Puutarha

Komealupiinin kasvattaminen kotipihassa on kiellettyä – näin onnistut ikävän vieraslajin hävittämisessä

Hus pois kotipihoilta, komealupiini! Haitallisen vieraslajin hävittäminen on monivuotinen urakka, mutta näillä ohjeilla lupiinikasvustoista pääsee eroon.

Komealupiini (Lupinus polyphyllus) on määritelty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Se tarkoittaa, että lupiinin kasvattaminen kotipihassa ja sen myyminen ja luontoon päästäminen on lailla kiellettyä.

Lupiinia ei myöskään saa tuoda Suomeen maan rajojen ulkopuolelta, kuljettaa tai luovuttaa esimerkiksi tuttavalle kasvatettavaksi.

Valtioneuvoston kesällä 2020 julkaiseman vieraslajien hallintasuunnitelman mukaan komealupiini pyritään torjumaan kiireisimmin luonnonsuojelualueilta ja uhanalaisten lajien esiintymispaikoilta. Myös arvokkailta niityiltä ja kedoilta, joilla on monipuolinen lajisto, haitallinen vieraslaji yritetään pitää poissa.

Jotta komealupiinin torjuntatyö ei olisi turhaa, kotipuutarhurin on hyvä tietää, miten hän voi estää kasvia karkaamasta pihamaalta luonnonhelmaan.

Lupiinin hävittäminen on vaikea ja monta vuotta kestävä urakka, mutta näillä vinkeillä voit onnistua estämään kasvin leviämisen.

Lue myös: Pitääkö haitallinen vieraslaji poistaa kotipihasta ja voiko kasvattaja saada sakot? Asiantuntija vastaa

Tunnista komealupiini

• Komealupiini on monivuotinen.
• Se kasvaa 1–1,5 metriä korkeaksi.
• Terttumainen pitkä kukinto voi olla violetti, sininen, valkoinen tai vaaleanpunainen.
• Kukkii kesä–heinäkuussa.
• Lehdet ovat pitkät, suipot ja sormimaiset lehdet, ja niitä on yleensä 9–15.
• Siemenpalot ovat aluksi vihreitä ja harmaakarvaisia ja muuttuvat sitten ruskeiksi. Siemenet ovat ruskeita ja kovia.
• Lupiini juuristo haaroittuu voimakkaasti.
• Juuristossa on juurinystyröissä. Niissä elää bakteereita, jotka sitovat ilmasta typpeä ja rehevöittävät maaperää.

Komealupiini on uhka hyönteisille ja kasveille

Komealupiinit valtaavat tienvarret, harjualueet ja luonnon niityt. Kasvi tukahduttaa ja varjostaa ison  kokonsa vuoksi alkuperäistä lajistoa. Tämä on uhka perinneympäristöille sekä uhanalaisille kasveille, joilta lupiini varastaa elintilaa.

Kun alkuperäinen lajisto vähentyy, alueilta vähenevät myös perhoset. Päiväperhoset käyttävät ruoka- ja lisääntymiskasveina alkuperäisiä niittykasveja. Lupiini ei kelpaa perhosille ruoaksi.

Lupiinin on havaittu vähentävän muidenkin hyönteisten kokonaismäärää. Kasvi sisältää pölyttäjille myrkyllistä alkaloidia, lupaniinia, joka haittaa kimalaisten lisääntymistä.

Komealupiini on ihmisillekin syötäväksi kelpaamaton sen sisältämien alkaloidien vuoksi.

Näin estät komealupiinia leviämästä

• • Lupiinin hävittäminen on vaikeaa, ja työ kestää monia vuosia, sillä maaperän siemenpankista kasvaa uusia taimia esiin jatkuvasti.

• • Kotipuutarhassa tärkeintä on kerätä kukat pois ennen kuin siemenet kypsyvät. Tämä estää kasvin levittäytymisen uusille alueille pihamaalta. Yksi lupiini voi tuottaa jopa sata siementä.

• • Yksittäiset kasvit voi hävittää kaivamalla kasvit juurineen maasta.

• • Mikäli kasvusto on suuri, kannattaa kokeilla niittämistä. Niittäminen pitää tehdä ennen siementen kypsymistä. Niittäminen ei hävitä kasvustoa, mutta voi hidastaa sen leviämistä tai estää leviämisen kokonaan. Niitto kannattaa toistaa 2–4 kertaa lupiinin kasvukauden aikana, ennen kuin siemenpalot ilmestyvät kasviin. Näin lannistetaan lupiinin kasvuvoima. Niittämistä tulisi jatkaa niin monta vuotta, kunnes lupiineja ei enää nouse maasta. Tämän jälkeen seuraa aluetta muutaman vuoden ajan, jotta voit olla varma kasvin häviämisestä.

• • Selvärajaisen kasvuston voi hävittää tehokkaasti peittämällä. Lupiinit peitetään valoa läpäisemättömällä muovilla. Muovin reunat ankkuroidaan siten, että kasvusto pysyy piilossa kaksi vuotta. Peittämiseen kelpaa esimerkiksi aumamuovi, mutta ei tavallinen vihreä pressu tai mansikkamuovi.

Käsittele vieraslajijäte oikein

Jos lupiinikasvuston niittää, niittämisestä syntynyt jäte on kuljetettava pois alueelta, jotta jäte ei rehevöitä aluetta ja anna uutta pontta lupiinien kasvulle.

Lupiineista syntyneen kasvijätteen voi kompostoida, jos lupiini ei ole vielä ehtinyt tehdä kypsiä siemeniä. Itämiskelpoiset siemenet ja juuret laitetaan sekajätteeseen, josta ne menevät poltettaviksi.

Kaikki havainnot lupiineista ja muistakin vieraslajeista voi ja on tärkeää ilmoittaa osoitteessa Vieraslajit.fi.  Näin voit itse osallistua luonnonsuojelutyöhön, ja esimerkiksi kunnat ja alueelliset viranomaiset voivat poistaa lupiinit isolta alueelta kustannustehokkaasti.

Saako lupiineja poimia maljakkoon?

Lupiineja voi poimia kukkakimppuihin kotipihalta ja luonnosta jokamiehenoikeudella.

Samalla, kun kukan nappaa kukkakimppuun pihalta, voi kasvin juuret kaivaa maasta, ja hävittää ne oikealla tavalla.

Kun kukat ovat olleet aikansa maljakossa piristämässä, hävitä ne polttokelpoiseen sekajätteeseen. Kukissa voi olla jo itämiskelpoisia siemeniä, mitkä todennäköisesti selviävät itämiskykyisinä jopa lämpökompostorin käsittelystä.

Asiantuntijana jutussa toimi Suomen Luonnonsuojeluliiton vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä. Muut lähteet: vieraslajit.fi: Lupiini, Maa- ja metsätalousministeriö, Allergia.fi

Juttua muokattu 16.6.2023: Juttua täydennetty.