koivuangervo

Koivuangervo on suosittu pensas – näin saat sen menestymään

Rovaniemen korkeudella asti menestyvä pensas on saanut nimensä koivun mukaan, vaikkakin yhteneväisyys on kaukainen.

Koivuangervo (Spiraea betulifolia) on tuttu näky pihoilla ja puistoissa. Matala, pyöreäkö ja tuuhea pensas on monikäyttöinen. Se sopii niin pensasaidaksi, erilaisiin ryhmiin kuin yksittäiseksikin pensaaksi.

Lue myös: Perennapenkin perustaminen tuo iloa vuodesta toiseen – katso vinkit ja perusta kukoistava perennapenkki

Koivuangervo on helppohoitoinen ja kestävä kasvi. Koivuangervo menestyy vyöhykkeillä I–VI eli Rovaniemen korkeudella saakka.

Pensaan valkoiset, pörröisiltä näyttävät kukinnot ihastuttavat alkukesästä. Kesän pensas ihastuttaa vehreydellään. Syksyllä pensaan lehdistö muuttaa väriään. Ruskaväristä tulee runsaassa valossa tulisen oranssinpunainen.

Pensas kasvaa 50–80 cm korkeaksi tai jopa metrin korkuiseksi lajikkeesta ja kasvupaikasta riippuen. Juurivesojen vuoksi pensaasta kehittyy vanhemmiten korkeuttaan leveämpi. Koivuangervo on hyvin tiheäoksainen pensas.

Tiesitkö, että koivuangervo on saanut nimensä lehtien muodon mukaan, vaikkakin leveät lehdet muistuttavat vain kaukaisesti koivua.

Lue myös: Hyvin hoidettu pensasaita on pihan komistus – onko valintasi leikattava pensasmuuri vai vapaasti kukkiva aidanne?

Koivuangervo tyytyy vähään

Kasvi on melko vaatimaton kasvupaikan suhteen. Se sopii aurinkoon tai puolivarjoon. Aurinkoisella paikalla pensas kukkii runsaimmin ja saa parhaan syysvärin.

Koivuangervo pitää ravinteikkaasta, syvämultaisesta ja läpäisevästä maasta. Kasvualustaksi riittää tavallinen puutarhamulta.

Istutusväli on noin 80 cm. Aidanteissa noin 50 cm. Istutussyvyys on noin 40–50 cm. Erillistä istutusleikkausta ei tarvitse tehdä.

Koivuangervon hoito on helppoa

Koivuangervoa kannattaa kastella istutuksen jälkeen muutaman viikon ajan. Muuten kasvi ei vaadi vettä, mutta pitkinä kuivina kausina kastelu voi olla tarpeen.

Kasvin voi lannoittaa keväällä yleislannoitteella.

Pensas kestää jopa vuosittaisen alasleikkauksen varhain keväällä ilman, että kukinta kärsii, sillä koivuangervon kukinnot kehittyvät saman vuoden versoihin. Nuorta pensasta ei kuitenkaan tarvitse leikata.

Pensas kestää myös lumen painoa hyvin.

Lähteet: Kekkilä, Plantagen ja Viherpeukalot

Juttua muokattu 20.8.2020: Juttua täydennetty.

Avainsanat

Keskustelu

Onko kellään koivuangervoa yksittäispensaana? Näyttääkö se hyvältä? Olen ajatellut sellaista omakotitalon pääoven viereen.

Leikkasin koivuangervot syksyllä noin puolimetrisiksi. Ne eivät ole kukkineet tänä kesänä ollenkaan, mutta ovat kasvaneet aivan hurjasti. Mikä on ollut vikana? Olisiko pitänyt leikata vasta keväällä? Muina vuosina kukinta on ollut tosi upeaa:)

Antaisitteko hyvät puutarhojen ystävät hyviä neuvoja : olen hakenut tietoja pikkujasmikkeen oikeasta leikkaustavasta. Pensaat on istutettu keväällä -2011. Silloin niitä ei leikattu, eikä myöskään viime vuonna. Teenkö niihin nyt harvennusleikkauksen, eli talven vaurioittamat yms. oksat pois, vai mitä ??Ongelma on se, että pensaat ovat taloyhtiön pihassa ja neuvojia oikeasta leikkaustavasta ,aina pensaiden alaslekkaamiseen riittää !
Kiitos tulevista neuvoista !

Pikkujasmiketta ei tarvitse yleensä leikata. Vain vanhoista pensaista poistetaan vuosittain vanhat, huonosti kukkivat oksat. Alasleikkaamista ei kannata tehdä. Kuinka vanhoja pikkujasmikkeet pihassanne ovat? Sama neuvo pätee myös muihin jasmikkeisiin esim. loisto- ja hovijasmikkeeseen. Itselläni kasvaa pihassa jo vanhoja loistojasmikkeita, eikä niitä ole tarvinnut leikata koskaan.

Alppiruusun versot
Alppiruusuni ovat tehneet hienot nuput seuraavaa kevättä varten.
Muutamana keväänä nupun juuresta on lähtenyt uusia versoja ja
kukat ovat jääneet aukeamatta. Nuppu on kuivunut noiden
komeiden versojen keskelle.
Annan aina keväällä kahvinporoja juurelle, ei kai se vaan ole syynä moiseen?

Kommentoi juttua: Koivuangervo on suosittu pensas – näin saat sen menestymään

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X