Puutarha

Haluatko oman viljelypalstan? Näin sellaisen saa

Omalla viljelypalstalla voi kasvattaa hyötykasveja ja vaikka pieniä marjapensaita. Joillakin paikkakunnilla palstoja vuokraavat  yhdistykset, joillakin kaupunki. Miten kummassa viljelypalstan saa itselleen? 

Haaveiletko omasta kesäkukkaviljelmästä tai perunapellosta? Haluaisitko kokeilla matalalla kynnyksellä, miten viljeleminen sinulta sujuu? Viljelypalsta on helppo tapa päästä alkuun kaupunkiviljelyssä ja saada pöytään itse kasvatettuja vihanneksia, kasviksia, marjoja ja kesäkukkia. Kokosimme yhteen ohjepaketin siitä, miten oman viljelypalstan voi saada.

Lue myös: Näin viljelet luonnonmukaisesti kotipuutarhassa – 5 tärkeää vinkkiä luomuviljelyyn

Kuka viljelypalstoja vuokraa pääkaupunkiseudulla?

Viljelypalsta vuokrataan omaan käyttöön yleensä vuodeksi kerrallaan. Monesti sillä, joka on vuokrannut palstan edellisenä vuonna, on siihen etuoikeus myös seuraavana, jotta monivuotinen viljely on mahdollista.

Joissakin kaupungeissa palstat vuokrataan niin pitkäksi aikaa kuin viljelijä vain haluaa viljellä, ja jotkut palstaviljelijät ovat saattaneet viljellä samalla palstalla jopa 20 vuotta. Palstoja vapautuu kuitenkin uusille viljelijöille jatkuvasti.

Helsingissä kaupunki on vuokrannut viljelypalstat kaupunginosa- tai palstaviljelijäyhdistyksille, jotka vuokraavat palstoja eteenpäin kaupunkilaisille. Helsingissä on reilut 30 yhdistystä ja seuraa, joilta eri puolella kaupunkia sijaitsevia palstoja voi kysellä. Suurin palstoja vuokraava taho Helsingissä on Hyötykasviyhdistys ry, joka huolehtii yhteensä seitsemästä eri viljelypalsta-alueesta.

Vantaalla kaupunki vuokraa palstoja yhdistyksille, jotka puolestaan vuokraavat palstat kaupunkilaisille. Palstoja vuokraa 15 eri yhdistystä.

Espoossa kaupunki vuokraa viljelypalstat kaupungin asukkaille. Palsta-alueita on yhteensä noin 10 kappaletta, ja uusia alueita avataan jatkuvasti. Esimerkiksi keväällä 2021 Espoossa avautuu Silkkiniityn uudet palstat.

Lue myös: Viljelylaatikko omalle pihalle? Katso vinkit viljelylaatikossa viljelyyn ja kasvata vaivaton sato

Miten saa oman viljelypalstan?

Viljelypalstat jaetaan monissa kaupungeissa keväisin.

Esimerkiksi Helsingissä Hyötykasviyhdistys ry:llä ei ole jonotusjärjestelmää palstoihin. Jos edellinen vuokraaja luopuu palstasta, vapautuneet palstat arvotaan kiinnostuneiden kesken.

Vuonna 2020 palstahakemukset piti lähettää maaliskuun loppuun mennessä.

Helsingissä suosituimmilla viljelypalsta-alueilla hakijoita on paljon suhteessa vapautuneisiin palstoihin: esimerkiksi Kumpulan viljelypalsta-alueelta vapautui vuodeksi 2020 15 palstaa ja hakijoita oli yli 302. Annalasta taas vapautui 5 paikkaa ja hakijoita oli 150.

Espoossa palstoja voi hakea ympäri vuoden. Jokaiselle palstalle on tällä hetkellä jonoa alueesta riippuen 10–66 henkilöä.

Palstavuokra on pääkaupunkiseudulla paikkakunnasta, alueesta ja palstan koosta riippuen noin 40–50 euroa vuodessa.

Lue myös Anna.fi: Siirtolapuutarhamökki sopii koko perheelle – Katso kuvat hurmaavasta mökistä

Mitä palstalla saa viljellä?

Viljelypalstat on tarkoitettu avomaaviljelyyn. Palstoilla saa viljellä hyötykasveja ja kukkia.

Monilla palstoilla saa kasvattaa myös marjapensaita, muttei esimerkiksi koristepensaita. Helsingissä ja Vantaalla palstoilla saa kasvattaa maksimissaan 1,5 metriä korkeaksi kasvavia pensaita, Espoossa maksimissaan 2 metriä korkeaksi kasvavia pensaita.

Espoossa palstoilla saa kasvattaa marjapensaiden lisäksi minihedelmäpuita, Helsingin ja Vantaan palstoilla tämä on kiellettyä.

Palsta voidaan ottaa viljelijältä pois, mikäli tämä ei noudata palsta-alueen sääntöjä.

Kiellettyä on monissa paikoissa esimerkiksi oman palstan ulkopuolelle levittäytyminen, kiinteiden rakennelmien rakentaminen ja vieraslajien viljeleminen. Myös palstamaksun maksamatta jääminen voi johtaa ensin huomautukseen ja lopulta irtisanomiseen.

Palsta-alueiden säännöissä voi olla määräyksiä siitä, että rikkaruohot on kitkettävä, pensaita ei saa istuttaa liian lähelle palsta-alueen reunaa ja viljelyssä ei saa käyttää torjunta-aineita. Palstoille ei myöskään saa tehdä avotulta.

Kannattaa tarkistaa, onko palstaa vuokraava taho asettanut joitakin vaatimuksia siitä, mihin mennessä viljely on aloitettava palstalla. Jotkin yhdistykset tai kaupungit saattavat vaatia, että viljely aloitetaan esimerkiksi toukokuun puoliväliin tai toukokuun loppuun mennessä. Jos viljeyä ei ole aloitettu, palsta luovutetaan eteenpäin.

Lähteet: Espoon kaupungin Luonnonhoitoyksikön asiakaskoordinaattori Pirjo Aallon haastattelu, Helsingin kaupungin ohjeet palstaviljelijöille, Hyötykasviyhdistys ry, Vantaan kaupungin järjestyssäännöt viljelypalsta-alueille