Puutarha

Kumppanuuskasvit parantavat satoa ja auttavat tuholaistorjunnassa - katso vinkit hyviin kumppaneihin!

Kumppanuuskasvit ovat eri kasvilajeja, jotka hyötyvät monin tavoin toistensa läheisyydestä. Kumppani voi ehkäistä tuholaisia, rikkaruohoja tai tarjota vaikka varjoa.

Kumppanuuskasvit tarkoittavat kasvilajeja, joka viihtyvät toistensa seurassa niin hyvin, että niistä on toistensa kasvulle ja hyötykasvin kohdalla satoisuudelle hyötyä.

Toisen kasvilajin läheisyydesta voi olla monenelaista hyötyö kummallekin kumppanuuskasvin osapuolelle. Perimätietona sukupolvelta toiselle siirtyneitä havaintoja ovat viljelijät iät ja ajat hyödyntäneet.

Lue myös: Kylvä kesäksi nopeita kukkia ja vihanneksia – ohjeet vaihe vaiheelta

Kumppanuuskasvit: Samettikukka on yksi tunnetuimmista kumppanuuskasveista.
Samettikukka on yksi tunnetuimmista kumppanuuskasveista. Sen tuoksulla voi olla tuholaisia torjuvaa vaikutusta ja juuristo estää sukkulamatojen tuhoja.

Kumppanuuskasvit suojaavat toista lajia

Syynä kasvien viihtymiseen on monesti rinnakkain viihtyvien kasvilajien, kumppanuuskasvien, toisiaan täydentävät ominaisuudet. Lehtevä kasvi suojaa auringosta tai tuulesta kärsivää, ja maata peittävät matalat kasvit toimivat elävänä katteena suojaten maan pintaa rikkaruohoilta ja haihdunnalta.

Syy suotuisaan yhdessäoloon saattaa löytyä myös eri kasvilajien erilaisesta ravinteiden tarpeista. Palkokasvit ovat kasvimalle hyväksi, sillä ne sitovat maahan typpeä, jota sen ympärillä tai jälkeen viljeltävät kasvit tarvitsevat. Palkokasveja käytetään viljelykierrossa myös silloin, kun maan halutaan antaa levätä.

Lue myös: Keittiötarha kukkii ja tuottaa satoa: näin onnistut omalla pihallasi

Kumppanuuskasvit voivat houkutella paikalle tarpeelisia pörriäisiä.
Monista kukista on hyötyä kasvimaalla, koska ne houkuttelevat paikalle pölyttäjiä, joita monet hyötykasvit tarvitsevat tuottaakseen satoa.

Kumppanuuskasvit voivat toimia tuholaistorjunnassa

Luonnonmukaisessa viljelyssä käytetään hyväksi kumppanuuskasveja myös tuholaisten torjunnassa. Voimakastuoksuiset lajit harhauttavat tuholaisia, jolloin viljelykasvit saavat kasvaa rauhassa. Tällaisena kasvina hyödynnetään potagereissa esimerkiksi samettikukkia.

Tuholaisia houkuttelevat lajeja kutsutaan puolestaan houkutuskasveiksi, joita kannattaa kasvattaa kaistoilla viljelykasvien ympärillä. Houkutuskasveja hyödynnetään myös ammattiviljelmillä.

Kiinankaali ja kukkakaali vetävät puoleensa kaalikärpäsiä. Peltokanankaali on rikkaruoho, joka on ososittautunut jopa niitä tehokkaammaksi imuriksi. Etanoiden ja kotiloiden suosikki kotipihoilla on samettikukka.

Krassi on hyvä kumppanuuskasvi, joka suojelee viljelyksiä etanoilta.
Krassi on hyvä kumppanuuskasvi, joka suojelee viljelyksiä etanoilta.

Kukka on monesti hyvä kumppani hyötykasville

Kasvimaalla kasvavilla kukilla on merkitystä viljelykasvien terveydelle. Eniten kokemusta tästä on potagereissa, joissa kukkia ja hyötykasveja viljellään sopusoinnussa.

Kasvustossa  pesivät tuholaisten luontaiset viholliset ja kukkien siitepöly ja mesi tarjoavat ravintoa hyötyhyönteisille ja pölyttäjille. Kasvimaalle on hyvä kylvää eri aikoihin kukkivia lajeja. Härkäpapu ja rehuvirna, jotka tuottavat mettä ennen kukintaansa, ovat myös suositeltavia.

Lue myös: Voiko kasvimaata kastella liikaa? Kasvimaan kastelu onnistuu, kun muistat muutaman tärkeän seikan

Kumppanuuskasit: salvia, basilika ja meirami torjuvat tuholaisia ja sienitauteja.
Kumppanuuskasit: salvia, basilika ja meirami torjuvat tuholaisia ja sienitauteja.

Lähde: Kotipuutarha.fi

Lisää hyviä ja huonoja kasvinkumppaneita, kasvilajikohtiaisia listauksia eri kasvien sopimisesta viljelyyn rinnakkain:

Tarhuri.fi

Hyötykasviyhdistys

Kommentoi

Kommentoi juttua: Kumppanuuskasvit parantavat satoa ja auttavat tuholaistorjunnassa - katso vinkit hyviin kumppaneihin!

Jansku

Kiitos jutusta. Itseäni kiinnostaisi tietää, minkä avulla kotiloista pääsee eroon. Oma puutarhainnostukseni on kuolemassa kun etanat syövät ihan kaiken. Pieniä ja isoja kotiloita löytyy melkein mistä vaan. Tänä kesänä sain jo hyvästellä raparperin. Sen lehdet syötiin aivan ”pitsiksi” jo toukokuussa. Minttu ja ruohosipuli niille ei vielä ole kelvannut.

Paula Ritanen-Närhi

Anteeksi, että huomasin vasta nyt. Ymmärrän kyllä hyvin, että tilanne voi olla vaikea.

Meillä on kotona (koko alueellamme) paljon lehtokotiloita. Ne viihtyvät varsinkin tiheissä kasvustoissa, kosteudessa. Osittain olemme syyllisiä itse, sillä olemme istuttaneet puutarhamme liiankin reheväksi tieten tahtoen ja tuntien riskit.

Leikattu nurmikko ei ole niin altis kuin maanpeitekasvien pinnoittama piha. Istutusväleillä on myös merkitystä vaikkapa viljelylaatikkojen tuhoissa. Kumpaakaan emme ole itse hyödyntäneet.

Satokasvit kasvatammekin kasvihuoneessa ja viljelylaatikoissa. Etenkin kasvihuone on ollut hyvä. Etanoita meillä ole ollutkaan, vain näitä lehtikotiloita.

Jos haluat perustaa kotilovapaan viljelylaatikon, sijoita se vaikkapa sorapetin päälle äläkä istuta viereen kasveja. Tuuli kuivattaa silloin kasvustoa. En takaa, että täysin säästyt niiden kiipeilyltä, mutta tilanne on parempi?

Vastaa käyttäjälle Paula Ritanen-NärhiPeruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.