Puutarha

Milloin maanparannus on tarpeen ja miten se tehdään? Näin teet kasviksille ja kukille otollisen kasvualustan

Hyvä kasvualusta takaa parhaan sadon ja kukkaloiston. Maanparannus auttaa, kun kasvualusta ei ole kunnossa.

Hyvä kasvualusta on koko puutarhan, niin nurmikon, kasvimaan kuin perennapenkin, menestyksen perusta. Hyvän kasvualustan ominaisuuksia ovat valituille kasveille sopiva veden ja ravinteiden pidätyskyky sekä vilkas pieneliötoiminta. Aina maa ei ole valmiiksi valituille kasveille sopivaa, joten tarvitaan maanparannusta.

Lue myös: Kevätlannoitus herättää puutarhan eloon – puutarhuri kertoo, milloin se kannattaa tehdä

Maanparannuksen idea on korjata maan ravinnetasapainoa ja peruslannoittaa kasvualustaa istutettavien kasvien tarpeiden mukaan. Samalla lisätään kalkkia lajeille, jotka eivät viihdy happamassa maassa.

Tietoja kasvilajien ja -lajikkeiden yksilöllisistä tarpeista saat puutarhakirjoista tai taimimyymälöiden myyntipisteiden kasviesitteistä.

Tee maanparannus tarpeen mukaan

Maanparannustarve riippuu lähtötilanteesta ja siitä, mitä paikassa aiotaan kasvattaa.

Uudistonteilla kasvualustan paksuus ei talon rakentamisen jäljiltä yleensä riitä, vaan kasvualustaa tarvitaan lisää.

Vanhalla tontilla kasvualustaa on usein paksusti, mutta joskus sekin vaatii parantamista, koska vanha maa on tiivistynyttä ja vähäravinteista.

Jos kasvualusta on ohut, tarvitaan lisää valmiiksi parannettua ja kalkittua multaa.

Eri kasvit tarvitsevat eripaksuisen kasvualustan

• Nurmikko 15–20 senttiä
• Perennat 20–40 senttiä
• Pensaat 40–50 senttiä
• Puut 50–100 senttiä

Vaikka kasvualustaa vaikuttaisi olevan ohjeen määrät, kasvualustan läpäisevyys, happamuus ja ravinteikkuus kannattaa tarkistaa, kun pihaa saneerataan.

Karkea epäorgaaninen aines, kuten hiekka ja sora, lisää maan ravinteiden ja veden läpäisykykyä. Eloperäiset ainekset, kuten turve ja komposti, puolestaan parantavat maan ravinteiden ja veden pidätyskykyä.

Tontin pohjamaassa savesta on hyötyä. Hienojakoinen savimaa pidättää vettä ja ravinteita, vaikka siinä viljeleminen onkin haastavaa.

Maan viljelyominaisuuksien arviointi on haastava ammattilaiselle – saati sitten kotipuutarhurille. Maan hiekkapitoisuuden tuntee käsissä karkeana aineksena, humuspitoinen maa tuntuu ”kukkamullalta”.

Maan happamuutta eikä ravinnepitoisuutta voi ammattilainenkaan silmällä havaita, siksi viljavuustutkimus on varmin keino selvittää kasvualustan rakenne-, ravinne- ja happamuustila.

Aloita maanparannus teettämällä viljavuusanalyysi

Kun perustetaan uutta puutarhaa tai uudistetaan vanhaa, varmin tapa onnistua maanparannuksessa on ottaa maasta näytteet ja teettää niistä viljavuusanalyysi.

Kannattaa tilata laboratoriosta myös lannoitus- ja maanparannusohjeet.

Viljavuustutkimuksen avulla voi säästää aikaa, rahaa ja vaivaa, kun täsmätyönä tehty maanparannus palkitsee tekijänsä hyvällä kasvulla, kunnon sadolla ja kasvien talvehtimisella.

Maanäytteen analyysitulokset kertovat, millainen maan rakenne, happamuus ja ravinnetila ovat.

Tutkimuksessa voidaan selvittää muun muassa maalaji, multavuus, maan happamuus (pH) ja johtoluku sekä ravinteista fosfori (P), kalium (K), kalsium (Ca), magnesium (Mg), rikki (S) ja boori (B) sekä liukoinen typpi.

Viljavuusanalyysi tehdään näytteiden perusteella

• Maanäyte otetaan keväällä ennen viljelyn aloittamista tai sadonkorjuun jälkeen maan ollessa vielä sulaa.
• Näytteet kaivetaan lapiolla noin 20 sentin syvyisen kuopan reunasta parin sentin kaistaleina. Jotta tutkittavan alueen analyysituloksista tulee luotettavat, osanäytteitä alueelta tarvitaan useita.
• Näytteet sekoitetaan keskenään puhtaassa astiassa, ja seoksesta otetaan laboratorin pyytämä määrä näytettä.
• Laboratorioon tarvitaan useimmiten 0,5–1 litraa näytettä, mutta noudata laboratoriosta saamiasi ohjeita.
• Mikäli halutaan omat tulokset kasvimaata, perennapenkkiä ja nurmikkoa varten, näytteet täytyy nimetä ja esitiedoissa kertoa, mitä maassa on aikomus kasvattaa.

Pelkkien analyysitulosten varassa kotipuutarhurin on liki mahdotonta tehdä maanparannaussunnitelmat itse, siksi tarvitaan ohjeet, kuinka paljon ja mitä maanparannusainetta, kalkkia ja lannoitetta tarvitaan, jotta maasta tulee hyvä kasvualusta aiotuille kasveille.

Ohjeet tilataan samalla kuin analyysi.

Kompostin käyttö parantaa maata

Kompostin lisääminen maahan parantaa maan pieneliötoimintaa, joka pitää maan elävänä. Komposti lisää myös maan multavuutta, eli ravinteiden ja veden pidätyskykyä.

Kompostin käyttötarpeeseen vaikuttaa, kerätäänkö lehdet ja puutarhajätteet syksyllä pois vai annetaanko niiden maatua paikoilleen, jolloin tavallaan ”kompostoidaan paikalla”.

Jos puutarhajäte kerätään kompostiin, se kierrätetään takaisin puutarhaan levittämällä kompostia keväällä isututusten ravinteikkaaksi katteeksi.

Jos kasvinjätteen annetaan maatua istutusalueilla ja kasvimaalla, kompostilisäystä ei välttämättä tarvita..

Palanutta kompostia, joka on lämpökompostorissa valmistuttuaan muhinut vielä vuoden tai kaksi kompostorin ulkopuolella, kannattaa sekoittaa kasvien istutusmultaan.

Raaka komposti käytetän mieluiten vain katteeksi.

Lue myös: Komposti tekee puutarhajätteestä hyödyllistä ainesta – näin teet itse kompostin ja kierrätät ravinteet puutarhassa