihenkiselle perheelle kompakti, mutta hyvä pohjaratkaisu tekee kodista toimivan. Taulun maalasi Riika Anundi tilauksesta sävy sävyyn sohvan värin kanssa. Kuva: Anni Reenpää

Täti on koko perheelle rakas

Katilla on perheineen lämmin suhde Aila-tätiin. Ennen kuin Aila oli perheen naapuri, he kyläilivät Ailan luona aktiivisesti. Amandan ristiäiset järjestettiin Ailan pihalla Tuusulassa, ja kun Amanda oli 2-vuotias, Katin perhe matkusti yhdessä Ailan kanssa lomamatkalle Kreikkaan.

Idea ryhtyä paritalonaapureiksi ei tuntunut Katin perheestä kovin erikoiselta.

”Meillä on kuitenkin Ailan kanssa erilliset elämät, emmekä ole täysin samasta perheestä. Se tuo sopivan tasapainon etäisyyden ja läheisyyden välille”, Kati sanoo.

Aila ja Katin perhe ovatkin pitkälti eläneet erillistä arkea. Lapsille on kerrottu, ettei Ailan luokse saa mennä ilman lupaa. Vaikka pihaa ei rajaa aita, pitää Ailan omaa tilaa kunnioittaa. Koronankin vuoksi on jouduttu pitämään etäisyyttä.

Mutta pieniä arjen ilon hetkiä läheinen naapuruussuhde luo. Lapset ovat pudottaneet Ailan eli ”Täti-mummin” postilaatikkoon piirustuksia ja käyneet silloin tällöin hänen luonaan yökylässä. Jouluaattona Aila tuli Katin ja Samin luokse illalla pelaamaan lautapelejä.

”Lapset ovat Ailasta tosi kiinnostuneita. Joskus he tulevat ilmoittamaan, että ’Täti-mummilla ei ole verhot kiinni ja auto on pihassa, voimmeko käydä kurkkaamassa?’ Monesti lapset ovat hävinneetkin sinne syömään näkkileipää”, Kati nauraa.

Lue myös: Nanetten ja Kristerin unelmakodin synty on pieni ihme – lohjalaisparin ekopuutalo valmistui pikavauhdilla puolessa vuodessa

Katin ja Samin makuuhuoneesta on pääsy isolle kattoterassille, joka tuo kotiin lisäneliöitä. Kuva: Anni Reenpää

Katin ja Samin makuuhuoneesta on pääsy isolle kattoterassille, joka tuo kotiin lisäneliöitä. Kuva: Anni Reenpää

Sami tekee yleensä etätöitä ylätasanteella ja Kati suoraan kerrosta alempana. Kuva: Anni Reenpää

Sami tekee yleensä etätöitä ylätasanteella ja Kati suoraan kerrosta alempana. Kuva: Anni Reenpää

Rakentaminen Asuntomessuille oli oikea päätös

Jälkeenpäin ajateltuna rakennusurakka tuntuu melkoiselta ponnistukselta. Vaikka Kati, Sami tai Aila eivät itse osallistuneet varsinaiseen rakentamiseen, riitti lukuisista päätöksistä päänvaivaa: minne listat, pyyhekoukut ja pistorasiat. Katilla ja Samilla ei ollut aikaisempaa kokemusta talon rakentamisesta.

”Ihmettelen todella, millä ajalle me nyt tekisimme kaiken. Voisi kuvitella, että talon valmistuttua meillä olisi vapautunut aikaa, mutta ei. Tosin nyt lapset ovat jo niin isoja, että heitä pitää kuskata harrastuksiin. Elämä on aika erilaista nyt kuin silloin”, Kati miettii.

Pari on tyytyväinen päätökseen rakennuttaa talo. Myös se, että talo rakennettiin osaksi Asuntomessuja, oli parille etu: he saivat tuntuvia alennuksia hankkimistaan huonekaluista ja vapauden suunnitella omiin tarpeisiin ja mieltymyksiin sopivan talon.

Jotkut Asuntomessuille kotiaan rakennuttavat eivät pidä messujen tuomasta julkisuudesta. Se ei kuitenkaan ollut Katille ja Samille ongelma.

”Ei se mitenkään sielusta riipaissut, että ihmiset tulivat katsomaan kotiamme. Vasta sitten, kun messut loppuivat, tästä tuli meidän kotimme”, Kati sanoo.

Lue myös: Jos haluat olla trendien aallonharjalla, hanki liukuovi! Bongasimme Asuntomessuilta 7 yksityiskohtaa, jotka toistuvat kodista toiseen

Lapset ovat onnessaan, kun heillä on omat huoneet ja työpöydät, joille ei aiemmassa kodissa ollut tilaa. Kuvassa on 4-vuotiaan Milan huone. Kuva: Anni Reenpää

Lapset ovat onnessaan, kun heillä on omat huoneet ja työpöydät, joille ei aiemmassa kodissa ollut tilaa. Kuvassa on 4-vuotiaan Milan huone. Kuva: Anni Reenpää

Amandan huoneessa on vaaleanpunainen teema. Kuva: Anni Reenpää

Amandan huoneessa on vaaleanpunainen teema. Kuva: Anni Reenpää

Kotiutuminen on vaatinut myös kyyneleitä

Katin ja Samin lapsille muutto uuteen kotiin ei ollut ainoastaan juhlaa. Kun lapsia vielä vietiin vanhaan päiväkotiin vanhan kodin lähettyville Tuusulaan, lapset kuikuilivat vanhan kodin suuntaan ja kyselivät, voisiko sitä käydä katsomassa. Kun lapset viimein aloittivat uuden päiväkodin, he itkivät pihalla täyttä kurkkua ikäväänsä vanhaan päiväkotiin.

Nyt tilanne on rauhoittunut ja tytöt nauttivat omista huoneistaan, joissa on molemmissa omat työpöydät, joille ei aiemmassa 20 neliötä pienemmässä kodissa ollut tilaa.

Kati ja Sami ovat etätöissä päässeet nauttimaan isoista työpöydistä. Ennen koronaa he kulkivat työpaikoillensa Ilmalaan ja Sörnisiin autolla ja bussilla.

”Etätyöt ovat helpottaneet paljon arjen logistiikkaa. Ja olemme saanet nauttia tästä kodista koko ajan”, Sami iloitsee.

Kotiutumisessa on auttanut harrastukset ja palvelut. 7-vuotias Amanda käy Tuusulan kuvataidekoulua ja 4-vuotias Mila päiväkoti Pikkukarhussa. Rykmentinpuiston koulun valmistumista edelleen odotetaan. Kati ja Sami nauttivat läheisen Krapin pajan keikkatarjonnasta ja Fizza-pizzamaatin robotin tekemistä pizzoista.

Läheinen metsä ja ulkoilualue ovat myös isoja plussia. Siksi pariskunnalla meinasi tulla itku, kun he näkivät kotinsa ikkunasta metsää kaadettavan. Metsää kaadetaan jo seuraavan Rykmentinpuistoon rakennettavan asuinalueen, Puistokylän, tieltä.

”Kun pieni kaistale metsää lähti, se muutti maisemaa kokonaan. Toivomme, että hieno ulkoilualue ja lenkkipolut säilyvät. Monelle metsä ja luonto oli syy muuttaa tänne. Meidän ajatuksemme on, että asuinalue saa olla tiivis, mutta ei kuitenkaan ihan täyteen ahdettu”, Kati sanoo.

Ilta-aurinko paistaa isolle kattoterassille, jossa on muun muassa oliivipuita. Kuva: Anni Reenpää

Ilta-aurinko paistaa isolle kattoterassille, jossa on muun muassa oliivipuita. Kuva: Anni Reenpää

Asuntomessuilla perhe ehti tutustua muihin alueen asukkaisiin, jotka rakennuttivat taloa. Alueen yhteishenkeä kuvaa muun muassa naapurin poikien idea tehdä jäätyneestä hulevesialtaasta luistelukenttä. Amanda ja Mila kävivät kentällä harjoittelemassa luistelua. Kuva: Anni Reenpää

Asuntomessuilla perhe ehti tutustua muihin alueen asukkaisiin, jotka rakennuttivat taloa. Alueen yhteishenkeä kuvaa muun muassa naapurin poikien idea tehdä jäätyneestä hulevesialtaasta luistelukenttä. Amanda ja Mila kävivät kentällä harjoittelemassa luistelua. Kuva: Anni Reenpää

Paritalossa asumisessa on opettelemista

Kati on asunut koko ikänsä kerrostalossa ja Sami asui omakotitalossa viimeksi pienenä lapsena. Paritalossa asuminen on tuntunut ylelliseltä, koska tilaa on enemmän ja piha on oma.

Toisaalta moni asia on pitänyt opetella. Alkuvuonna 2021 tuli niin paljon lunta, että Sami hankki ensimmäistä kertaa elämässään lumilapion. Hän lapioi lunta kattoterassilta, mutta kun lumikasa ei huvennut, kävi selväksi, että homma oli mahdoton.

”Siinä olisi mennyt ikä ja terveys, mutta tulipahan kokeiltua. Lopulta lumi suli ja valui keväällä nopeasti vetenä pois.”

Kati on puolestaan kokenut vastoinkäymisiä puutarhanhoidon puolella. Kun perhe oli kesällä mökillä, tuholainen oli syönyt pihan viinimarjapensaista lehdet.

”Katin tuttu onneksi otti pensaat omalle pihalleen, joten ne menivät hyötykäyttöön. Ne näyttivät aika karulta”, Sami kertoo.

Onneksi yksi asia on hoidossa ilman kommervenkkejä. Nurmikonleikkuun hoitaa ahkera Roosa-Robotti, joka seuraa säätiloja ja leikkaa nurmikon automaattisesti ilman, että tarvitsee nappia painaa.

Juttua korjattu 27.9.2021 klo 9:45: Milan päiväkoti on Pikkukarhu, ei Karunpesä.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Kolmen sukupolven kekseliäs ratkaisu! Kati perheineen ja hänen tätinsä muuttivat vuosi sitten ihanaan paritaloon – näin elämä on sujunut

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X