Onko kodistasi mitattu radon? Syöpävarallinen kaasu on sisäilmassa kavala

Radonmittaus tehdään syyskuun ja toukokuun välisenä aikana. Jos radonpitoisuus on liian korkea, täytyy talossa teettää radonremontti.

Suomalaisten talojen alla muhii salakavala radioaktiivinen jalokaasu radon, joka kulkeutuu helposti asuntojen sisäilmaan. Salakavala radon on siksi, että sitä ei voi aistia mitenkään. Se on hajuton, mauton ja näkymätön.

Asunnon radonpitoisuus selviää vain mittaamalla. Jos pitoisuutta ei ole mitattu, se kannattaa tehdä, sillä radon aiheuttaa pitkässä vaikutuksessa syöpää.

Lue myös: Kreosootti voi tulla kalliiksi – ratapölkyltä haiseva vanha talo tai mökki on riskiostos

Sisäilmassa leijuva radon on toiseksi merkittävin keuhkosyövän aiheuttaja tupakoinnin jälkeen. Suomessa todetaan vuosittain parituhatta keuhkosyöpää, joista noin 300 johtuu radonista.

Muita terveyshaittoja radon ei tiettävästi aiheuta, joten sitä ei tunnista vaikkapa allergisista reaktioista, huimauksesta tai väsymyksestä.

Mistä radon tulee?

Asuntojen radonpitoisuuteen vaikuttaa talojen alla olevan maaperän uraanipitoisuus, koska radonia muodostuu uraanin hajoamistuotteena. Pitoisuudet ovat suurimpia Lahden seudulla, Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, pienimpiä Pohjanmaalla.

Sisäilmaan radon pääsee muun muassa talon rakenteissa olevista raoista. Myös juomavedessä saattaa olla radonia, yleisimmin silloin, kun vesi on peräisin porakaivoista. Kaivovedestä radonia voi poistaa aktiivihiilisuodatuksella tai ilmastuksella.

Sisäilman radonpitoisuutta taas saa alennettua esimerkiksi radonimurilla tai -kaivolla. Imuri alentaa radonpitoisuutta 65–90 prosenttia, kaivo 75–95 prosenttia.

Siinä missä radonimuri soveltuu kaikille maaperille, radonkaivo toimii vain hiekka- ja soramaille rakennetuissa taloissa. Radonkaivo on radonimuria toimivampi ratkaisu myös rinteeseen rakennetussa talossa, jossa on maanvastaisia seiniä, erityisesti kevytsoraharkkoja.

Tällaisessa kohteessa radonimurin teho ei välttämättä ulotu maanvastaiseen seinään.

Miten radonimuri ja -kaivo toimivat?

Radonimuri aiheuttaa talon alla olevaan täyttösorakerrokseen alipaineen, jolloin radon ei pääse tunkeutumaan sisäilmaan alapohjan rakojen kautta. Radonimuri siis muuttaa ilmavirtauksen suunnan. Jos radonimuria ei ole, asunto on alipaineinen, ja alipaine imee ilmaa maaperästä sisälle.

Käytännössä alapohjalaatan eli lattian alle rakennetaan imukuoppa, joka täytetään kivillä tai sepelillä. Imukuopasta johdetaan poistokanava katolle, jossa on huippuimuri. Vaihtoehtoisesti radonimurin voi viedä sokkelin läpi.

Radonkaivo puolestaan asennetaan 4–5 metriä syvään kuoppaan, joka kaivetaan talon ulkopuolelle. Se muuttaa ilmavirtauksia radonimurin tavoin siten, ettei radon pääse kulkeutumaan maaperästä talon alle eikä vuotavista raoista asuntoihin.

Jo yhdellä kaivolla on mahdollista pienentää radonpitoisuutta useissa asunnoissa rivi- ja paritaloissa.

Lue myös: Näin teet kylppäriin edullisen pintaremontin

Milloin remonttiin pitää ryhtyä?

Radonremontti pitää teettää, jos radonpitoisuuden vuosikeskiarvo asunnoissa ylittää 300 becquereliä kuutiometrissä.

Uudet asunnot on pitänyt suunnitella ja rakentaa jo vuodesta 1992 siten, ettei radonpitoisuus ylitä 200 becquereliä kuutiometrissä. Jos tämä arvo ylittyy, rakentaja on yleensä vastuussa korjauksista kymmenen vuoden ajan.

Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on 94 becquereliä kuutiometrissä. Pitoisuudet ovat suurempia pientaloissa kuin kerrostaloissa.

Radonia mitataan pienen purkin avulla. Mittaus kestää pari kolme kuukautta.

Radonia mitataan pienen purkin avulla. Mittaus kestää pari kolme kuukautta.

Miten radon mitataan?

Radonmittaus tulee tehdä syys- ja toukokuun välisenä aikana, jolloin radonpitoisuudet ovat korkeimmillaan. Mittaus täytyy muistaa tilata itse samaan tapaan kuin vaikkapa nuohous.

Radonmittauksia tekeviä yrityksiä löytää Säteilyturvakeskuksen (STUK) verkkosivuilta, ja mittauksen voi tilata myös suoraan STUK:sta.

Radonpitoisuus mitataan kahdella mittauspurkilla, jotka sijoitetaan olo- ja makuuhuoneeseen. Yksi radonmittauspurkki ja sen analysointi maksavat 40–60 euroa. Mittauksen jälkeen purkki palautetaan postitse analysoitavaksi.

Mikään pikatesti mittaus ei tosin ole, vaan se kestää jopa 2–3 kuukautta. Tämä johtuu siitä, että pikamittauksen perusteella asiantuntijat eivät pysty arvioimaan luotettavasti pitkän aikavälin keskiarvoa.

Kuinka usein radomittaus tulisi tehdä?

STUK suosittelee tekemään mittauksen viiden vuoden välein, jos radonpitoisuus on ennen radonkorjausta ollut suurempi kuin 1 000 becquereliä kuutiometrissä.

Jos radonpitoisuus on suurempi kuin 100 becquereliä kuutiometrissä, mittaus olisi hyvä tehdä kymmenen vuoden välein.

Mittaus pitäisi suorittaa lisäksi sen jälkeen, kun rakennuksessa on tehty merkittäviä rakenteisiin tai ilmanvaihtoon liittyviä remontteja, esimerkiksi uusittu salaojat, ilmanvaihto tai ikkunat.

Lue myös: Ilmanvaihto vanhassa talossa – näillä perinnemestarin neuvoilla vältät sisäilmaongelmat

Miten radon vaikuttaa talokauppaan?

Radon voi aiheuttaa riitoja talokaupoissa. Jos esimerkiksi myyjä on tiennyt korkeista, korjauksia edellyttävistä radonpitoisuuksista eikä hän ole kertonut asiasta ostajalle, kyseessä on tiedonantovirhe.

Toisaalta radonin mittaus ei ole pakollista, ja virhe voi olla luonteeltaan myös salainen, jos myyjäkään ei ole tiennyt radonpitoisuuksista.

Syynä saattaa olla vaikkapa puutteellinen rakentaminen ja se, että rakennuspiirustuksissa olevaa radonputkistoa ei ole käytännössä rakennettu tai alapohjaa ei ole tehty niin tiiviiksi kuin olisi pitänyt.

Taloa ostaessa kannattaa varmistaa, että radonin torjunta on otettu huomioon joko taloa rakentaessa tai myöhemmin radonkorjauksella ja että radonpitoisuus on mitattu.

Ennen kaupantekoa tehtävät tuoreet radonmittaukset hidastavat kauppaa. Voikin olla järkevää kirjata kauppakirjaan ehto siitä, että jos kaupan jälkeen mittauksessa arvot ylittyvät, myyjä vastaa tilannetta parantavista korjauksista.

Asiantuntijat: ylitarkastaja Olli Holmgren, Säteilyturvakeskus ja asuntokauppariitoihin perehtynyt asianajaja Tiina Koskinen-Tammi, Asianajotoimisto Alfa

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Onko kodistasi mitattu radon? Syöpävarallinen kaasu on sisäilmassa kavala

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X