Herneen viljely ei vaadi kummoista maaperältä eikä tarhurilta - satoa pääsee keräämään jo keskikesällä
Miedonmakuinen herne kuuluu kesähetkien yksinkertaisiin nautintoihin. Herneen viljely sopii aloittelijallekin, sillä herneelle riittävät hyvin vaatimattomat kasvuolot.
Herneen viljely palkitsee puutarhurin rapeilla paloilla ja makeilla herneillä keskikesällä. Moni muistaa jo lapsuudesta tukia pitkin kiipeilevät herneiden varret, joiden seasta oli hauska etsiä sitä makeinta sokeriherneen palkoa. Herneen viljely on helppoa, kunhan muistaa muutaman vinkin.
1. Herneen viljeljy onnistuu melkein paikalla kuin paikalla
Kotipuutarhoissa kasvatetaan sokeri-, taitto-, silpo- ja silpoydinherneitä. Herne on helppo kasvatettava. Se ei ole vaatelias maaperän ja kasvupaikan suhteen, mutta parhaan sadon saa vettä läpäisevällä valoisalla kasvupaikalla, huokoisessa ja multavassa maassa.
Maan ei tarvitse olla kovinkaan ravinteikas ja typpipitoinen, sillä herne kykenee hyödyntämään ja sitomaan juuri-nystyröillään ilmakehän typpeä papujen tapaan. Juuristobakteerien kerryttämä typpi hyödyttää myös kasvupaikan seuraavia kasveja, jos jätät herneen juuriston maahan. Kalkitse maa ennen kylvöä, pH:n on hyvä olla noin 6–7.
2. Kylvä herneet lämpimään maahan
Kylvä herneet suoraan avomaalle touko-kesäkuussa. Maan olisi hyvä olla +10 astetta, vaikka herne voi itää viileämmässäkin maassa. Kylmässä ja märässä maassa siemenet voivat mädäntyä.
Liota siemenet yön yli ja kylvä ne kosteaan maahan 2–3 cm syvyiseen vakoon, noin 5 cm välein. Kylvöksen voi peittää hallaharsolla, mikä nopeuttaa itämistä. Harso suojaa siemeniä myös linnuilta, jotka saattavat nokkia herneensiemeniä maan uumenista.
Herne kasvaa hyvin myös ruukussa, jossa kasvuston voi tukea köynnöstuella tai bambukepeistä tehdyllä obeliskilla. Myös avomaan tai viljelylaatikon rivistössä kasvavat herneet kannattaa tukea, vaikka herneen taimet tukeutuvatkin toisiinsa kärhien avulla. Optimaalinen kasvulämpötila on noin +20 asteen tietämillä.
3. Herneen viljely antaa satoa jo keskikesällä
Kastele taimivaiheessa ja palkojen kasvun aikaan kasvustoa säännöllisesti. Pitkät hellekaudet voivat heikentää satoa ja kellastuttaa kasvustoa.
Herneet eivät ole herkimpiä kasveja tuholaisille, mutta hernekääriäinen saattaa käydä herkuttelemassa palkojen herneillä. Aikainen kylvö voi auttaa vähentämään tuhoja.
Satoa pääsee yleensä korjaamaan heinäkuulta syyskuulle, lajikkeiden välillä voi olla eroja.
Lue myös: Pavun kasvatus onnistuu jopa ruukussa – näin kasvatat oman papusadon
4. Herneet ovat herkkua kuorineen päivineen
Älä anna palkojen kasvaa ylisuuriksi, jolloin niiden makeus vähenee ja maku muuttuu puisevaksi.
Silpo- ja silpoydinherneistä syödään palon sisältä pyöreät siemenet. Sokeri- ja taittoherne herkutellaan palkoineen, palkojen ollessa litteitä ja herneiden keskenkasvuisia. Kun sokeriherneen palon sisällä olevat herneet alkavat kasvaa kokoa, heikkenee sokeriherneen makeus. Jos et ole varma, kokeile maistaa palkoa. Jos palko on rapsakka ja makea, voi sen nauttia palon kera. Silpo- ja silpoydinherneitä suojaa sitkeä kalvo.
Oletko maistanut apposia? Kokeile kiehauttaa herneet palkoineen, kasta voisulaan ja vedä palko hampaiden välistä siten, että herneet jäävät suuhun.
Lue myös: Ruohosipulin kasvatus: Näin saat oman mättään, josta voit saksia maustetta ruokiin
Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 5/21.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Herneen viljely ei vaadi kummoista maaperältä eikä tarhurilta - satoa pääsee keräämään jo keskikesällä