Härmä pilaa kasvin ulkonäön – näin ennaltaehkäiset ja torjut loppukesästä ilmestyvän kasvitaudin
Vaalea härmäpeite kasvien lehdillä saattaa säikäyttää, mutta usein siitä on haittaa lähinnä kasvin ulkonäölle.
Härmä näkyy lehtien pinnoille ilmestyvänä valkoisena tai vaaleanharmaana jauhomaisena kasvustona. Sen aiheuttavat härmäsienet, jotka leviävät ilmavirtojen mukana päivisin. Sienten aiheuttamat vioitukset näkyvät kasveissa usein hellekesän lopulla.
Lue myös: Iskikö omenoihin muumiotauti? Älä tee yleisiä virheitä, jos haluat taudista eroon
Mistä härmä tulee?
Härmän aiheuttavat härmäsienet, jotka tarvitsevat elääkseen elävää solukkoa. Sienet itävät kosteassa mutta leviävät kuivassa kasvustossa lämpimällä säällä. Siksi vaihtelevat säät edistävät kasvitaudin esiintymistä.
Härmä ei ”tartu” kasviyksilöstä toiseen vaikkapa veitsen mukana, mutta sieni-itiöt voivat lentää kuivalla säällä ja suotuisat olot kohdatessaan itää toisen yksilön lehdellä. Jotkut härmää aiheuttavista sienistä elävät useassa kasvilajissa, toiset vain yhdessä.
Talvehtiiko se?
Koska härmäsienet tarvitsevat elääkseen elävää solukkoa, niiden vioittamat kasvin osat, puiden ja pensaiden lehdet sekä perennojen versot voi kompostoida. Puutarhajätekompostissa tuoreet lehdet ja versot kannattaa varmuuden vuoksi peitellä aiemmin kompostiin tuodulla jätteellä.
Taudin kestoaste voi talvehtia esimerkiksi mansikan lehtien alapinnalla, jos lehdet säilyvät talven yli. Siitä saattaa koitua ongelmia etenkin ammattiviljelyssä.
Tappaako härmä kasvin?
Puilla ja pensailla härmäkasvusto vikuuttaa lehdistöä ja aiheuttaa esteettistä haittaa.
Ruohovartisilla perennoilla se saattaa haitata kasvua, mutta niilläkin ennen kaikkea kasvin ulkonäköä. Jos kasvi kärsii oikein pahasta härmäsaastunnasta, kesän kasvu heikkenee – harvoin niin paljon, että kasvi kuolee.
Marjakasveille, kuten mansikalle, härmä aiheuttaa sadonmenetyksiä, muttei tapa kasvia.
Mitkä kasvit kärsivät taudista?
Härmää voi esiintyä lähes kaikissa kasveissa, mutta koristekasveista kasvitaudista tuntuvat kärsivän muun muassa siperianhernepensas, tuoksuköynnöskuusama, syysleimut, ruusut ja ukonhatut. Jalostuksessa on kehitetty härmän kestäviä lajikkeita etenkin satokasveille, kuten herukoille ja mansikoille.
Puilla ja pensailla härmästä saattavat kärsiä lehdet, mutta ne uusiutuvat vuosittain. Seuraavan kesän säistä riippuu, tuleeko härmää vai ei.
Torju härmä kotikonstein
- valitse härmänkestäviä lajikkeita
- huolehdi kasvin kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista lannoittamalla ja kastelemalla tasapainoisesti
- vältä liiallista typpilannoitusta, joka altistaa kasvit härmäsienille
- pidä kasvustot ilmavina, jolloin kosteus haihtuu eikä kasvustossa ei ole härmän itämiselle sopivia olosuhteita
- kerää heti pois sairastuneet kasvinosat ja kompostoi ne
- jos kastelet keskipäivällä, kasvuston kostuttaminen vähentää itiöiden leviämistä mutta saattaa antaa itiölle itämismahdollisuuksia
- jos kastelet aamulla kasvin tyvelle, kasvuston kuivahtaminen päivällä vähentää niiden itämismahdollisuuksia mutta lisää itiöiden leviämistä
Lähteet: Kotipuutarha-lehti, Härmän torjunta ja vinkit ennaltaehkäisy, Luoto & Luoto: Oman pihan terveydeksi (Readme, 2020), Päivi Parikka: Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa
Kommentoi
Kommentoi juttua: Härmä pilaa kasvin ulkonäön – näin ennaltaehkäiset ja torjut loppukesästä ilmestyvän kasvitaudin