Kompostin perustaminen kannattaa

Kompostointi palkitsee. Kotitaloudessa syntyvät biojätteet voi hyödyntää niin, että niistä saadaan puutarhaan multavaa maanparannusainetta.

Niille, jotka eivät aio itse nikkaroida ruokakompostoria, on myynnissä useita asianmukaisesti lämpöeristettyjä ja haittaeläimiltä suojattuja malleja. Kompostorin kannessa ja pohjassa tulee olla riittävät ilmanottoaukot, jotta sisään tulee happea ja liika kosteus poistuu. Näin luodaan otolliset olosuhteet pieneliöille ja lahoaminen pääsee vauhtiin.

Ennen paikan valitsemista kannattaa tarkistaa kuntansa jätehuoltomääräykset. Hyvä yleissääntö on, ettei kompostorista saa olla haittaa. Ainakaan ilman lupaa sitä ei kannata perustaa kovin lähelle naapurin rajaa. Koska kompostorista valuu suodevesiä, se tulee sijoittaa nestettä läpäisevälle alustalle ja vähintään 15 metrin päähän kaivosta tai muusta vesielementistä.

Kerroksittain purtavaa pieneliöille

Kun ilma on lämmennyt plussan puolelle, on sopiva aika perustaa komposti. Vuosikymmeniä kompostoinut espoolainen Tuula Vilske neuvoo, että tyhjän kompostorin pohjalle pannaan 20 sentin kerros kuohkeaa seosainetta: haravointijätettä, pieniä risuja tai muuta pehmeää kariketta kuten pilkottuja perennan varsia. Näin varmistetaan ilman kierto.

Jos et ole aiemmin kompostoinut, kysäise tuttavilta tai naapureilta, josko saisit heiltä ämpärillisen puolivalmista kompostia. Se toimii kuin ruistaikinan juuri uutta taikinaa tehdessä.

Vanhan kompostin mukana saat elintärkeät pieneliöt ja lierot kompostoriin lahottamaan jätettä. Puolivalmis komposti ripotellaan tasaisesti karikekerroksen päälle. Toki ilman ”kompostinjuurtakin” pääsee alkuun.

Lisää seuraavaksi kerros edellisen syksyn lehtiä. Niitä voi hieman kostuttaa, mikäli lehdet ovat rutikuivia.

Riittävästi hiiltä ja typpeä

Hajoamisprosessin jouduttamiseksi lehtikerroksen päälle voi ripotella kaupasta ostettua kompostiherätettä.

Näin rakennetun ”kompostikakun” päälle Tuula neuvoo levittämään tasaisesti ruoantähteitä: leivän kannikoita, homeista taatelikakkua, kalanperkuujätteitä, kahvinporoja ja vihannesten sekä hedelmien kuoria. Ne kannattaa pieniä, jotta kompostoituminen nopeutuisi.

Ennen kannen sulkemista ripotellaan päälikerrokseksi vielä tasaisesti seosainetta. Sitäkin voi ostaa kaupasta, mikäli omalta pihalta ei alkukesästä tai vaikkapa talvella löydy riittävästi seosta.

Kasaamalla kerroksittain hiiltä sisältävää karkeaa seosainetta sekä typpipitoista biojätettä saadaan luotua oikea hiili-typpi -suhde ja taataan hapen ja kosteuden riittävä saanti sekä oikea lämpötila. Riittävän korkea lämpötila (noin 60-70 astetta) tarvitaan siksi, että haitalliset bakteerit ja rikkakasvien siemenet tuhoutuisivat.

– Ei kannata lannistua, vaikka kompostointi ei aluksi sujuisi oppikirjojen mukaan. Työ tekijäänsä neuvoo, Tuula Vilske kannustaa.

Lisää tietoa: Kirsi Tuominen: Kaikki kompostoinnista (Minerva, 2008), YTV:n kompostointiopas, www.biohalo.net

Ongelmia syntyy, jos…

Liian märkä komposti syntyy, jos seosainetta on joukossa liian vähän. Sitä pitää lisätä. Biojäte on itsessään märkää ja mikäli sitä on liikaa suhteessa kuivempaan seokseen, komposti on liian märkä.

Komposti haisee, jos biojätettä eli typpeä on liikaa suhteessa seosaineeseen eli hiileen. Oikeaa suhde riippuu siitä, mitä kompostoriin panee. Nyrkkisääntö voisi olla, että seosainetta on oltava sen verran, ettei komposti tiivisty liikaa.

Liian kuiva komposti ei toimi eikä kuumene. Sitä voi kastella hieman ja pitää huolta siitä, että kosteaa biojätettä on riittävästi suhteessa kuivempaan seosaineeseen.

Avainsanat

Keskustelu

Olen kiitollinen yläasteella olleesta opettajasta Jaakosta, joka oli kompostimies henkeen ja vereen vaikkei kompostointi ollut 80-luvun alussa kovin muodikasta. Hän opetti kompostin tekoa ja tartutti mieleen positivisen latauksen asiasta. Kotona meillä ei silloin erikseen kompostoitu, koska navetan takana kohoava lantatunkio ajoi saman asian. Nyt karjattomana harrastan kompostointia ja samalla tulee hoidettua yksi osa huushollin jäteasioista. Kiitos Jaakon!

Kompostointiin oikein innostuu, sen oppi jokainen, kun lueskelee ja kyselee, minulla on kaksi niinsanottua lehtikompostoria, teräsverkkopohjat, hyvä lmarako alla ja suu iso,on niin hyvä kääntää ja hoitaa, ovat toimiineet erinomaisesti,Hyvä kasvi on Saksankirveli , kasvu on runsasta ja tuoksu ,niitä oksia kun heittelee kompostiin tulee raikas tuoksu, Innolla vaan kokeilemaan..

Olen vasta alkaja kompostoinnille.
Teimme puukehikon ja aika tukevan rautalankaverkkoa pohjalle.
Sillä on ainoastaan puutarhankasvien rikkaruohot, ruohoa ja tuorekasvien paloja ei niin sanotusti keitettyä ruokajätettä.
Kastelemme aina välillä sitä kompostia.
Siellä vaan käy tokimassa mäyrä tai jokin muu eläin öiseen aikaan.
Mikä neuvoksi?

Onko kompostissasi kansi päällä? Kaikenlaisia tonkijoita kyllä riittää,sillon siihen voi laittaa ruoka jätteetkin, toiminta olis vaan tehokkaampaa.Hyviä mullan tuoksujaja innostusta! T. maikki Toivakasta.

Siilit kuulemma viihtyvät avokomposteissa, lienee hyvä ruokapaikka ja talvella unien aikaan ehkä majapaikkakin.

Olen kompostoinut jo vuosia ja on hupaisa seurata, miten muodikasta ellei suorastaan trendikästä siitä onkaan tullut. Kerrankin hyvä muotivillitys, säilyis vaan!

Meidän kompostimme on aivan mäekä. reunoilla on ylimääräsitä vettä vaikka kuinka paljon. Mikä neuvoksi?

Olisi mukava jos Kotilien kompostointiohje olisi ilman muovista kompostoria.

Haluan ohjeen vanhan kompostointisysteemin mukaan. Pankaapa tulemaan.
Nykyiset ohjeet on rakennettu muovikompostoreille. Se popikkeaa jonkunverran vanhanaikaisesta systeemistä.

Kommentoi juttua: Kompostin perustaminen kannattaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X