14 vinkkiä aloittelevalle puutarhurille: Muista nämä ensimmäisenä keväänä

Kevätaurinko ja siemenluettelot ovat täällä. Innokas viljelijä voi jo suunnitella, mitä herkkuja maahan istuttaa. Selvitimme, mitä aloittelijan kannattaa tietää ensimmäisenä viljelykeväänään.

Onko sinulla uusi piha tai palsta, jota haluat opetella viljelemään? Innostaisiko vihannesten ja yrttien kasvatus parvekkeella? Nyt voit jo alkaa suunnitella ja unelmoida – ja myös alkaa kasvattaa taimia.

Viljely on mukavaa puuhaa, kunhan et ota siitä liikaa stressiä. Ensimmäisenä kesänä pääset alkuun näiden perustietojen avulla.

1. Kasvata vaativat taimet itse

Auringon valo lisääntyy maaliskuussa, joten nyt on jo aika kylvää monia siemeniä.

Pitkän kasvukauden vaativat kasvikset, kuten tomaatti, paprikat, purjo ja monet yrtit sekä kukat kannattaa kylvää omaan kotiin sisätiloihin siemenistä. Tavalliset lajikkeet voit tosin hyvin hankkia puutarhamyymälästä valmiina taimina myöhemmin.

Tarkista kunkin kasvin tarkat kylvöohjeet siemenpussin kyljestä ennen kylvämistä.

2. Suo taimille valoa ja hoivaa

Huolehdi riittävästä valosta, lämmöstä ja kosteudesta. Pidä ruukkuja ikkunan lähellä valoisassa mutta ei vetoisessa paikassa.

Pienet siemenet hajakylvetään, ja kun ensimmäiset kasvulehdet sirkkalehtien jälkeen ovat kasvaneet, taimet koulitaan: pienet taimet istutetaan uudelleen aiempaa harvempaan tai omiin ruukkuihinsa.

Isoja siemeniä kylvetään vain 1–2 samaan ruukkuun, ja harvennuksessa heikompi nyppäistään pois. Hyvä taimi on virkeän vihreä ja varreltaan tukeva. Sen juuret ovat vahvat ja valkoiset.

3. Idätä siemenperunat

Idätä siemenperunat huoneenlämmössä ja valoisassa paikassa huhti-toukokuun vaihteessa. Varhaisperuna itää reilussa kolmessa viikossa. Aikaiset lajikkeet tarvitsevat vähemmän idätyslämpöä kuin myöhäiset lajikkeet, ja idätysaika on lajikekohtaista.

 

Kun maa lämmennyt 7–10 asteeseen, istuta perunat. Liian kylmässä maassa kasvitaudit iskevät perunaan herkemmin.

4. Karaise taimet ennen ulos siirtoa

Odota, että maa on riittävän lämmin. Yleensä sopiva aika siirtää taimet ulos on huhtikuusta kesäkuun alkuun, kun maa on riittävän lämmin ja kuivahko.

Ensin taimet täytyy kuitenkin karaista eli totuttaa viileään. Vie kasvit aamupäivällä ulos ja tuo illalla yöksi sisään noin viiden päivän ajan ennen siirtoa kokonaan ulos.

Märässä ja kylmässä maassa juurtuminen ei onnistu, eli älä siirrä taimia heti rankkasateiden jälkeen.

Taimet voi suojata kylmältä harsolla tai muovilla. Kylmälle arkoja kasveja ovat pavut paitsi härkäpapu sekä kurpitsat, melonit ja kurkut.

Kukkasipuleita istutetaan syksyllä ja keväällä.

5. Selvitä viljelymaan laatu

Taimet kaipaavat ravinteikasta ja kuohkeaa multaa. Ne eivät kasva kunnolla esimerkiksi liian tiiviissä maassa.

Voit arvioida viljelymaasi laatua kaivamalla maahan parinkymmenen sentin syvyisen kuopan. Onko multa karkeata hiekkaa, jossa on pieniä kivensiruja vai onko se hienompaa?

Entä kertyykö kuopan pohjalle vettä vai imeytyykö vesi pois? Jos puristat maasta pallon tai muovaat pötkylän, miten se pysyy kasassa? Savinen maa ei ime hyvin vettä, ja sitä voi muovata.

Tarkan maa-analyysin voit teetättää Viljavuuspalvelussa.

6. Muokkaa ja ravitse maa 

Kasvimailla tulisi olla kunnollista multaa vähintään 30 sentin paksuudelta ja syväjuurisilla tai isoilla kasveilla puoli metriä.

Saviseen maahan kannattaa sekoittaa hieman hiekkaa ja paljon kompostia. Voit myös levittää joukkoon lannoitettua ja kalkittua turvetta eli maanparannusturvetta.

Hiekkaisesta maasta saa erinomaisen, kun siihen lisää multaa ja runsaasti maatunutta kasvinjätekompostia. Turpeinen maa taas hyötyy hiekasta ja kompostista.

Ravinteikkaan lantakompostin kanssa kannattaa säännöstellä. Lannoita vähän ja useassa erässä. Liian voimakas lannoitus kasvattaa lehtiä sadon kustannuksella.

Suomen viljelymaat ovat hiukan liian happamia lähes kaikille puutarhakasveille. Useimmat puutarhakasvit kaipaavat maata, jonka pH on 6,5–7. Tarvitset kalkkia. Se edistää ravinteiden liukenemista.

Tee ensimmäisenä vuonna peruskalkitus. Jos olet jo kylvänyt talviporkkanaa tai -valkosipulia, voit tehdä pintakalkituksen ennen kuin taimet puskevat esiin. Jos kalkkia menee kasvin lehdille, ne kärsivät.

7. Aloita helppohoitoisista kasviksista

Jotta upea uusi harrastuksesi ei nuukahtaisi heti ensimmäisenä kesänä, tarvitset onnistumisen kokemuksia. Maahan kannattaa siis istuttaa lajeja, jotka onnistuvat melko varmasti: porkkanaa, retiisejä, sipuleja ja perunoita. Myös kesäkurpitsa ja herneet tuovat hyvin satoa.

Salaatit onnistuvat lähes aina, kunhan muistat, että ne eivät idä helteellä. Kesän edetessä harvenna ainakin juuresten ja salaatin kylvörivejä. Näin ne saavat kasvutilaa.

8. Tutustu kasveihin

Selvitä kunkin kasvin kasvupaikkavaatimukset ja kasvutapa sekä sopivat kumppanuuskasvit. Tietyt kasvit kasvavat erityisen hyvin vierekkäin. Esimerkiksi härkäpapu ja peruna kasvavat hyvin rinnakkain.

Mieti pitkille kasveille myös sopivat tuet tai kehikot, jotka estävät taipumisen, kun kasvi kasvaa.

9. Valitse valmiit taimet hyvin

Kun valitset taimia puutarhakaupasta, suosi voimakaskasvuisia ja tummanvihreitä yksilöitä, joilla on hyvä juuristo. Monivuotisten kasvien kohdalla pyydä myyjältä kasveja, jotka eivät ole kovin talvenarkoja.

Jos taimet on kasvatettu kotimaassa ja avomaalla, ne sopeutuvat puutarhaasi helpommin.

10. Sisuunnu rikkaruohoja vastaan

Rikkaruohot ovat riesa, johon pitää vain tottua ja asennoitua. Käsite kuvaa vääriä kasveja väärässä paikassa, joten mieti, onko esimerkiksi nokkonen sinulle rikkaruoho.

Kasvit haluavat kasvaa ja taistelevat elintilasta. Rikkaruohoiseen maahan on turha istuttaa vihanneksia, sillä ne eivät silloin kasva hyvin.

Niinpä rikkaruohot kannattaa kitkeä pois ensi tilassa ja juurineen. Jos ne pääsevät kukkimaan, taistelu valloittajia vastaan vaikeutuu.

Käy alue läpi lapiolla ja kyykyssä tai kontaten käsin kohta kohdalta, niin että saat pois jokaisen juurenpalan ja ei-toivotun rönsyn. Urakka voi olla iso, mutta se kannattaa tehdä heti hyvin.

Jotkut puutarhurit käyttävät jyrsintä ja jyrsivät maan pariin kertaan ennen rikkaruohopalojen keräämistä. Ongelma on, että maahan jää helposti paloja, joista voi taas alkaa uusi kasvu.

Reuna-alueelta tunkeutuvia rikkaruohoja voi torjua niin, että upottaa alueen rajoille pystyasennossa juurimaton suikaleita. Niiden on hyvä olla ainakin 30 sentin korkuisia.

Kateviljely ja viljelykierto ehkäisevät rikkaruohoja. Peitä viljelysten välit esimerkiksi leikatulla ruoholla tai lehtikompostilla. Rikkaruohot eivät saa valoa.

11. Merkitse kasvisi

Suunnittelua ja viljelysten hoitoa helpottaa, jos merkitset sekä pastalle että paperille tai tietokoneelle, mitä olet mihinkin kohtaan istuttanut. Pidä puutarhassa kulkiessasi mukana pitkiä puutikkuja ja nimikylttejä, joihin voit kirjoittaa, mitä missäkin alkaa kasvaa tai minkälaista kasvustoa huomaat ja milloin. Kyltit auttavat myös erottamaan kasvit rikkaruohojen keskeltä.

12. Perusta lehtikomposti

Toimiva komposti tarvitsee ilmaa, kosteutta, lämpöä ja riittävästi ravinteita. Perustat lehtikompostin helposti rautakehikosta. Laita sen pohjalle pilkottuja oksia, niin saat ilman kiertämään.

Kääntele kompostia talikolla pari kertaa kesässä ja lisää olkia tai kuivia lehtiä väleihin, jotta ilmavuus säilyy. Muista kuitenkin pitää yllä sopivaa kosteutta.

Monivuotiset rikkaruohot juurineen kannattaa kuolettaa ennen kompostiin laittoa esimerkiksi mustassa jätesäkissä tai kuivattamalla ilmavassa korissa. Voit myös peittää kompostin muovilla, matolla tai oljilla niin, että kasvit eivät ala kasvaa siinä.

Osa syntyvästä kasvijätteestä, kuten sadonkorjuunaatit ja ruohosilppu, kannattaa käyttää suoraan katteena viljelypenkkeihin. Älä laita avokompostiin syötävää, sillä se houkuttelee paikalle rottia.

13. Välttele tuholaisia 

Suojaa tuholaisille arat kasvit, kuten tomaatti, porkkana ja kaalit suojaharsolla. Hallaharso suojaa taimia tuholaisilta ja kerää alleen lämpöä ja kosteutta. Pidä harso paikallaan vähintään juhannukseen saakka.

Herneet ja mansikat kiinnostavat lintuja. Voit tehdä itse linnunpelättimen esimerkiksi auringossa välkehtivistä cd-levyistä tai metallikangassuikaleista, joita kiinnität kepin varteen vapaasti liehumaan.

Sato paranee, tuholaiset vähenevät ja kasvitautien riski pienenee, jos jaat kasvimaan neljään lohkoon, joita vuoroviljelet. Viljelykiertomalleja on hieman erilaisia, mutta perusidea on sama: vaihda viljelyksiä lohkolta seuraavalle vuosittain niin, että levänneeseen maahan istutetaan seuraavana vuonna voimaa vaativia kasveja, ja niin edelleen.

Kumppanuuskasvit karkottavat tuholaisia tuoksullaan, samoin voimakastuoksuiset kukat viljelysten väleissä. Kylvä riviväleihin tai kasvustojen sekaan haisusamettikukkaa, kehäkukkaa tai krassia.

Sipulin kumppaniksi sopii esimerkiksi punajuuri ja porkkana. Pavuille sopii esimerkiksi tilli tai persilja, salaatti, retiisi tai fenkoli. Kaalin rinnalla kannattaa viljellä samettikukkia, jotta kaaliperhonen pysyy loitommalla.

Nokkoskäyte on hyvä luomukarkote: Laita viiden litran ämpäriin noin kilo nokkosia ja anna seoksen seistä 4–5 vuorokautta. Lisää kasteluveteen suhteessa 1:10.

Lentävät tuholaiset ovat aktiivisia alkukesällä. Jos et käytä harsoa, voit myöhentää joidenkin kasvien istutusta.

14. Opiskele, mene kurssille

Halutessasi voit tutustua viljelyoppaisiin ja etsiä tietoa netin yhdistyssivuilta, puutarhaliikkeistä ja harrastuspalstoilta.

Jotkut puutarha- tai hyötyviljely-yhdistykset järjestävät neuvontaa ja kursseja aloittelijoille. Esimerkiksi Hyötykasviyhdistys järjestää palstaviljelykursseja Helsingissä, ja yhdistyksen sivulta löydät paljon tietoa.

 

Asiantuntijana toiminnanjohtaja Katja Uski Hyötykasviyhdistyksestä.

Lähteet: Stenman, Maija (toim.): Kasvata herkkuja palstalla, pihalla ja parvekkeella, Puutarhaliitto.

Peltola, Rea: Puutarhatyöt keväästä talveen (Tammi 2000)​.

 

Lue lisää:

Puutarhatöiden kevät

Sipulikukat tuovat kevätmieltä

Kuusi vinkkiä: Näin vältät selkäkivut puutarhatöissä

Suunnittele parvekkeestasi vehreä kesäkeidas

Piristä kodin sisustusta vehreydellä: 10 helppohoitoista huonekasvia

 

 

 

Keskustelu

Kommentoi juttua: 14 vinkkiä aloittelevalle puutarhurille: Muista nämä ensimmäisenä keväänä

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X