Puutarha

Suunnitteletko kotitarveviljelyä? Näin aloitat helposti

Oman kasvimaan perustaminen ja kotitarveviljelijäksi ryhtyminen on oikeastaan varsin yksikertaista. Perustana ovat hyvä ja kostea maa ja oikea ajoitus. Kokeilemisen taloudelliset riskit eivät ole suuria, mutta vaarana on, että innostus kasvaa tehdessä.

Kevät on kotipuutarhurin tärkeintä aikaa. Jos satoa aikoo saada, kylvöt on saatava tehtyä oikeaan aikaan. Aloitteleva viljelijä saa tietoa istutusajankohdista ja kasvukauden pituuksista muun muassa siemenpusseista. Joistain kasviksista voi saada kesän aikana useammankin sadon, jos ajoittaa kylvöt hyvin.

Suomen kasvukausi on etelässäkin lyhyt. Joitakin lajikkeita, kuten paprikoita, tomaatteja ja kurkkuja on esikasvatettava. Toiset kasvit ehtivät tuottaa satoa ilman esikasvatustakin, mutta sato voi olla suurempi, jos niitä esikasvattaa. Esimerkiksi kaalit ja kurpitsat hyötyvät esikasvatuksesta.

Esikasvatuksessa auttaa kasvilamppu, joka antaa tarpeeksi valoa myös alkukevään päivinä tai jos etelään ja länteen suuntautuvien ikkunoiden edessä oleva tila ei riitä.

Kasvukautta voi saada monta viikkoa lisää myös levittämällä hangen päälle tuhkaa. Tuhka sulattaa lumen ja kasvimaa on sula ennen kuin sen ympäristö. Muista kuitenkin merkitä kasvimaa syksyllä ennen lumen tuloa.

Tuoretta jo keväällä

Itse kasvatettuja salaatteja joutuu odottamaan kesään asti, mutta lautaselle voi saada tuoretta, raikasta ja vihreää jo ennen salaattisadon valmistumista, ja ihan ilmaiseksi.

Luonto tarjoaa jo varhain keväällä vaikka minkälaista syötävää, eikä kovin kauaksi tarvitse yleensä lähteä. Esimerkiksi nokkosta löytyy lähes joka pihalta ja pientareelta. Siitä voi valmistaa pinaatin tapaan vaikkapa keittoa tai lettuja. Vuohenputki taas sopii hyvin salaatteihin, mutta myös piirakoihin, muhennoksiin ja keittoihin. Maitohorsman jämäkät versot puolestaan toimivat kypsennettynä parsan tapaan tai versoja voi pilkkoa salaatteihin ja keittoihin. Voikukastakin voi hyödyntää kaikki osat.

Villivihannekset kannattaa poimia nuorina ja käyttää heti, jolloin maku ei ole muuttunut vielä kitkeräksi. Villivihanneksia poimiessa on syytä olla tarkkana, jottei tule poimineeksi vahingossa mitään myrkyllisiä kasveja.

Lue myös: Kylvökalenteri kertoo, milloin siemenet kannattaa kylvää – katso oikeat ajankohdat, kylvät sitten suoraan maahan tai esikasvatat taimiksi

Multaa omasta kompostista

Kompostointi on käytännöllinen taito kotiviljelijälle. Kompostiin saa piilotettua puutarhan jätteet naateista nurmikkoon, syksyn lehtiin ja puista tippuneisiin oksiin. Samalla saa uutta ravinteikasta multaa istutuksille. Kun tuottaa omaa multaa, ei tarvitse kantaa raskaita multasäkkejä kaupasta. Rahaakin säästyy.

Puutarhakomposti on helppo perustaa. Puutarhajätteitä varten on saatavina erilaisia kehikoita, mutta sellaisen voi rakentaa itsekin esimerkiksi laudasta tai kananverkosta. Kompostointi onnistuu myös kasassa.

Kompostia rakennetaan kuin täytekakkua. Toimivuuden kannalta ilmavuus on tärkeää. Pohjalle laitetaan aluksi haketta tai pieniä oksia. Sen jälkeen kompostiin kasataan vuoron perään vihreitä kasvinosia, haravoituja lehtiä tai nurmikkoa ja taas oksasilppua. Sopivan kosteissa ja ilmavissa olosuhteissa pieneliöt, kuten bakteerit ja sädesienet, hoitavat kompostin lämmittämisen, jolloin jäte hajoaa nopeammin.

Perustamista seuraavana kesänä komposti kannattaa käntää. Valmista multa on vuoden parin päästä kompostoinnista. Käytännössä kompostin käyttö on helpompaa, jos niitä on kaksi. Silloin toista voi täyttää ja toinen saa muhia rauhassa.

Lähteet:  Omavaraopiston perustaja Maria Dorff ja Jovelan Johannana tunnettu  omavarainen.fi -sivuston tuottaja  ja tietokirjailija  Johanna Merinen, Instagramin @farmerimies, Martat, Biolan  ja Hyötykasviyhdistys.

Lue myös: Mikä multa sopii parhaiten millekin kasville? Näin valitset sen oikean

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 3/2023