Puutarha

Laatikkoviljely onnistuu näinkin suuressa mittakaavassa! Näin Marjo viljelee laatikkopuutarhassa 

Laatikkoviljely ratkaisi rikkaruohottuneen kesämökkipihan ongelman! Itse tehden viljelylaatikoista saa juuri omaan pihaan oikean kokoisia.

Laatikkoviljely sopii erinomaisesti myös kesämökille! Helsinkiläiset Marjo ja Seppo Rikkonen toteuttivat laatikkoviljelmän kesämökkitontillaan Pyhtäällä Kotkan kupeessa.

Puutarhan ydin on 500 neliömetrin alue, jonne rakennetuissa viljelylaatikossa kasvaa sekä hyöty- että koristekasveja. Avuksi kaivinkone Rikkoset kertovat kyllästyneensä katselemaan pusikoitunutta peltoa. Paikalle tilattiin kaivinkone. Helposti leviävät rusopajuangervopensaat kaivettiin ylös juurineen ja upotettiin kolme metriä syvään kuoppaan. Päälle kaivinkone junttasi paksun kerroksen savea.

Lue myös: Lavakaulus omalle pihalle? Katso vinkit viljelylaatikossa viljelyyn ja kasvata vaivaton sato

Viljelylaatikot rakennettiin raakalaudasta, ja laatikoiden alle levitettiin maanrakennuskangas, joka estää rikkaruohoja nousemasta pohjamaasta. Kangasta on myös sepelillä päällystettyjen käytävien alla.

Erikokoisia laatikoita on 18. Suorakaiteen malliset ovat 2,5 metriä leveitä ja 3–5 metriä pitkiä. Reunat ovat kahden laudan korkuiset eli 30-senttiset. Laatikoiden ulkopinta käsiteltiin puunsuoja-aineella ja sisäpuolelle kiinnitettiin lahoamista estävä muovi.

Syötävien kasvien laatikot täytettiin kasvisten viljelyyn tarkoitetulla puutarhamullalla. Koristekasvien laatikoihin tilattiin kierrätysmultaa, jossa yhtenä raaka-aineena on puhdistamoliete. Kaikkiin laatikoihin muokattiin lisukkeeksi myös omaa kompostia.

Lue myös: Tee itse minikasvihuone – kätevä DIY-minikasvihuone mahtuu vaikka parvekkeelle!

Laatikkoviljelyllä saa puutarhaan hyötyä ja silmäniloa

Marjo ja Seppo ovat istuttaneet viljelylaatikoihin vihanneksia, kukkia ja marjapensaita sekä pienen mutta tuottoisan mansikkamaan.

Laatikot tuottavat mukavasti myös sipulia, porkkanaa, perunaa ja punajuurta. Kurpitsa on istutettu lämpöpenkkiin, joka on kasattu lahopuusta, kompostista, puutarhajätteestä, hevosenlannasta ja mullasta.

Laatikkoviljely sopii erityisesti metsäpohjalle, kivikkoon tai pahasti rikkaruohottuneelle paikalle.

Myös perinneperennat, kuten syysleimut, värimintut, pionit ja kurjenpolvet, valtaavat yhä enemmän tilaa.

Laatikoita nikkaroidaan lisää sitä mukaa kun tilaa tarvitaan.

Lue myös: Älä eksy metsässä! 5 elintärkeää vinkkiä marjastajalle ja sienestäjälle

Varhainen sato

Rikkosten laatikkopuutarhaa viljellään mahdollisimman luonnonmukaisesti, ravinteet kierrätetään ja tuhoeläimiä torjutaan vain tarvittaessa. Kompostin ravinteet ovat hyötykäytössä. Seppo valmistaa nokkosliuosta vanhassa pulsaattorissa, josta sitä siivilöidään käyttöön: tuhoeläimille vahvempi liuos ja lannoitteeksi laimeampi.

Keväällä hyötykasvit saavat ravinteekseen myös vihanneslannoitetta ja puhdasta puuntuhkaa. Kompostoivan käymälän eroteltua virtsaa annostellaan kesällä laimennettuna typpilannoitteeksi kukille. Syksyllä perennojen versot leikataan ja viedään kompostiin. Osa yksivuotisten vihannesten naateista muokataan laatikoiden pintamultaan.

Keväällä maa sulaa kohotetussa kasvualustassa varhain. Ensimmäisenä laatikoista nousevat sipulikukat.

”Kylvän porkkanat ja punajuuret jo huhti-toukokuun vaihteessa, samoin istutan sipulit ja perunat. Levitän vain laatikoiden päälle lämpöä keräävän kasvuharson”, Marjo kertoo.

Lue myös: Näin viljelet luonnonmukaisesti kotipuutarhassa – 5 tärkeää vinkkiä luomuviljelyyn

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 06/2019.