Omia lajitovereitaankin popsiva espanjansiruetana on puutarhurin kauhu – kasveja tuhoava tappajaetana voi olla vaarallinen myös ihmisille

Espanjansiruetana on jokaisen puutarhurin painajainen. Onneksi mönkijästä pääsee eroon.

Jos puutarhan kasvillisuus on tuhottu, syypää saattaa olla espanjansiruetana (Arion vulgaris). Myös tappajaetana-nimellä tunnettu etana on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, jota ei voi nirsoudesta syyttää. Kaikkiruokaiselle otukselle kelpaa kaikki, mitä eteen sattuu tulemaan.

Lue myös: Myyrä uhkaa puutarhaa – näin torjut myyrät sekä korjaat niiden vahingot

”Jos se vihannesten ja juureskasvien äärelle pääsee, ne kelpaavat paremmin kuin koristekasvit”, asiantuntija Bengt Lindqvist Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Espanjansiruetana voi pistää poskeensa kasvimaan tomaatit ja porkkanat, ja jälkiruoaksi siirtyä pihan perennoihin. Hampaattoman otuksen aterioitua jäljelle jäävät surulliset kasviraadot, joissa voi olla raapimista muistuttavia jälkiä.

Tappajaetana-lisänimen saanut otus saattaa kasvien lisäksi olla haitallinen myös ihmisen terveydelle.

Puutarhurin sydän saattaa tässä vaiheessa hypätä kurkkuun. Hätä ei kuitenkaan ole tämännäköinen. Kutsumattomasta vieraasta voi päästä eroon kotikonsteilla.

Espanjansiruetana saattaa sekoittua ukkoetanaan

Espanjansiruetana voi helposti sekoittua viattomaan lajitoveriinsa ukkoetanaan. Samanlaisesta ulkonäöstään huolimatta ukkoetana on harmiton kaveri, jonka nirhaaminen on turhaa. Ennen raivokasta hävittämistä pitääkin varmistaa, että kyseessä todella on tappajaetana.

Espanjansiruetanan tuntomerkit ovat noin kymmenen sentin pituus ja kilven etuosassa oleva hengitysaukko.

Tappajaetana voi olla vaikea tunnistaa. Espanjansiruetanan hengitysaukko on kilven etuosassa, lähellä päätä. Ukkoetanalla se on kilven takareunassa, lähempänä keskivartaloa.

”Espanjansiruetana on suhteellisen kookas otus. Keskimäärin se on noin kymmenen senttiä pitkä, mutta se voi olla isompikin. Väritys vaihtelee ja värimuunnoksia on runsaasti. Tavallisesti etana on punaruskea tai likaisen ruskea”, Lindqvist sanoo.

Ruskeita pötköjä voi löytää puutarhasta kesäiltaisin, kun kosteus nousee ja ilma on riittävän lämmin. Sateella ja pilvisella säällä espanjansiruetanan voi bongata päiväsaikaankin.

Mistä tulee kauhua kylvävä lisänimi tappajaetana?

Espanjansiruetana tunnetaan myös tappajaetanana. Mistä moinen nimitys?

”Voisin olettaa, että nimitys tulee siitä, kun moni on nähnyt sen syövän lajitovereitaan. Siitä on voinut luulla, että etana on tappanut uhrinsa. Mutta oikeasti se ei tapa. Se syö vain kuolleita tai juuri kuolemaisillaan olevia lajitovereita,” Lindqvist kertoo.

Tappajaetana-nimitys saattaa juontaa juurensa myös espanjansiruetanan vaarallisuudesta. Etana saattaa kantaa kolibakteeria ja koirille vaarallisia keuhko- ja sydänmatoja. Lisäksi mönkijät saattavat kantaa mukanaan listeriabakteeria, joka voi aiheuttaa ihmiselle aivokalvontulehduksen tai keskenmenon.

Lindqvist ei kuitenkaan murehtisi turhaan.

”Ei näistä pidä turhaa hysteriaa levittää. Yleensä espanjansiruetana on tautien suhteen melko harmiton”, hän toteaa.

”Tiedän toki ihmisiä, jotka ovat syöneet niitä raakana ja sairastuneet. Yleensä silloin on ollut kyseessä vedonlyöntitilanne. En kyllä suosittele sitä missään muodossa.”

Lämmin talvi saattaa aiheuttaa espanjansiruetana-invaasion

Tyypillisesti espanjansiruetana elää vuodesta puoleentoista. Aikuiset etanat kuolevat usein Suomen kylmiin talviin. Etanan parin millin kokoiset maidonvalkeat munat kuoriutuvat kevään tullen.

Lindqvistin mukaan Etelä-Suomen leuto talvi saattaa näkyä etanapopulaatiossa.

”Voi olla, että aikuiset etanat ovat talvehtineet hyvin, ja ne lähtevät liikkelle, kun säät lämpiävät. Munat samaten ovat todennäköisesti talvehtineet hyvin. Tämä voi tietysti tarkoittaa sitä, että etanat aiheuttavat haittaa jo tavallista aikaisemmin”, Lindqvist pohtii.

”Mutta ei tätä ihan varmuudella vielä uskalla sanoa. Maa on nyt märkää, joten jos tulee kovia pakkasia ja maa jäätyy, se voi verottaa etanakantaa.”

Lue myös: Kurtturuusu: Näin tunnistat ja hävität haitallisen vieraslajin – älä sekoita vahingossa muihin ruusuihin!

Näillä konsteilla tuhoat tappajaetanan

Kasveja popsivasta kuokkavieraasta on onneksi mahdollista päästä eroon – tai ainakin verottaa kantaa huomattavasti.

Etanoiden bongailu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin säiden lämmetessä. Pihapiiri kannattaa myös pitää siistinä.

”Pihalle ei saa jättää lehti- ja risukasoja tai maatuvaa roskaa. Sellaisten alle etana menee mielellään munimaan”, Lindqvist sanoo.

Jos espanjansiruetanan löytää pihalta köllöttelemästä, se kannattaa kerätä heti talteen.

Etanat saa hengiltä heittämällä ne kiehuvaan veteen tai laittamalla etikkaliuokseen. Myös munakasat tuhoutuvat keittämällä. Jäänteet voi hävittää talousjätteen mukana tai hautaamalla ne riittävän syvään kuoppaan maahan.

Espanjansiruetanalla on myös jonkin verran luonnollisia vihollisia. Ohikulkeva siili saattaa napata etanan suuhunsa, ja myös linnuille kelpaa etanainen välipala. Lindqvist kertoo, että ulkomailla etanoiden torjumiseen on jopa käytetty ankkoja.

”Mutta ei niistä pidemmän päälle ole hirveästi apua. Isoimmat linnut myös ulostavat puutarhan täyteen. Siinä voi miettiä, että kumpi on kivempi: lintujen ulostekasat vai etanat.”

Keskustelu

Kommentoi juttua: Omia lajitovereitaankin popsiva espanjansiruetana on puutarhurin kauhu – kasveja tuhoava tappajaetana voi olla vaarallinen myös ihmisille

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X