Perinnemaalit pitävät pintansa

Rakennusten pintaan suditaan jälleen pellavaöljymaalia ja punamultaa.

Perinnemaalit kiinnostavat uudisrakentajia ja vanhojen rakennusten kunnostajia. Uuteen kohteeseen saa perinnemaaleja käyttämällä arvokasta ajan patinaa, ja vanhoissa taloissa perinteisten maalausmenetelmien käyttäminen edistää puolestaan kulttuuriperinnön säilyttämistä.

Perinnemaalit ovat vanhojen perinteiden mukaan ja kokonaan tai pääosin luonnon raaka-aineksista valmistettuja maaleja. Niihin lasketaan muun muassa keitto-, maito-, kalkki- ja pellavaöljymaalit sekä terva.

Moderneihin, muovia sisältäviin maaleihin verrattuna perinnemaalit ovat hengittäviä, ja puun luontainen kosteus pääsee haihtumaan maalin läpi. Jos talon puulaudoitus on tehty ennen 1950-luvun puoltaväliä, laudoituksen alta puuttuu todennäköisesti tuuletusrako. Silloin puupinnan tukkiva, hengittämätön muovimaali on huono valinta. Nykymaaleja kun ei ole suunniteltu perinnetalojen puupinnoille.

Toisille valintaperuste on perinnemaalien ekologisuus. Useat perinnemaalit valmistetaan luonnon raaka-aineista ja ne kuluttavat vain vähän energiaa tuotantovaiheissa. Pellavaöljymaaleissa ei ole liuottimia, mikä tekee niistä teollisia öljymaaleja ympäristöystävällisempiä ja maalarille terveellisempiä.

Nykyään myös tietoa perinnemaaleista ja -maalaamisesta on enemmän ja helpommin saatavilla.

Hintalappu ei kerro kaikkea

Maalauskustannuksia pohtiessa kannattaa verrata muutakin kuin litrahintaa.

Perinnemaalit eroavat teollisista maaleista myös siinä, miten ne vanhenevat. Hilseilyn sijaan perinnemaalipinnat vain haalistuvat ajan myötä, eikä vanhaa perinnemaalia tarvitse poistaa uuden maalikerroksen alta.

Muovimaalit myös maalataan melko paksuna kerroksena, kun taas pellavaöljymaali hinkataan seinään ohuina kerroksina. Litra pellavaöljymaalia riittää ohentamattomana 10-15 neliön alalle. Huolellisesti suljettu maalipurkki myös säilyy vuosia käyttökelpoisena.

Lue lisää perinnemaaleista: Airi Kallio: Perinteiset maalit ja työtavat (Tammi 2008) Panu Kaila: Kevät toi maalarin – Perinteinen ulkomaalaus (Gummerus 2001)

Lue myös:
Vinkit perinnemaalin valintaan
Perinteisiä maalisävyjä
Entisöijän värikaudet

Kuvat: Jorma Marstio

Keskustelu

Kommentoi juttua: Perinnemaalit pitävät pintansa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X