Puutarha

Helppohoitoiset perennat palkitsevat hoitajansa ilman isoa vaivaa – 10 toinen toistaan kauniimpaa vaihtoehtoa

Haluatko katsella kukkia, mutta et jaksa kuopsutella puutarhassa? Tässä 10 helppohoitoista perennalajia, jotka päästävät puutarhurin vähällä.

Vähimmällä vaivalla puutarhan hoitamisessa selviää, kun suosii kukkavalinnoissaan perennoja eli monivuotisia ruohovartisia kasveja. Useimmat helppohoitoiset perennat talvehtivat lumipeitteen alla ilman suojaamista, eivätkä kovinkaan monet niistä tarvitse hoitoa kasvukaudella.

Lannoita perennamaat keväisin ja levitä katteeksi kompostia. Kun istutusalueet ovat melko tiheät, rikkaruohoille ei ole siellä sijaa. Kasvustot kannattaa jakaa muutamien vuosien välein.

Kasvia valitessasi tarkista aina, millaisessa valo- ja kosteusoloissa laji viihtyy. Ohuessa mullassa maa kuivuu nopeasti, syvämultaisessa kosteus säilyy pitkään.

Lue myös: Perennapenkin perustaminen tuo iloa vuodesta toiseen – katso vinkit ja perusta kukoistava perennapenkki

Helppohoitoiset perennat x 10

1. Isotähtiputki

Isotähtiputki (Astrantia major) kasvaa 50–80 senttiä korkeaksi. Mykerömäiset liilat tai valkoiset kukat puhkeavat keskikesän jälkeen. Laji viihtyy auringossa ja puolivarjossa, tavallisessa puutarhamullassa. Laji voi kylväytyä ympäristöönsä, joten poista kukat, jos et halua sen leviävän.

Perhosten suosikki, joka kestää pitkään maljakossa.

2. Kesäpikkusydän

Kesäpikkusydän (Dicentra formosa) on matalakasvuinen ja helppohoitoinen särkyneensydämen sukulainen.

Versot kasvavat 20–40 senttiä korkeaksi tiheäksi matoksi, ja ne peittävät maan tehokkaasti. Alkukesällä alkava kukinta kestää jopa kuukausia. Muurahaiset saattavat levittää kasvin siemeniä.

Pölyttäjien, etenkin kimalaisten, suosikki.

3. Kevätkaihonkukka

Kevätkaihonkukan (Omphalodes verna) pienet siniset kukat muistuttavat lemmikin kukkia. Lehdet ovat erilaiset, herttamaiset.

Vain 10-20 senttiseksi kasvava versosto peittää maata kauniilla lehdistöllään, ja siniset kukat puhkeavat huhti-toukokuussa.

Kasvi leviää maanpäällisten rönsyjen ja siementen avulla, mutta liikaleviämisestä on harvoin haittaa.

4. Malva

Kiiltomalva (Malva sylvestris) on perinneperenna, jota on viljelty jo 1800-luvun puolella.

50–100-senttiseksi kasvavan malvan punaliilat kukat avautuvat pikkuhiljaa heinäkuusta pitkälle syksyyn. Lajin voi istuttaa auringosta puolivarjoon. Laji on tottunut selviytymään heikommassakin maassa.

Sukulaisia ovat muun muassa harmaamalva, myskimalva ja maurinmalva.

5. Kuunlilja

Kuunliljojen (Hosta) lehtien koot vaihtelevat lautasenkokoisista pieniin miniatyyreihin. Väriltään lehdet ovat vihreitä, vihreä-valkoisia tai vihreä-keltaisia.

Kuunliljat viihtyvät puolivarjossa ja varjossa, aurinkoon istutettuina ne tarvitsevat kastelua. Kuunliljat leviävät multavassa maassa laajoiksi ”pensaiksi”.

Komealehtinen sinikuunlilja (Hosta sieboldiana ’Elegans’) kasvaa 50-60 senttiä korkeaksi. Koristearvo on lehdistössä, mutta loppukesällä se myös kukkii.

6. Kurjenmiekka

Kurjenmiekat (Iris) ovat suosittuja etenkin kosteilla kasvupaikoilla tai syvämultaisessa maassa viihtyviä lajeja.

Kurjenmiekoilla on nimensä mukaisesti miekkamaiset jäykät lehdet, ja ne kukkivat kesä-heinäkuussa.

Keltakurjenmiekka (I. pseudacorus) on luonnonvarainen laji, mutta suosittu myös puutarhassa. Suosittuja vesiaiheiden reunakasveja ovat myös kapealehtinen siperiankurjenmiekka (I. sibirica) ja leveämpilehtinen saksankurjenmiekka (I. germanica).

7. Kurjenpolvi

Kurjenpolvien (Geranium) sukuun kuuluvat muun muassa vaaleansinikukkainen kyläkurjenpolvi (G. pratense), maata tehokkaasti peittävä vaaleanpunakukkainen tuoksukurjenpolvi (G. macrorrhizum) ja varjossa viihtyvä liilakukkainen tummakurjenpolvi (G. phaeum). Metsäkurjenpolvi (G. sylvaticum) kukkii luonnonkasvina metsänreunoilla.

Kurjenpolvet viihtyvät paksumultaisessa maassa, useat lajit mieluiten puolivarjossa.

8. Maksaruoho

Maksaruohot (Sedum) ovat etenkin kuivien ja aurinkoisten kivikkojen pelastajia. Lajeja on paljon, kuten luonnonvarainen keltamaksaruoho, sekä punakukkaiset turkestanin- (S. ewersii) ja kaukasianmaksaruohot (S. spurium).

Matalat maksaruohot selviävät jopa hiekassa ja kasvikatoilla. Korkeakasvuinen komeamaksaruoho vaatii multavamman kasvupaikan. Se kukkii vasta syksyllä.

9. Palavarakkaus

Palavarakkaus (Lychnis chalcedonica) on puutarhojen kestosuosikki, joka viihtyy aurinkoisilla ja jopa paahteisilla kasvupaikoilla.

Versot kasvavat 60–80-senttisiksi. Punaiset, vaaleanpunaiset tai valkoiset kukat avautuvat pikkuhiljaa heinä-elokuussa. Jos palavarakkaus kuivuudessa ränsistyy, se kannattaa leikata kesällä alas, niin syksyyn mennessä paikalla on uudet lehdet.

Palavarakkaus leviää siemenistä ympäristöönsä. Lajista pitävät myös perhoset.

10. Päivänlilja

Tarhapäivänliljat (Hemerocallis) ovat lajista ja lajikkeesta riippuen 30–100-senttisiä pensasmaisia perennoja.

Kukinta kestää muutaman viikon, mutta lehdistö säilyy kauniina ja rehevänä sen jälkeenkin. Kukat avautuvat päiväksi ja sulkeutuvat illalla, siitä kasvin nimi.

Paksu ravinteikas multakerros varmistaa, että kasvi viihtyy vuosikaudet. Kun kukinta alkaa hiipua, on aika jakaa kasvi syksyllä. Vaikka kasvia ei jakaisikaan, lehdistö jatkaa rehevää kasvuaan.