Puutarha

Upota sormet multaan! Mullan koskettelu on hyväksi ihmisen terveydelle, asiantuntija kertoo

Luulitko, että multa on likaista ja täynnä pöpöjä? Päinvastoin. Multa on juuri se, mitä tarvitset vastustuskyvyn kasvattamiseksi, entinen ekologian tutkija kertoo.

Puutarhuri saa huoletta työntää sormensa kukkapenkkiin, ja perheenäiti antaa lasten möyriä mudassa. Toisin kuin monesti luullaan, mullasta on ihmiselle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Lue myös: 9 vinkkiä: Puutarhuri kertoo, mitkä puutarhan kevättyöt sinunkin kannattaa tehdä – ja jättää tekemättä

Kosketus luontoon ja multaan on mullan terveysvaikutuksia tutkineen entisen akateemitukija Lasse Ruokolaisen mukaan tärkeää ihmisen terveydelle.

”Elinympäristöllä on vaikutus meidän ihomme mikrobikoostumukseen, jolla on vaikutus meidän immuunijärjestelmämme toimintaan. Kun ihminen ei altistu ympäristön mikrobeille, immuunijärjestelmä ei kehity normaalisti ja ihminen altistuu herkemmin tulehduksille”, Ruokolainen summaa.

Mitä tämä tarkoittaa? Kotiliesi selvitti, miksi ja miten multa on ihmiselle hyväksi.

Biodiversiteettihypoteesi: Tulehdustaudit johtuvat luontokontaktin puuttumisesta

Ruokolaisen tutkimukset perustuvat edesmenneen, kansainvälisesti tunnustetuimman suomalaisen ekologin Ilkka Hanskin tutkimukseen vuodelta 2011.

Hanski esitti biodiversiteettihypoteesin, jonka mukaan tulehdustautien yleistyminen on yhteydessä luonnon monimuotoisuuden vähentymiseen.

Hanski esitti, että toisin kuin lääketieteilijä, brittiprofessori David Strachan 1980-luvulla väitti, tulehdustaudeilla ei ole mitään tekemistä hygienian kanssa.

Tulehdusten lisääntyminen johtuu biodiversiteettihypoteesin mukaan ihmisen liian vähästä kontaktista luontoon. Luonnonympäristöt on monin paikoin raivattu viljelylle ja rakentamiselle, ja ihmiset ovat muuttaneet alati kasvaviin kaupunkeihin.

Hanskin hypoteesin mukaan kosketus luontoon hyödyttää ihmisen mikrobistoa, vahvistaa immuunipuolustusta ja suojaa sairauksilta. Luontokontaktin puuttuminen voi heikentää ihmisen vastustuskykyä ja altistaa tulehdustaudeille.

Mittavan tutkimushankkeen tulokset ovat tukeneet hypoteesia.

Luonto altistaa vastustuskykyä parantaville bakteereille

Hanskin tutkimuksissa on havaittu, että luonnossa on bakteereja, jotka vaikuttavat ihmisen ihon mikrobikoostumukseen ihon, suun ja hengitysteiden kautta. Kaupunkilainen ei saa samoja bakteereita kuin maalla asuva, ja siksi heidän mikrobikoostumuksessaan on eroja.

Erityisesti eroja on havaittu maaperästä peräisin olevan Acinetobakteerin esiintyvyydessä.

Tutkimuksissa, joissa vertailtiin suomalaisten lasten ja nuorten ihon ja nenän limakalvon mikrobistoja venäläisten ja virolaisten vastaaviin, havaittiin, että Acinetobakteeria esiintyy enemmän niin venäläisten kuin virolaistenkin iholla ja nenäontelossa.

Suomalaisilla on väestöön suhteutettuna enemmän tulehdusperäisiä sairauksia kuin venäläisillä, mikä voisi viittaisi siihen, että luonnon mikrobit ovat tärkeitä tulehdusperäisten sairauksien ehkäisyssä.

Myös hiirikokeiden perusteella on syytä olettaa, että Acinetobakteereilla on positiivisia vaikutuksia ihmisen terveyteen.

”Olemme havainneet, että kun hiiriä altistetaan ihon kautta mullassa olevalle Acinetobakteerille, immuunivaste polarisoituu nopeasti terveellisempään suuntaan. Keuhkoissa allergiaperäinen tulehdus on selvästi maltillisempaa, kuin hiirillä, jotka eivät ole bakteerille altistuneita”, Hanskin aloittaman tutkimushankkeen päätökseen saattanut Ruokolainen sanoo.

Lue myös: Salaatin kasvatus siemenestä ja kaupan ruukkusalaatista – katso ohjeet kasvatukseen ja hoitoon

Luontokontakti erityisesti tärkeätä lapsuudessa

Tutkimukset osoittavat, että ihminen tarvitsee luonnon maaperän mikrobeja saadakseen hyvän vastustuskyvyn ja välttyäkseen tulehdustaudeilta.

Luonnon läsnäolo on Ruokolaisen mukaan tärkeätä erityisesti lapsuudessa. Parhaan edellytyksen riittävälle maaperän mikrobien saannille antaa varttuminen maaseudulla tai asuminen vihreässä kaupunkiympäristössä.

”Kyllä sitä ihan ilman multakontaktiakin pärjää, mutta todennäköisyys sille, että tulee kehittämään esimerkiksi allergioita ja astmaa on huomattavasti suurempi, kuin ihmisillä, jotka ovat lapsesta saakka altistuneet luonnon ympäristöille.”

Luonnon mikrobien vaikutusta aikuisten vastustuskykyyn ei ole tutkittu, mutta Ruokolainen arvelee, että mullalla on myönteisiä vaikutuksia myös aikuisten vastustuskykyyn.

Multaa ei kannata pelätä

Pelkkä luonnon läsnäolo ja puistossa käveleminen ei välttämättä riitä riittävän bakteerimäärän saamiseksi. Tutkimukset antavat näyttöä ainoastaan fyysisen mullan koskettelun hyödyistä.

”Tutkimuksissa on käytetty vihreän ympäristön määrää kodin ympärillä estimaattina potentiaalisesta luontoaltistuksesta, mutta vain sillä, miten ihmiset oikeasti käyttäytyy, on merkitystä.”

Mainio keino kehittää vastustuskykyään on upottaa sormensa puutarhaan. Siirtolapuutarhakin käy, kunhan multa on maaperän luonnollista multaa. Huonekasvien istutuksessa käytettävä kukkamulta ei välttämättä anna samoja hyötyjä.

”Tästä ei ole tietääkseni tutkittua tietoa. Kukkamulta ei ole yleensä multaa lainkaan, vaan turvetta, joka voi olla lämpökäsiteltyä. Ei sieltä ainakaan samoja mikrobeja saa kuin oikeasta mullasta.”

Vielä on epäselvää, kuinka paljon altistusta mullalle tarvitaan terveen immuunipuolustuksen kehittymiseen. Se kuitenkin tiedetään, että multaa ei kannata vältellä.

Lähteet: Helsinki.fi, Lasse Ruokolaisen esitys Ympäristöministeriön tilaisuudessa 

Lue myös: Ilmastonmuutos voi tuoda mitä eksoottisimmat lajit sinun takapihallesi – ”Lähestulkoon kaikki kasvit ovat siirtyneet yhden kasvuvyöhykkeen pohjoisemmaksi”