Tämä Britanniassa tuttu tapa ei vielä ole levinnyt Suomessa laajalle, mutta kohta se saattaa – näistä syistä sinunkin kannattaa kasvattaa raparperi pimeässä
Pimeässä kasvatettu raparperi tuottaa vähemmän hapokkaita varsia. Suomessa on ollut tapana viedä juurakot kellariin. Englannissa suositaan savista raparperihuuppaa, joka kumotaan avomaalla kasvuston päälle.
Törmäsitkö naapurin puutarhapalstalla ylösalaisin kumottuihin ämpäreihin, saaveihin tai ruukkuihin? Alta saattaa löytyä herkullinen aarre, pimeässä kasvatettu raparperi.
Hyötäminen eli valottomissa olosuhteissa kasvattaminen on kikka, joka tekee varhaissadon varsista punertavia tai valkoisia sekä mureampia ja makeampia. Syömäkelvottomat lehdet jäävät tavanomaista pienemmiksi.
”Suomessa on jo yli sata vuotta sitten säilytetty raparperin juurakoita tästä syystä kellarissa. Avomaalla tapahtuu ymmärtääkseni samanlainen reaktio”, Marttaliiton puutarha-asiantuntija Tiina Ikonen sanoo.
Avomaalla hyötäminen on tuttu menetelmä puutarhojen mahtimaa Britanniassa, josta vaikutteet ovat levinneet innokkaiden puutarhaharrastajien pariin sosiaalisen median ja puutarhalehtien kautta myös Suomessa. Isompaa yleisöä kasvatuskonsti ei kuitenkaan ole vielä tavoittanut, Marttaliitosta arvioidaan.
”Tiedän, että Suomessakin jotkut käyttävät avomaalla huppua tai ämpäriä, mutta kertaakaan kukaan ei ole kysynyt siihen neuvoja yli 30 vuoden urani aikana.”
Lue myös: Maisemakahvilan raparperipiirakka on kesän hittileivonnainen – oletko jo maistanut tätä herkkua?
Lue myös Annan juttu: Raparperi hurmaa jäätelössä, fetapaistoksessa, marenkikakussa… Tässä ovat kesän ihanimmat makeat ja suolaiset raparperireseptit!
Raparperihuuppa on Britanniassa tuttu kasvatusväline, joka sopii myös koristeeksi
Britanniassa raparperin kasvattaminen pimeässä tapahtuu tyypillisesti kannellisen, sokerikkoa muistuttavan terrakottaruukun alla. Se on nimeltään raparperihuuppa.
Hernepensaskujanne-puutarhablogia pitävä Johanna Rintanen tilasi ensimmäisen 60–70 senttiä korkean huuppansa Englannista 2014, sillä Suomessa välineistöä ei juuri ole ollut saatavilla. Idea tuli vastaan brittiläisissä puutarhalehdistä jo 2000-luvun alkupuolella.
Hän ajatteli, että huuppa olisi kaunis koriste-esine vuonna 1902 valmistuneen kansakoulun englantilaisranskalaistyyliseen potageriin myös sadonkorjuun jälkeen.
”Terrakotta on hengittävä ja kuuluu englantilaisten puutarhojen estetiikkaan. Ämpäriä en ole kokeillut, sillä mielestäni se on ruman näköinen”, Johanna sanoo.
Kokemukset ovat olleet positiivisia. Hyödetty raparperi tuottaa satoa puolet nopeammin kuin taivasalla kasvanut. Sadonkorjuuseen kokenut puutarhaharrastaja ryhtyy, kun raparperi on kasvanut sen verran, että varret hivuttavat kantta ja kurkkivat sen alta.
”Sen näkee jo kaukaa. Huuppa ilmoittaa itse, että nyt on satoa, tule hakemaan.”
Paras huuppa on Johannan mukaan painava, mielellään 40-kiloinen, jotta voimalla kasvavat varret eivät kaada ja särje sitä.
Pimeässä kasvatettu raparperi ei muodosta yhtä paljon oksaalihappoa kuin perinteisellä menetelmällä. Varsien kuoret ovat niin ohuita, ettei niitä tarvitse kuoria.
”Lempeämpi maku sopii jopa tuoremehuksi”, Johanna vinkkaa.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Tämä Britanniassa tuttu tapa ei vielä ole levinnyt Suomessa laajalle, mutta kohta se saattaa – näistä syistä sinunkin kannattaa kasvattaa raparperi pimeässä